Ei ihan parhaasta mahdollisesta kulmasta otettu kuva, mutta riittävän havainnollinen kuitenkin täydentämään edellistä.
Nyt vaan jäi vaivaamaan se, että puolustiko joku tuollaisten tuppaiden kasvatusta? Vaikka olisi sitten se 4000 kpl runkoja, pitäisi niissäkin jäädä väliä 1,5 m eli ihan tuollainen tilanne ei ole hyväksyttävissä. Johan varhaisperkauksessa hommann pitäisi hoitua. Toki mahdollisten kuusten takia näkyvyys on tiheässä nuoressa metsässä huono, vaikka 1-1,5 metriä tilaa rungon ympärillä olisikin. Sen merkityksestä palstan motokuskit ovat ihan riittävästi jo paasanneet.
Vaikka tuollaisessa kohteessa korjuu jollain tavalla kikkailemalla onnistuisikin, vahinkoja sattuu enemmän kuin asiallisessa leimikossa. Energiapuun kasvattajat ei tietenkään pidä niin väliä, mutta minkäänlaista laatua ei tuosta voi tulla. Vaikka ensiharvennuksessa tehtäisiinkin energiaa, kakkosharvennuksesta pitäisi jo tulla tukkia. Tuolla systeemillä ei tule, ainakin kahdesta eri syystä. Ei siis mitään syytä tuollaiseen tiheikkökasvatukseen.
Onko kuvat siemenpuu asennosta kylväytyneestä vai äestyksen yhteydessä kylvetyistä ”männiköistä”?
Veikkaisin jälkimmäistä vaihtoehtoa. Kaiken uhallakin olen suosinut ja aion suosia vast edeskin siemenpuuasentoa päätehakkuun jälkeen. Silloin siemen on varmasti sopiva uudistus kohteeseen.
Kuvassa on vanhaa ”serlan” maata. En ole aivan varma , mutta mitä todennäköisimmin on kyseessä kylvömännikkö. Yhdeltä kuviolta läheltä tätä palstaa poistin reilu vuosikymmen sitten siemenpuita. Enää niitä ei harrasteta.
Tältä aluelta oli raivattu lehtipuu pois , mutta jostakin syystä taimiryhmät olivat jääneet harventamatta. Parin sadan metrin päässä tästä oli pahoin kärsinyt liian tiheässä kasvatettu kontorta männikkö (kuva ”tiheä kasvatus , taitolaji vai uhkapeliä”. Siinä tapauksessa (ja osin tässäkin) potin oli korjannut luonto.
”Viisaita ” kommentteja on sadellut edellisestä kuvasta , joka on samasta tilanteesta , kun tämä. Kuinkahan viisita oltaisiinkaan oltu , jos tässä olisi ollut lisänä se normaali miehen tai kahden mittainen aluskasvoskuusikko. Erityisen ”arvon” annan sille kommentoijalle , joka ei ole laittanut tikkua risttiin metsänsä tilan parantamiseksi enne hakkuuta. Tämä hakkuukin olisi jäänyt tekemättä ilman kemeroita…. Mitähän muuten mahtaa kuulua hänen joku vuosi sitten kelirikkoaikaan
hakatulle jatkuvan kasvatuksen palstalleen ? 🙂 Eli joka osaa , se teke ja joka ei osaa , se neuvoo muita.
PS Kuvan puu ja kaksi seuraavaa lähti ilman naarmun naarmua jätettävään runkoon …tällä kertaa. Pystyyn jäi neljästä huonosta vaihtoehdosta paras.
Kas kun tekevillekkin ja ESIMERKILLISILLE metsänomistajille sattuu. Voin kuvitella tilanteen kun nuo ovat taimettuneet niin niitä sitten on laahattu asiakkaita turistibusseilla ihailemaan kuinka siementämällä saadaan komeasti lähtevä viljelymännikkö.
Tulee vain mieleen kun itsekkin näillä ”serlan” palstoilla on tullut käytyä näitä ESIMERKILLISIÄ” viljelytoimia ihailemassa. Nyt oli buumina saada lähes sentin tarkkudella yhdenkoon kuusikko. Jos oli lehtipuita tullut aukkoihin joissa ei ollutkaan kuusi lähtenyt se oli raivattu kumoon. Heidän käsityksensä neljän.viiden metrinkin kuusikossa oli että ”mono on mahtavaa”. Mikähän mahtaakaan olla seuraava ”extramuotioikku” jota meille syötetään.
Mutta viisas iso on aina paras. Sitä ei ole eikä sovi kiistämän.
Aikansa aikaa kutakin. Nyt metsien käsittelyohjeet ovat aivan muuta , kun kuvan metsän syntyhetkillä. Taimiryhmät harvennetaan huolella riittävän varhain . Tiheitäkin paikkoja löytyy , mutta puut ovat selvästi erossa toisistaan, vähintää 1,5 metrin etäisyydellä. Kun toimintaan ei saa tukea , on homman oltava tehokasta. Näpertelyyn ei ole varaa.
Monimuotoisuuttakin löytyy yllättävän paljon , mutta puuta kasvatetaan tehokkaasti siellä , missä puunkasvatukselle on parhaat olosuhteet. Heikosti metsätalouteen soveltuvat alueet sisältävät puolestaan runsaasti monimuotoisuutta lisääviä elementtejä .
Kun käy tutustumassa niihin metsiin vähän muuallakin , kun bussin rapulta käsin , voi todeta , että monimuotoisuutta ei ole unohdettu,
Jos ei aivan kokonaan olekaan monimuotoisuutta unohdettu niin väitän että jotain on unohdettu: Nimittäin terve maalaisjärki metsänkasvatukseen. Sen jota vielä muutaman kymmenen hehtaarin ”pikkujussi” (joku aina) vielä harvakseltaan hallitsee. Luonto ei koskaan ”sulata” noita ”monometsiä” vaan aina jossain kohtaa tulee tuho jolloin taas muuttu uho.
Seuraavaksi pöljyydeksi.
Jos tuo on siemenpuu männikkön kylvämä uudistusala, niin omistajana minä möisin palstan pois kiireen vilkkaa jollekin puuhastelijalle, vaikka h-haavan kasvatus alueeksi…
Ne ei nimittäin ymmärrä metsän kasvusta yhtään mitään.
Nyt en malta olla kysymäti kuusmotti että kummat ei ymmärrä niistä kahdesta?
Mutta eikö tuo olisi kuitenkin hiukan apusiemennetty eli on ne siemenmännytkin varmaan olleet mutta nuo tupsaleet viittaa vahvasti kylvöön.
Ei ihan parhaasta mahdollisesta kulmasta otettu kuva, mutta riittävän havainnollinen kuitenkin täydentämään edellistä.
Nyt vaan jäi vaivaamaan se, että puolustiko joku tuollaisten tuppaiden kasvatusta? Vaikka olisi sitten se 4000 kpl runkoja, pitäisi niissäkin jäädä väliä 1,5 m eli ihan tuollainen tilanne ei ole hyväksyttävissä. Johan varhaisperkauksessa hommann pitäisi hoitua. Toki mahdollisten kuusten takia näkyvyys on tiheässä nuoressa metsässä huono, vaikka 1-1,5 metriä tilaa rungon ympärillä olisikin. Sen merkityksestä palstan motokuskit ovat ihan riittävästi jo paasanneet.
Vaikka tuollaisessa kohteessa korjuu jollain tavalla kikkailemalla onnistuisikin, vahinkoja sattuu enemmän kuin asiallisessa leimikossa. Energiapuun kasvattajat ei tietenkään pidä niin väliä, mutta minkäänlaista laatua ei tuosta voi tulla. Vaikka ensiharvennuksessa tehtäisiinkin energiaa, kakkosharvennuksesta pitäisi jo tulla tukkia. Tuolla systeemillä ei tule, ainakin kahdesta eri syystä. Ei siis mitään syytä tuollaiseen tiheikkökasvatukseen.
Siinähän sitä kasvatetaan, sormiliitos puuta pienpuulinjalle, jollekin sahalle,,,
Onko kuvat siemenpuu asennosta kylväytyneestä vai äestyksen yhteydessä kylvetyistä ”männiköistä”?
Veikkaisin jälkimmäistä vaihtoehtoa. Kaiken uhallakin olen suosinut ja aion suosia vast edeskin siemenpuuasentoa päätehakkuun jälkeen. Silloin siemen on varmasti sopiva uudistus kohteeseen.
Kuvassa on vanhaa ”serlan” maata. En ole aivan varma , mutta mitä todennäköisimmin on kyseessä kylvömännikkö. Yhdeltä kuviolta läheltä tätä palstaa poistin reilu vuosikymmen sitten siemenpuita. Enää niitä ei harrasteta.
Tältä aluelta oli raivattu lehtipuu pois , mutta jostakin syystä taimiryhmät olivat jääneet harventamatta. Parin sadan metrin päässä tästä oli pahoin kärsinyt liian tiheässä kasvatettu kontorta männikkö (kuva ”tiheä kasvatus , taitolaji vai uhkapeliä”. Siinä tapauksessa (ja osin tässäkin) potin oli korjannut luonto.
”Viisaita ” kommentteja on sadellut edellisestä kuvasta , joka on samasta tilanteesta , kun tämä. Kuinkahan viisita oltaisiinkaan oltu , jos tässä olisi ollut lisänä se normaali miehen tai kahden mittainen aluskasvoskuusikko. Erityisen ”arvon” annan sille kommentoijalle , joka ei ole laittanut tikkua risttiin metsänsä tilan parantamiseksi enne hakkuuta. Tämä hakkuukin olisi jäänyt tekemättä ilman kemeroita…. Mitähän muuten mahtaa kuulua hänen joku vuosi sitten kelirikkoaikaan
hakatulle jatkuvan kasvatuksen palstalleen ? 🙂 Eli joka osaa , se teke ja joka ei osaa , se neuvoo muita.
PS Kuvan puu ja kaksi seuraavaa lähti ilman naarmun naarmua jätettävään runkoon …tällä kertaa. Pystyyn jäi neljästä huonosta vaihtoehdosta paras.
Kas kun tekevillekkin ja ESIMERKILLISILLE metsänomistajille sattuu. Voin kuvitella tilanteen kun nuo ovat taimettuneet niin niitä sitten on laahattu asiakkaita turistibusseilla ihailemaan kuinka siementämällä saadaan komeasti lähtevä viljelymännikkö.
Tulee vain mieleen kun itsekkin näillä ”serlan” palstoilla on tullut käytyä näitä ESIMERKILLISIÄ” viljelytoimia ihailemassa. Nyt oli buumina saada lähes sentin tarkkudella yhdenkoon kuusikko. Jos oli lehtipuita tullut aukkoihin joissa ei ollutkaan kuusi lähtenyt se oli raivattu kumoon. Heidän käsityksensä neljän.viiden metrinkin kuusikossa oli että ”mono on mahtavaa”. Mikähän mahtaakaan olla seuraava ”extramuotioikku” jota meille syötetään.
Mutta viisas iso on aina paras. Sitä ei ole eikä sovi kiistämän.
Aikansa aikaa kutakin. Nyt metsien käsittelyohjeet ovat aivan muuta , kun kuvan metsän syntyhetkillä. Taimiryhmät harvennetaan huolella riittävän varhain . Tiheitäkin paikkoja löytyy , mutta puut ovat selvästi erossa toisistaan, vähintää 1,5 metrin etäisyydellä. Kun toimintaan ei saa tukea , on homman oltava tehokasta. Näpertelyyn ei ole varaa.
Monimuotoisuuttakin löytyy yllättävän paljon , mutta puuta kasvatetaan tehokkaasti siellä , missä puunkasvatukselle on parhaat olosuhteet. Heikosti metsätalouteen soveltuvat alueet sisältävät puolestaan runsaasti monimuotoisuutta lisääviä elementtejä .
Kun käy tutustumassa niihin metsiin vähän muuallakin , kun bussin rapulta käsin , voi todeta , että monimuotoisuutta ei ole unohdettu,
Jos ei aivan kokonaan olekaan monimuotoisuutta unohdettu niin väitän että jotain on unohdettu: Nimittäin terve maalaisjärki metsänkasvatukseen. Sen jota vielä muutaman kymmenen hehtaarin ”pikkujussi” (joku aina) vielä harvakseltaan hallitsee. Luonto ei koskaan ”sulata” noita ”monometsiä” vaan aina jossain kohtaa tulee tuho jolloin taas muuttu uho.
Seuraavaksi pöljyydeksi.
Sinnehän ne hybridit sitten maatuu aikanaan, joku ehkä muistaa että harjavaltanen kattilakauppias niitä harrasteli hartaasti,,,
Nekään ei ole ”monoasennon” h-haavikkoja ja väitän että luonto kiittää luonnon ystävää. Serlan mainos muistaakseni.
Jos tuo on siemenpuu männikkön kylvämä uudistusala, niin omistajana minä möisin palstan pois kiireen vilkkaa jollekin puuhastelijalle, vaikka h-haavan kasvatus alueeksi…
Ne ei nimittäin ymmärrä metsän kasvusta yhtään mitään.
Nyt en malta olla kysymäti kuusmotti että kummat ei ymmärrä niistä kahdesta?
Mutta eikö tuo olisi kuitenkin hiukan apusiemennetty eli on ne siemenmännytkin varmaan olleet mutta nuo tupsaleet viittaa vahvasti kylvöön.
Katso edellinen sivu. Vikaa luetun ymmartamisessa? Huono sisaluku taito?
Joskus onnistuu,toisinaan sitten taas ei.