Jatkuvan kasvatuksen hakuu viime talvena (sama kuvio, jossa käytiin Häyrysen Mikon kanssa ). Kaikki suurimmat puut, ja vikaiset puut poistettu. Jäljelle jääneistä puista tulee varmasti keskivertoa parempaa laatua, eikä lustonpaksuuskaan nouse kovin suureksi, kun ei hakata kerralla liian harvaksi. Hakattiinpa millä systeemillä tahansa, tulisi vikapuut aina poistaa ensimmäiseksi jotta tulevan tukkipuun laatu olisi mahdollisimman hyvää.
Gla ja kuusessa ollaan, ovat näköjään kulkeneet metsässä ennenkin. Tullaan perimmäiseen kysymykseen, mitä on jatkuva kasvatus. Minulle on paikalliset metsäammattilaiset sanoneet että yläharvennus on harsintaa eli jatkuvaa kasvatusta ja se on metsälaissa kielletty. Professori Mielikäinen on taas todennut, ettei metsälain remonttia olisi edes tarvittu, nykyinen lakikin olisi sallinut jatkuvan kasvatuksen mutta sitä on tulkittu ahtaasti. Professori pukkalan mielestä kaikki, hakkuut,missä metsää ei hakata paljaaksi on jatkuvaa kasvatusta esim. siemenpuuhakkuu. Tässä metsikössä uusi sukupolvi on vasta nousemassa maasta.
Ai saakeli,ompa hienon näköistä.
Pihkaniska,syvä kumarrus,olet todella kovan luokan ammattilain en laatupuun kasvatuksessa.
Mutta näköjään höttöpuun kasvattajat eivät pysty myöntämään tosiasioita,vaikka löisi minkälaiset todisteet pöytään.
Onkin tärkeää erottaa selkeästi käsitteet harsinta ja yläharvennus. Ja jatkuvasta kasvatuksesta puhuttaessa on lähes aina kuusikko esimerkkinä, omasta mielestä pienaukkohakkuu männiköissä on parempi jatkuvan kasvatuksen idea. Mänty muutenkin syntyy paremmin kevytmuokattuun, eli laikutettuun maaperään. Pitäisikin enemmän ajatella pienaukkohakkuita jatkuvaa kasvatusta edeltävänä vaiheena.
Tänä talvena yksi oma pikku kuvio menee osittaisena yläharvennuksena, ihan siitä syystä että kuvio ei ole tasaikäistä ja järeimmät alkavat mennä ylisuuriksi.
Yläharvennuksella alueen kasvatus jatkuu kokonaisena kuviona eteenpäin, pienemmät valtapuut saavat pihkaniskan hakkuun tyylillä jatkoaikaa tehdä 15 vuotta lisää tukkiosaa. Pieniä aukkopäitä saa syntyä ja alkaa taimettua.
Mutta…jäävät puut on oltava tällä kohteella erittäin vehreitä kuusia tai sitten mäntyjä. Alue on kuitenkin männylle sopivampaa maata. Tässä onkin sitten yläharvennuksen riskit, jos haaveillaan liian hapsuiksi päässeiden kuusien kasvatusta, ollaan pahasti hakoteillä.
Minäkin olen nähnyt määritelmät, jossa siemenpuuhakkuu katsotaan jatkuvaksi kasvatukseksi. Se on huvittavaa, koska jk:n markkinoinnissa painotetaan mm. ympäristöarvojen ja maiseman säilymistä sekä säännöllistä hakkuumahdollisuutta eli kassavirtaa käännetyn j-käyrän mukaisella puustolla. Siemenpuuhakkuussa on eroa jaksolliseen kasvatukseen vain muutaman vuoden mittainen ajanjakso (siemenpuut vs paljas aukko), joten pienestä on avohakkuun turmiollisuus kiinni. Istutuskohteeseen verrattuna puusto sulkeutuu jopa hitaammin luontaisessa uudistamisessa, joten tarkastelu kannattaisi rohkeasti ulottaa avohakkuuta seuraavaa 5-10 vuoden ajanjaksoa pitemmällekin.
Kuvassa puuston määrä on huomattavasti siemenpuustoa isompi, joten todennäköisesti kasvatuskelpoista mäntyä ei uudistumista ajatellen riittävästi tuolle kuviolle tule ja kuuselle ala on liian karu. Tuloksena on aukkoinen ja epätasainen puusto, jossa ei seuraavan harvennuksen jälkeen ole hakattavaa 40 vuoteen ilman viljelyä.
Rahaa tässä taitaa hävitä aika paljon. Eiköhän nuokin tukit myydä harvennustaksan mukaan ja kuutiohinta taitaapi olla pari kymmpiä pienempi kuin aukossa. Normaali väljennys olisi riittänyt ja sitten 10- 15 vuoden päästä lattiaan. Jotkin olisvat jo nytkin lyömässä kuviota lattiaan ja mikäpä siinä onhan sekin jo yksi mahdollisuus. En kyllä ymmärrä että missä vaiheessa se puun laatu huononisi jos se aukosi hakataan ja normaalisti taimistetaan, niin kuin eräs kommentoija väitti.
Rahaa tässä ei todellakaan häviä, päin vastoin. Puut myytiin pystyyn Junnikkalan sahalle ja hinta oli 1-2 € alle avohakkuun hinnan. Jäljelle jääneistä puista olisi tullut pääasiassa pikkutukkia ja kuitua, tulevaisuudessa niistä saa pääasiassa tukkia ja hyvän laadun takia pari euroa paremman hinnan kuin keskiverto päätehakkuuleimikossa.
En ymmärrä, mitä tekemistä jatkuvalla kasvatuksella ja puun hyvällä laadulla on keskenään?
Jatkuva kasvatus ei tuota hyvälaatuista puuta, vaan päinvastoin. Jatkuvan kasvatuksen nimissä vain otetaan metsästä tasaikäisrakenteen tuottamat puut vähitellen pois, ja joista osa on hyvälaatuisia.
Sahatavaran lajittelussa suurin laatua alentava tekijä on oksat. Jatkuvassa kasvatuksessa puut kasvavat nuoruusvaiheessa suurempien puiden varjostuksessa eivätkä näin ollen kasvata paksuja oksia, samoin tyvitukin osalta oksat karsiutuvat aikaisessa vaiheessa pois jonka jälkeen kasvava puu on oksatonta (näin varsinkin männyllä).
Kyllä ainakin meillä raakkilistoissa on suurimmat raakkimäärät lenkouden vuoksi ja toiseksi pituusmitasta johtuvat heitot. Oksaisuudesta johtuvat raakit ovat aika harvinaisia ainakin meillä.
Mutkat ja suuri lenkous eivät kuulu tukkiin ja kyseisenlaisia vikapuita ei ole mitään syytä kasvattaa tukkipuun mittoihin. Mutkat ja lenkous näkyvät jo nuoressa puussa ja on virhe jättää niitä kasvamaan harvennuksissa.
Ehkä on. Mutta asia ei ole noin yksikertaista. Kyllä näissä nykyajan harvennuksissa joutuu valitettavasti noita vikapuita jättämään. Täälläkin paljon puhutaan kasvatustiheydestä ja monesti pitää niitä vikapuita jättää että tarpeellisen tiheyteen päästään kun kaikkia ei voi ottaa. Siis suurin raakkitlista tulee edelleen lengoista tai pituusmitan heitoista johtuvista voista.
Tuohonkin ongelmaan auttaa jatkuva kasvatus. Jatkuvassa kasvatuksessa metsään jäävät pienet aukot eivät ole ongelma. Surutta huonot pois, koska kuitupuun kasvattaminen nykyhinnoilla ei ole järkevää ja pieniin aukkokohtiin rupeaa muodostumaan uusi terve parempilaatuinen tukkipuustonalku.
Pihkaniska: ”Rahaa tässä ei todellakaan häviä, päin vastoin. Puut myytiin pystyyn Junnikkalan sahalle ja hinta oli 1-2 € alle avohakkuun hinnan.”
Pyysitkö ko. leimikosta vaihtoehtoisen tarjoukseen vai mistä on peräisi tieto avohakkuuta alemmasta hintatasosta? Jos ostaja maksoi harsintaleimikosta tavanomaista harvennusta kovemman hinnan hyvälaatuisen puuston takia, kai avohakkuuleimikon hintakin olisi vastaavassa kohteessa ollut tavanomaista korkeampi ja siten hintaerokin säilynyt ennallaan?
Puun takaa: ”Jatkuva kasvatus ei tuota hyvälaatuista puuta, vaan päinvastoin. Jatkuvan kasvatuksen nimissä vain otetaan metsästä tasaikäisrakenteen tuottamat puut vähitellen pois, ja joista osa on hyvälaatuisia.”
Tässä kohteessa olisi kiinnostava nähdä puiden vuosirenkaat. Saatko Pihkaniska otettua kuvan tyypillistä kehitystä kuvaavasta yksilöstä? Jotenkin vain tuntuu siltä, että noin tasarakenteisessa puustossa ei hitaan ja nopean kasvun vaiheet korostu kovinkaan voimakkaasti. Männyllä harvennuksen kasvureaktio muutenkin on melko lievä. Rehevä alikasvoskuusikko varsinkin etelässä on eri asia.
Pihkaniska: ”Sahatavaran lajittelussa suurin laatua alentava tekijä on oksat. Jatkuvassa kasvatuksessa puut kasvavat nuoruusvaiheessa suurempien puiden varjostuksessa eivätkä näin ollen kasvata paksuja oksia, samoin tyvitukin osalta oksat karsiutuvat aikaisessa vaiheessa pois jonka jälkeen kasvava puu on oksatonta (näin varsinkin männyllä).”
Jaksollisessa kasvatuksessa tuo hoituu taimivaiheen tiheydellä. laitoithan sinäkin aikanaan palstalle kuvan tasarakenteisesta tiheikkökasvatuksesta. Et siinä yhteydessä laatua pahemmin moittinut.
Pihkaniska: ”Tuohonkin ongelmaan auttaa jatkuva kasvatus. Jatkuvassa kasvatuksessa metsään jäävät pienet aukot eivät ole ongelma. Surutta huonot pois, koska kuitupuun kasvattaminen nykyhinnoilla ei ole järkevää ja pieniin aukkokohtiin rupeaa muodostumaan uusi terve parempilaatuinen tukkipuustonalku.”
Kuivahkolla kankaalla ja sitä vastaavalla turvemaalla pienaukkoja? Mänty ei siinä viihdy ja kuusta ei siinä pidä kasvattaa. Mielummin siis kuitua kuin taimia. Minun metsissäni ainakin kuviorajat vanhemman puuston ja taimikon välissä ovat ongelma. Taimikko tahtoo kasvaa vinoon varsinkin kuvion eteläreunassa, jos ylipäätään kasvaa. Ainakin koivikossa on tämän seurauksena lumi painanut puut kaarelle, joten tukkia ei ole tiedossa noista yksilöistä koskaan.
Näin itse ajattelisin maalaisjärjellä kuvan perusteella jossa näyttäs puustoa jäävän kohtuullisesti että jos seuraavassa hakkuussa kaikki loput poistetaan n.15-20 vuoden päästä jolloin alla on taimia.Hakkuu saattaa todennäköisesti tehdä tuhoa taimikkoon joka tahtoo muutenkin olla aukkoinen luontaiseti syntyneenä.Olisiko sittenkin ollut järkevää tehdä avohakkuu ja perustaa taimikko joka olisi kuitenkin varttunut 20 vuodessa oikealla hoidolla kasvatus tavasta riippuen odottamaan ensiharvennusta tai jopa voitaisiin tehdä enegiahakkuu.
Vai onko ideologia niin voimakas että estää tällaisen ajattelun.Perusteluhan on monesti että saadaan tukkia ja tuloja ja unohdetaan että onhan uudellakin puusukupolvella arvo.Onko se sitten pientä tainta tai vaikkapa likellä ensiharvennusta.
Vertailevaa tarjousta ei tältä kohteelta pyydetty, mutta yleinen hintataso on toki tiedossa ja keskusteltiinhan asiasta ostajan kanssa. Monesti luullaan tällaisen hakkuun kustannusten oleva huomattavasti korkeamman kuin avohakkuun, mutta ero on oikeasti aika pieni koska poistettavan puuston keskijäreys on paljon suurempi kuin avohakkuuvaihtoehdossa (asiasta on olemassa myös tutkimustietoa metsätehon ”monta” tutkimuksissta). Monella tämäntyyppisellä kohteella olen syöttänyt tiedot motti ohjelmaan, ja sekin antaa parhaaksi vaihtoehdoksi yläharvennuksen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Jatkuvan kasvatuksen hakuu viime talvena (sama kuvio, jossa käytiin Häyrysen Mikon kanssa ). Kaikki suurimmat puut, ja vikaiset puut poistettu. Jäljelle jääneistä puista tulee varmasti keskivertoa parempaa laatua, eikä lustonpaksuuskaan nouse kovin suureksi, kun ei hakata kerralla liian harvaksi. Hakattiinpa millä systeemillä tahansa, tulisi vikapuut aina poistaa ensimmäiseksi jotta tulevan tukkipuun laatu olisi mahdollisimman hyvää.
Hyviä mäntyjä näkyy kasvavan takenpana,mutta etualalla kovin isolta näyttävä reikä.Olisiko pienaukko?.
Nämä ovat niitä tulevaisuuden lahokuusikoita.
Jaaha. Mie kyllä uskon että Pihkaniskan metodit toimivat. Ehkä osaltaan vaikuttaa se että Pohjanmaalla on eri olosuhteet kuin Savossa ja Hämeessä.
Jatkuvaa kasvatusta? Missä on seuraavan sukupolven puut?
Samaa kuin Gla ihmettelin, tämä näyttää enemmänkin jatkuvan yläharvennuksen menetelmältä?
Se on toisaalta varsin toimiva, tiettyyn rajaan asti.
Gla ja kuusessa ollaan, ovat näköjään kulkeneet metsässä ennenkin. Tullaan perimmäiseen kysymykseen, mitä on jatkuva kasvatus. Minulle on paikalliset metsäammattilaiset sanoneet että yläharvennus on harsintaa eli jatkuvaa kasvatusta ja se on metsälaissa kielletty. Professori Mielikäinen on taas todennut, ettei metsälain remonttia olisi edes tarvittu, nykyinen lakikin olisi sallinut jatkuvan kasvatuksen mutta sitä on tulkittu ahtaasti. Professori pukkalan mielestä kaikki, hakkuut,missä metsää ei hakata paljaaksi on jatkuvaa kasvatusta esim. siemenpuuhakkuu. Tässä metsikössä uusi sukupolvi on vasta nousemassa maasta.
Ai saakeli,ompa hienon näköistä.
Pihkaniska,syvä kumarrus,olet todella kovan luokan ammattilain en laatupuun kasvatuksessa.
Mutta näköjään höttöpuun kasvattajat eivät pysty myöntämään tosiasioita,vaikka löisi minkälaiset todisteet pöytään.
Olen tämän ennekin sanonut: ”Ne tekevät,jotka osaavat”.
Onkin tärkeää erottaa selkeästi käsitteet harsinta ja yläharvennus. Ja jatkuvasta kasvatuksesta puhuttaessa on lähes aina kuusikko esimerkkinä, omasta mielestä pienaukkohakkuu männiköissä on parempi jatkuvan kasvatuksen idea. Mänty muutenkin syntyy paremmin kevytmuokattuun, eli laikutettuun maaperään. Pitäisikin enemmän ajatella pienaukkohakkuita jatkuvaa kasvatusta edeltävänä vaiheena.
Tänä talvena yksi oma pikku kuvio menee osittaisena yläharvennuksena, ihan siitä syystä että kuvio ei ole tasaikäistä ja järeimmät alkavat mennä ylisuuriksi.
Yläharvennuksella alueen kasvatus jatkuu kokonaisena kuviona eteenpäin, pienemmät valtapuut saavat pihkaniskan hakkuun tyylillä jatkoaikaa tehdä 15 vuotta lisää tukkiosaa. Pieniä aukkopäitä saa syntyä ja alkaa taimettua.
Mutta…jäävät puut on oltava tällä kohteella erittäin vehreitä kuusia tai sitten mäntyjä. Alue on kuitenkin männylle sopivampaa maata. Tässä onkin sitten yläharvennuksen riskit, jos haaveillaan liian hapsuiksi päässeiden kuusien kasvatusta, ollaan pahasti hakoteillä.
Metsänhävitys, tekijät holhouksen alle!
Minäkin olen nähnyt määritelmät, jossa siemenpuuhakkuu katsotaan jatkuvaksi kasvatukseksi. Se on huvittavaa, koska jk:n markkinoinnissa painotetaan mm. ympäristöarvojen ja maiseman säilymistä sekä säännöllistä hakkuumahdollisuutta eli kassavirtaa käännetyn j-käyrän mukaisella puustolla. Siemenpuuhakkuussa on eroa jaksolliseen kasvatukseen vain muutaman vuoden mittainen ajanjakso (siemenpuut vs paljas aukko), joten pienestä on avohakkuun turmiollisuus kiinni. Istutuskohteeseen verrattuna puusto sulkeutuu jopa hitaammin luontaisessa uudistamisessa, joten tarkastelu kannattaisi rohkeasti ulottaa avohakkuuta seuraavaa 5-10 vuoden ajanjaksoa pitemmällekin.
Kuvassa puuston määrä on huomattavasti siemenpuustoa isompi, joten todennäköisesti kasvatuskelpoista mäntyä ei uudistumista ajatellen riittävästi tuolle kuviolle tule ja kuuselle ala on liian karu. Tuloksena on aukkoinen ja epätasainen puusto, jossa ei seuraavan harvennuksen jälkeen ole hakattavaa 40 vuoteen ilman viljelyä.
Rahaa tässä taitaa hävitä aika paljon. Eiköhän nuokin tukit myydä harvennustaksan mukaan ja kuutiohinta taitaapi olla pari kymmpiä pienempi kuin aukossa. Normaali väljennys olisi riittänyt ja sitten 10- 15 vuoden päästä lattiaan. Jotkin olisvat jo nytkin lyömässä kuviota lattiaan ja mikäpä siinä onhan sekin jo yksi mahdollisuus. En kyllä ymmärrä että missä vaiheessa se puun laatu huononisi jos se aukosi hakataan ja normaalisti taimistetaan, niin kuin eräs kommentoija väitti.
Rahaa tässä ei todellakaan häviä, päin vastoin. Puut myytiin pystyyn Junnikkalan sahalle ja hinta oli 1-2 € alle avohakkuun hinnan. Jäljelle jääneistä puista olisi tullut pääasiassa pikkutukkia ja kuitua, tulevaisuudessa niistä saa pääasiassa tukkia ja hyvän laadun takia pari euroa paremman hinnan kuin keskiverto päätehakkuuleimikossa.
En ymmärrä, mitä tekemistä jatkuvalla kasvatuksella ja puun hyvällä laadulla on keskenään?
Jatkuva kasvatus ei tuota hyvälaatuista puuta, vaan päinvastoin. Jatkuvan kasvatuksen nimissä vain otetaan metsästä tasaikäisrakenteen tuottamat puut vähitellen pois, ja joista osa on hyvälaatuisia.
Sahatavaran lajittelussa suurin laatua alentava tekijä on oksat. Jatkuvassa kasvatuksessa puut kasvavat nuoruusvaiheessa suurempien puiden varjostuksessa eivätkä näin ollen kasvata paksuja oksia, samoin tyvitukin osalta oksat karsiutuvat aikaisessa vaiheessa pois jonka jälkeen kasvava puu on oksatonta (näin varsinkin männyllä).
Kyllä ainakin meillä raakkilistoissa on suurimmat raakkimäärät lenkouden vuoksi ja toiseksi pituusmitasta johtuvat heitot. Oksaisuudesta johtuvat raakit ovat aika harvinaisia ainakin meillä.
Mutkat ja suuri lenkous eivät kuulu tukkiin ja kyseisenlaisia vikapuita ei ole mitään syytä kasvattaa tukkipuun mittoihin. Mutkat ja lenkous näkyvät jo nuoressa puussa ja on virhe jättää niitä kasvamaan harvennuksissa.
Ehkä on. Mutta asia ei ole noin yksikertaista. Kyllä näissä nykyajan harvennuksissa joutuu valitettavasti noita vikapuita jättämään. Täälläkin paljon puhutaan kasvatustiheydestä ja monesti pitää niitä vikapuita jättää että tarpeellisen tiheyteen päästään kun kaikkia ei voi ottaa. Siis suurin raakkitlista tulee edelleen lengoista tai pituusmitan heitoista johtuvista voista.
Tuohonkin ongelmaan auttaa jatkuva kasvatus. Jatkuvassa kasvatuksessa metsään jäävät pienet aukot eivät ole ongelma. Surutta huonot pois, koska kuitupuun kasvattaminen nykyhinnoilla ei ole järkevää ja pieniin aukkokohtiin rupeaa muodostumaan uusi terve parempilaatuinen tukkipuustonalku.
Pihkaniska: ”Rahaa tässä ei todellakaan häviä, päin vastoin. Puut myytiin pystyyn Junnikkalan sahalle ja hinta oli 1-2 € alle avohakkuun hinnan.”
Pyysitkö ko. leimikosta vaihtoehtoisen tarjoukseen vai mistä on peräisi tieto avohakkuuta alemmasta hintatasosta? Jos ostaja maksoi harsintaleimikosta tavanomaista harvennusta kovemman hinnan hyvälaatuisen puuston takia, kai avohakkuuleimikon hintakin olisi vastaavassa kohteessa ollut tavanomaista korkeampi ja siten hintaerokin säilynyt ennallaan?
Puun takaa: ”Jatkuva kasvatus ei tuota hyvälaatuista puuta, vaan päinvastoin. Jatkuvan kasvatuksen nimissä vain otetaan metsästä tasaikäisrakenteen tuottamat puut vähitellen pois, ja joista osa on hyvälaatuisia.”
Tässä kohteessa olisi kiinnostava nähdä puiden vuosirenkaat. Saatko Pihkaniska otettua kuvan tyypillistä kehitystä kuvaavasta yksilöstä? Jotenkin vain tuntuu siltä, että noin tasarakenteisessa puustossa ei hitaan ja nopean kasvun vaiheet korostu kovinkaan voimakkaasti. Männyllä harvennuksen kasvureaktio muutenkin on melko lievä. Rehevä alikasvoskuusikko varsinkin etelässä on eri asia.
Pihkaniska: ”Sahatavaran lajittelussa suurin laatua alentava tekijä on oksat. Jatkuvassa kasvatuksessa puut kasvavat nuoruusvaiheessa suurempien puiden varjostuksessa eivätkä näin ollen kasvata paksuja oksia, samoin tyvitukin osalta oksat karsiutuvat aikaisessa vaiheessa pois jonka jälkeen kasvava puu on oksatonta (näin varsinkin männyllä).”
Jaksollisessa kasvatuksessa tuo hoituu taimivaiheen tiheydellä. laitoithan sinäkin aikanaan palstalle kuvan tasarakenteisesta tiheikkökasvatuksesta. Et siinä yhteydessä laatua pahemmin moittinut.
Pihkaniska: ”Tuohonkin ongelmaan auttaa jatkuva kasvatus. Jatkuvassa kasvatuksessa metsään jäävät pienet aukot eivät ole ongelma. Surutta huonot pois, koska kuitupuun kasvattaminen nykyhinnoilla ei ole järkevää ja pieniin aukkokohtiin rupeaa muodostumaan uusi terve parempilaatuinen tukkipuustonalku.”
Kuivahkolla kankaalla ja sitä vastaavalla turvemaalla pienaukkoja? Mänty ei siinä viihdy ja kuusta ei siinä pidä kasvattaa. Mielummin siis kuitua kuin taimia. Minun metsissäni ainakin kuviorajat vanhemman puuston ja taimikon välissä ovat ongelma. Taimikko tahtoo kasvaa vinoon varsinkin kuvion eteläreunassa, jos ylipäätään kasvaa. Ainakin koivikossa on tämän seurauksena lumi painanut puut kaarelle, joten tukkia ei ole tiedossa noista yksilöistä koskaan.
Jaksollisen kasvatuksen laatua Pihkaniskan tapaan:
http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/imageId=181&index=0
Ei nämä asiat ole ollenkaan niin mustavalkoisia, kuin joskus keskustelujen perusteella luulisi.
Linkki ei jostain syystä toimi ainakaan minulla, mutta kuva kommentteineen löytyy toiseksi viimeiseltä sivulta.
Aivan, ei asiat ole mustavalkoisia. Jokainen kohde on omanlaisensa ja toimenpiteet pitää tehdä kuvion ehdoilla.
Mielettömän mielenkiintoinen aihepiiri, mielipiteet myöskin mielenkiintoisia. Kuvasta henkii terveellinen (tervasta?) tuoksu tänne asti.
Näin itse ajattelisin maalaisjärjellä kuvan perusteella jossa näyttäs puustoa jäävän kohtuullisesti että jos seuraavassa hakkuussa kaikki loput poistetaan n.15-20 vuoden päästä jolloin alla on taimia.Hakkuu saattaa todennäköisesti tehdä tuhoa taimikkoon joka tahtoo muutenkin olla aukkoinen luontaiseti syntyneenä.Olisiko sittenkin ollut järkevää tehdä avohakkuu ja perustaa taimikko joka olisi kuitenkin varttunut 20 vuodessa oikealla hoidolla kasvatus tavasta riippuen odottamaan ensiharvennusta tai jopa voitaisiin tehdä enegiahakkuu.
Vai onko ideologia niin voimakas että estää tällaisen ajattelun.Perusteluhan on monesti että saadaan tukkia ja tuloja ja unohdetaan että onhan uudellakin puusukupolvella arvo.Onko se sitten pientä tainta tai vaikkapa likellä ensiharvennusta.
Vertailevaa tarjousta ei tältä kohteelta pyydetty, mutta yleinen hintataso on toki tiedossa ja keskusteltiinhan asiasta ostajan kanssa. Monesti luullaan tällaisen hakkuun kustannusten oleva huomattavasti korkeamman kuin avohakkuun, mutta ero on oikeasti aika pieni koska poistettavan puuston keskijäreys on paljon suurempi kuin avohakkuuvaihtoehdossa (asiasta on olemassa myös tutkimustietoa metsätehon ”monta” tutkimuksissta). Monella tämäntyyppisellä kohteella olen syöttänyt tiedot motti ohjelmaan, ja sekin antaa parhaaksi vaihtoehdoksi yläharvennuksen.