Löytyi paikallinen järvienlaskusuunnitelma vuodelta 1934. Isännät olivat tilanneet suunnitelman, ja 22.3. Savon piirin apulaismaanviljelyinsinööri oli toimittanut paperit. Kustannusarvio oli ollut 115000 mk, ja hyödyksi arvioitu 168000mk. Myös ympäristövaikutukset on arvioitu,”laskettavat järvet, paitsi kuivaksi menevä p-järvi, ovat siksi syviä ettei niitten laskeminen voi vaikuttaa haitallisesti ilmanalaan tai terveyden tilaan.” Hanke toteutui kuitenkin pienempänä, ja 8.11.1934 tilien teko.
Tilikirjassa todetaan mm.työpalkkoihin menneen 5567mk, ampumatarpeisiin 410mk(8 kg dynamiittia,1,5 kg rikettiä, 101 nallia). Tammilautoja oli ostettu työpatoon 40 mk edestä. Porakaget ja lapiot oli nykytapaan vuokrattu, 20 mk. Kaiken varalta oli otettu tapaturmavakuutus, 188 mk. Koko urakka oli ollut 8940mk, jakaantuen 10 osakkaan kesken. Hankkeen hyöty on ollut melko vähäinen, ehkä kevättulvaa on saatu suitsittua. Vuonna 1983 asiaan palattiin uudelleen, mutta aika oli jo muuttunut eikä hanke edennyt ollenkaan.
Härkösillä onnistui vedenpinnan lasku Kainuussa Ristijärvellä. Tavoiteltiin ”vähän” lisää laidunmaata rannasta laskemalla vedenpintaa.
Keväällä 1761 Pentti ja Paavali Härkönen kaivoivat Taivallahden vanhaa ojaa Hiisijärven päässä. Vedenlaskua yritettiin helposti kaivettavien harjukerrostumien kautta. Kaivajat eivät kuitenkaan osanneet arvioida veden eroosiovaikutusta harjuun. Perjantaiaamuna 15. toukokuuta 1761 Hiisijärvi oli laskenut tiehensä.
Vesimassat olivat ryöstäytyneet harjun läpi vieden mukanaan kalat pitkin metsiä ja katkoen puita mennessään. Hiisijärven pinta laski jopa 14 metriä. Tuhotulva vyöryi Iso-Pyhäntään rikkoen rannoilla olleita rakennuksia, kuten pyhäntäläisten myllyn. Lisäksi tuhoutui tervahauta muun omaisuuden ohella. Veden mukana kulkeutui paljon maa-ainesta ja hyökyaalto muokkasi harjuja ja maisemia mennessään. Pyhännänjärvestä tulva syöksyi Kiehimänjokea myöten Oulujärveen. Tulva-aallon jälkiä on havaittavissa tänäkin päivänä Oulujärven rannoilla.
Onhan näitä järvenlaskuja. Oma perheenikin on lunastanut vesijättöä kun pieni lampi laski enemmän kuin piti. Yksi kuuluisimmista on varmaan Joensuussa Höytiäisen kanavaa rakennettaessa tapahtunut ’lurahdus’: järven pintaa piti laskea hallitusti mutta se kävikin aika nopeasti. Järvi laski 9,5 metriä ja pieneni kolmanneksen. On siitä huolimatta maamme 15:nneksi suurin järvi.