Istutusmännikkö

Istutimme tämän vilkkaasti liikennöidyn kylätien risteyksen tuntumaan 27.05.2004 hehtaarin alalle 2500 männyntainta olettaen, että liikennöinti estää hirvituhot. Toisin kävi. Pikkuhiljaa vuosien saatossa männyt päätyivät hirvien ruoansulatuskanavaan. Kahdentoista (12) kasvukauden jälkeen jäljellä on enää kuvassa näkyvä yksilö, jonka päätehakkaan vielä tänä vuonna (ilman hirviä tässä tehtäisiin nyt ensiharvennus). Satoa tulee yksi kuitupölli ja yksi polttoranka. Koko hehtaarilta. Olemme joutuneet kuusettamaan kuvion. Täysin omalla kustannuksella, sillä tuho samoin kuin kuusettaminen on tapahtunut rapian kymmenen vuoden aikana. Seurauksena on erittäin epätasakokoinen kuusentaimikko.

Kuvio sijaitsee kolmen kilometrin päästä talouskeskuksesta, joten jatkuva hirvikontrolli ei ole mahdollista.

Puuntuotantoalueella ei tarvita yhtään hirveä.

Kommentit (8)

  1. Metsäkupsa

    Samaa mieltä Antonin kanssa hirvistä puuntuontantoalueella.

  2. Puuntuotanto on kovaa hommaa. Tekee ihan pahaa lukea juttua ja katsella kuvaa.

  3. Ette ole väärässä

  4. Onko taustan metsä kasvatettu panssariaidan takana?

  5. Kovasti kasvaa, kun 12-vuotiasta jo tarvitsee ensiharvennella. Sehän on jo lehtipuiden tasoa hyvinkin.

  6. Ammatti Raivooja

    Eihän niistä männyistä muuten saa paksuoksaisia ja nopeakasvuisia eli parasta mahdollista laatua jos niitä ei 12 vuotiaana harvenna.

  7. Anton Chigurh

    Aukustille: taustan metsä (7,2 hehtaarin kuvio) hakattiin siemenpuuasentoon 1989 ja vuonna 1990 äestettiin mustalle muralle, niinsanotusti. Siemenpuun virkaa toimittivat muutama kymmen rauduskoivua, jotka siemensivät joka hehtaarille kymmeniätuhansia taimia. Siitä huolimatta kuvio jäi hirvien käsittelyssä aukkoiseksi, keskimäärin saimme pelastettua taimia 1500/ha. Niistä osa on jo tukkikaliiberia.

  8. Ammatti Raivooja

    Joo ei niitä taimia tuon enempää tarviikkaan ja aukot kyllä häviää ja muutamasta kuitupuu menetyksestä ei paljoa kannata ressata. Siinä 8n iso kasa raha säästetty ku ei ole kuusia istutettu. Tietysti siinä voi joku harmitella ku jää taimista ja istutuksesta rahat saamatta. Hirvipelko ja koivun luontaisen uudistamisen pelko tekee hyvää kuusenistusbisnekselle mutta kuten tuossakin todistettu niin koivun uudistaminen on mahdollista kovillakin hirvitiheyksillä mutta jostain syystä toimivaa menetelmää ei käytetä. Kuusenjuurikääpikön istuttaminen kuusella ja väittäminen sitä hirvituhoksi ei ole perusteltua koska niin ei ole pakko tehdä ja ne ovat ihmisten tekemiä virheitä eri syistä eikä hirvituhoja.