Jalostettut taimet

Tammikuun lopun ja helmikuun alun lumimyräkät pitää metsänomistajan jännityksessä.

Kuvat on Etelä-Kainuusta n. 160m merenpinnasta, taimimet on jalostettua taimiainesta, jossa Kainuun korkeudelle hyvä kasvu, ennakko arvio oli, ettei taimien latvat kestäisi runsasta lumikuormaa.

Ensimmäinen myräkkä toi kuivaa lunta ja toisen myräkän aikan oli kova tuuli joka vapaitti taimien ylimpiä osia. Talvi ja lumisateet jatkuu vielä pari kuukautta, ja jännitys sen mukana !

Kommentit (9)

  1. Olen samanlaisia metsiköitä kiertänyt metsäsuksien kanssa ja pudotellut lumia latvuksista. Muutamia kymmeniä hehtaareja talvessaan niitä jaksaa putsailla. Vyössä on oksasakset, joilla saa samalla kätevästi poikaoksat ja tuplalatvat kuriin.

  2. Täällä sitä jännitystä lisää että hirville erittäin helppoja makupaloja tarjolla.

  3. Saman huomion olen tehnyt, ja samalla ihmetellyt miten joustavia jo 2-3:n m kuusentaimet on, mutta latvakatkoja ja juurineen kaatoja ei ole paljoakaan tullut.

    Maaliskuu tuo nähtävästi myös tänne ne lumiturkkiin muurautuneet kuusen taimet, mutta manuaalista hajoitusta ei ole tarvinnut tehdä, olisiko nopea kevään tulo ollut siinä avuksi ?

    Pääkuvan männyntaimikko on vajvaan kahden ha:n kuviosta, jossa tähän mennessä hirvistä ei ole ollut kun satunnaisia lumijälkiä aitauksen ulkopuolella, ” (uskallankohan paljastaa aitauksen valvojat ?) ” suurin kiitos siitä kuuluu susilaumalle, sudet on hajoittaneet hirvet viimeksi jahtikauden loputtua.

  4. Kasvu näyttää kovalta, koska istutettu? Itselläni on Sotkamossa menossa kuusen ja männyntaimia maahan tänä keväänä.

  5. Kuivahkon kankaan kuvio, hakattu talvella 2017, laikkumätästetty, roskapuun poisto heti lumien sulamisen jälkeen ja istutettu toukokuun lopussa. Kuvio istutettiin 1,5 v männyn paakutaimilla 2100 kpl / ha , 2021 kuviolta poistettiin lehtipuusto !

  6. Kun taimikko on puhdistettu vesakosta ja taimet oikealla etäisyydellä, kasvavat tukeviksi ja kestävät hyvin tulevien talvien lumikuormat. Varmaan kanattaa tarkistaa vielä keväällä, että kaikki latvat ovat suorassa. Säästyneet hirviltä miten?

  7. Rohkea ja rehevä alkukehitys tässä männyllä on ollut. Maaliskuun lopulle jopa huhtikuun alkuun täällä on ollut lumivaippa taimien ympärillä suojana, yleinen lumen paksuus tällä alueella on ollut kevättälvella 65-85 cm.

    Kaksimetsinen kuusen taimikko selvisi kaksivuotta sitten hyvin, tykky suli paikalleen hangen pälle, eikä särkenyt kuusen latvoja, tämä siis kuusen taimikossa. Monta vaaraa tässä kumminkin vielä on nuoren männyntaimikon suhteen, lumetkin yksi niistä. Susivaarasta jo edellä kerroinkin ja ovatkin jo nyt hirvien vakituisista hätisteliöistä.

    Meidän tiloilla on tehty useamman vuosikymmenen ajan hirvien talvehtimisalueen häätöä, aitaukset, paikallisen hirviporukan ja isännän käynnit aidalla runsaiden lumisateiden jälkeen ym.

    6-7 vuotta sitten sudet toi näkyviä jälkiä metsäeille ja siitä alkaen hirven talvipolut on olleet paremmin yksittäisiä jälkiä, eli tuurillan se tämäkin taimikko selviää, kun susien jatko liikkeistään ole täyttä varmuuttä !

  8. Onko jalostettujen mä-taimien alkuperät kotmaista vai Ruotsalaista ?

  9. Mä- taimet ovat kotimaisia, Mhy:n toimittamia, kuuset Ruotsalaista alkuperää. Hyvä piirre taimilla oli kun jo ensimmäisestä kesästä alkaen on ollut hyvä pituuskasvu, molempina istutus keväinä oli sateisia viikkoja ennen juhannusta.

    Vaikka paikka on lumista-aluetta taimia on hyvin vähän taittunut lumenpainosta. Kuusen istutusalueella on ravinne tasapaino ok. kuusen kasvulle, koska latvanvaihtoja on vähän, joka voi myös vaikuttaa lumen kertymiseen oksistoon !

Luonto Luonto

Kuvat