Hyvä on suorittavan havainnekuva. Juuri näitä on tarjolla omassakin ja kun noista mutkamaakareista pitäisi vielä metsäkin jäädä kasvamaan. Kouraa kieputtelemalla voisi näin maallikkona kuvitella että aina joku suunta löytyy josta kouran kiinni saa. Ei kai tuostakaan ryhmästä nyt sentään aivan aukkoa tehdä?
A.J. oikeassa mutta paha mennä ajassa taaksepäin aikaan jolloin ikäisä edellinen omistaja näitä nyt omiani uudisteli.
Siinä saattaa aina olla säästelyyn syynsä kuten hirvipelko.
Itsekin olen maallikko, en ole motoa koskaan ajanut. Valitettavasti tuosta on lähdössä se paras puu ja syy on pelkästään taimikonhoidin laiminlyönnissä. En keksi miten kouraa kieputtamalla pystyisi poistamaan tuosta välistä nuo kaksi mutkaisinta puuta. Tuskin edes Metsäliiton urakoitsija, välkympikään, pystyisi parempaan.
Tällaista jos on koko kuvio, niin metsurihakkuu vaikka nollatuloksella saattaisi ola parempi vaihtoehto. Tämä ei enää monelle metsänomistajalle sovi kun ”pitää saada niitä euron roposia heti”…
Niin, enpä ihmettele jos niitä euron ropsejakin pinolle laitetaan. Ei metsätalous ole ihan kultakaivannoksi muuttunut vielä tähän maailmanmenoon joten taksvärkit olkoon edelleen parempituottoisilla aloilla.
Kuvan parasta puuta ollaan poistamassa, ainoata josta olisi mahdollista saada kunnon tukkipuu. Meilläpäi motomies otaa tuossa tapauksessa puusta 3m korkeudelta kiinni ja vääntää runkoa irti puskasta ja liuttaa kouran sitten alaspäin ja katkaisee. Kanto saattaa jäädä normaalia pitemmäksi, mutta jäävät puut säilyy ehjänä.
Suorittava varmaan kertoo, mitä tuossa tehdään. Taustalla on aukko, jossa pari mäntyä jättöpuuna. Jatkuuko aukko kuvan ottamisen kohdassakin, vaikka puut ovat vasta elinkaarensa puolivälissä? Tiheää on taustallakin ollut, kun puissa ei vihreää oksaa näy. Mutta melkoista laatua on, kun tuossakin ryhmässä ainoastaan kaadettava yksilö ehkä olisi kasvatuskelpoinen.
Tämä on vain havaintokuva jossa suorittava yrittää osoittaa sen kuinka vahinkoaltista on noiden puiden ottaminen. Nyt koura on ryhmän parhaassa puussa ja kyllähän nuo kolme muuta tuosta vielä saa. Mutta kuvan tarkoitus ei ole näyttää onko otettava puu oikea vai väärä.
Surkein kommentti lienee pihkaniskan kommentti, joka on niin kaukana todellisuudesta kuin olla ja voi. Tuo liuttaminen ei sinällään ole uutta mutta harvoin ne puut jäävät ilman kolhuja edes liuttumalla.
Ei niinkään kaukana todellisuudesta, mutta metsäliitossa ei ilmeisesti metsänomistajan mielipiteillä ole mitään merkitystä. Biowatti hakkasi 3 vuoden aikana 8000m3 nuoren metsän kunnostuskohteita, joista osa oli kyseisenlaisia hoitamattomia kylvökohteita. Jälki oli hyvää, eikä vaurioita ollut sanottavasti.
Juice lauloi aikoinaan ” jotka osaa, ne tekee mitä vaan, jotka ei, ne ryhtyy opettamaan”
Lähetin muuten kuviakin aikoinaan kyseisistä kohteista.
Mikä on jäljelle jäävien runkojen kohtalo jos viereiset ensin puoliksi revitään juurineen syrjään jossa katkaistaan. Sahaamalla ei voi katkaista tai on laippa jumissa jos veto on väärään suuntaan.
Yleensäkin jos tuohon jotain jää on juuret yhdessä ja pari kantoa lahoaa selviytyykö jäljelle jäävä terveenä tukiksi vai meneekö ajastaan lahopinoon?
Pähkäilijä kertoi sen ongelman. Eli jos kouralla vedetään puuta ja samalla sahataan jää terä jumiin. Samoin tilltti kaataa kouraa vastakkaiselle suunnalle ja ehkä pyöräyttämällä sen saa kaadettua vähän muuallekkin, mutta vaurio riski on ilman muuta aika suuri.
Kuvassa näkyy hyvin, miten mäntyjen laatu vaihtelee paljonkin, vaikka kasvuolosuhteet ovat samat.
Siten laatuun vaikuttaa perintötekijät jopa enemmän kuin ympäristötekijaät.
Aukkohan tuohon on tulossa. Ja kyllä puun saa toisen vierestä poies vaikka väli olisi alle 10 cm. Rullilla vaan kiinni ja pitää tiltin pystyssä ja sahaa poikki. Jos ylisahaus on oikein säädetty niin saha menee hitusen yli. Näissä paikoissa näkyy kuljettajan ammattitaito. Pitää joskus ottaa sopivassa paikoissa kuvia ja laittaa tänne…
Onko ihan kaukaa haettu sjatus, että motosta laskeutuu tuohon tyvelle ihan moottorisahan kanssa, kaataa noi keskimmäiset ja jatkaa motolla onnellisena niitten karsimista?
Mukavasti on tullut kommentteja. Kiitos siitä! Liu`uttamiset ja pitkät kannot ovat tuttu juttu näissä tilanteissa.
Tämä kuva on otettu palstan sisältä vieressä olevaa sähkölinjaa kohden. Lähiaikoina pitäisi tulla kuva siitä , miltä tilanne näyttää kopista käsin. Puiden laatu vaikutti aivan toiselta sieltä katsottuna. Lahopökkelön oikealla puolella oleva puu näytti koppiin suoralta ja tuo runko , joka on kourassa , on kiero kun poranlastu. Latvus oli myös kaikkein heikoin.
Jos metsässä on runsaasti aluskasvosta on puiden poistaminen täysin arpapeliä . Tyvilenkoutta ei voi havaita , kun rungon näkee joskus vain kouran levyiseltä alueelta yhdestä kulmasta eikä siitäkään kokonaan.
Tässä metsässä ei vahinkoa tapahtunut , otti minkä puun tahaansa. Toista on silloin , kun laaturunko on tiukasti pienempien runkojen piirittämä. Epäonnistumisen mahdollisuus on tuolloin suuri .
Jos koura ei asetu hyvin kaadettavaan puuhun nähden , jää sahaus helposti vajaaksi eikä puu katkeakaan. Toinen sahausyritys (napin painallus) ohittaa ylisahuksen eston ja hups… viereinenkin puu on poikki , tai ainakin saanut syvän viillon.
Ryhmästä en lähtisi puita taivuttelemaan ilman ajatusta , että kaikki poistetaan. Juurenniskan/ juuriston vaurioituminen tietää pikaista alkua lahoamiselle .
.. moottorisaha ei ole kuulunut varusteisiin motohakkuulla 25 vuoteen…
No kyllähän se aukolta näyttää , kun takana on ison sähkölinjan viereen hakattu varastopaikka tuhannelle puumotille.
Muuta se pääpointti on todellakin tuo kylvötuppaiden harventaminen taimikoita hoidettaessa. Motolla se on turhan riskaabelia (ja pirun kallista) touhua kaikkien kannalta. Raivaus on tehtävä niin , että joka rungon ympärillä on reilusti (yli metri) tilaa . Kasvun varaakin on jätettävä . Joka palstaa tekemään ei löydy niitä riittävän ammattitaitoisia kuljettajia , jotka selviävät ongelmitta näistä kuvan esittämistä ”temppuradoista”. Asiallisesti hoidetussa metsässä pärjää vähemmälläkin osaamisella.
Samaa mieltä kuten Puun takaa. Tuossa kuvan tapauksessa kaikki mänyntaimiet alusta alkaen ovat olleet talven jälkeen maata myöten, vailla mitään jäykkyyttä ja vähän vanhempina puolen metrin latvakasvu on ollut lumen taivuttama siinä määrin, että puu tekee mutkaa aina johonkin suuntaan lähes joka vuosi. Lisäksi lumi taivuttaa heikkojuurisia taimia juuresta pitempään lenkouteen lähes joka talvi ja routa taivuttelee lisää hienojakoisilla mailla. Tosin olen huomannut että roudan taivutukset palautuvat aika hyvin roudan sulaessa.
Mäntyä ei Suomesa ole jalostettu tällaisiin ja viljaviin hienojakoisiin maapohjiin, että kasvaisi laatua.
Siemen on valittu karummilta vettä läpäiseviltä maapohjilta, jossa mänty saa juuren heti kunnolla kiinni maahan ja puuaines jo pienestä taimestä lähtien on jäykkää ja pitkätkin vuosikasvaimet kestävät suorassa talven lumet.
Olen yrittänyt selvittää tuota männyn ihmeellistä puuttuvaa jäykkyyttä, että miten sitä saisi lisättyä ja johtuuuko se jonkun ravinteen puutteesta tai liiallisesta määrästä. Sain juuri viime talven neulasanalyysin tuollaisesta omasta räkämänniköstä ja puutosta oli jonkin verran kalsiumista, magnesiumista, kuparista ja sinkistä, vaikka maapohja on vettäläpäisevää istutuksen aikaan peltoon ( mätästetty) verrattattavaa kivennäismaata ja lannoitettu pellonmetsityksen PK:lla, niin siitä huolimatta kaikissa taimissa oli jäykkyyden puutetta muutamaa harvaa yksilöä lukuunoyttamatta ( jotka ovat kasvaneet suoraan heinto-oksaisina ja paras ja suurin puu on 10 m, rkl=20 cm) tuolla hehtaarin alalla.
10 vuotta suoritetun lannoituksen jäljiltä boorin määräa oli vielä erittäin hyvä 27 mg/kg. Neulaset otin noin 10 metrisistä ja 20 vuotisista räkämännyistä jotka olivat kaksilatvaisia ( sahasin toisen latvan alas) ja pituuskasvu viime vuosina on ollut 70..80 cm vuosittain.
Paltamon kalkki sisältäisi juuri nuo puuttuvat ravinteet ja suunnitelmissa on tehdä tänä kesänä uusiin männyntaimikoihin koealoja kalkilla.
Ettei tässä vaan olekkin käynyt niin että puu olisikin ollut helpoin poistaa ja on sen takia valikoitunut poistettavaksi.
Voihan kuva tietenki valehdella mutta kyllä nuo pienemmät näyttäs korkkiruuveilta ja poitettava puu aikaskin suoralta ja latvustakin vähän epäilen näyttäs järeyden perusteella olevan puskan valta puu, jos ala kynteen jääneissä puissa parempi niin ihmettelisin.
Ison firman metsässä voi tehdä mitä vaan kunhan vain tekee.
Jos kuukauden vetää lonkkaa koneen kopissa se voi jo kiinnittää jonkun työnjohdollisen huomion.
Kunhan vain on joku selitys, se riittää.
Eihän täälläpäin tapaninmyrskyn pikkuaukkojakaan isot firmat mitään tee. Silloin se on monimuotoisuutta lisäävä pienaukko. Sehän on selitys siinä kuin joku muukin. Ja se riittää. Ja tuossakin riittää kun moton kuljettaja sanoo että voi,voi kun ei voinut jättää mitään kun oli liian lähekkäin rungot. Se riittää. Taas tuli monimuotoisuutta lisäävä aukko.
Mutta kun kuusikossa kasvaa aukoissa muutama koivu hehtaarilla sinne kyörätään vaikka helikopterilla raivausmiehistö ja kalusto tuhoamaan se kuusikon uhka pois. Tällaista on suomalainen metsätalouslukeneisto tänä päivänä. Varsinkin jos päästään loksuttamaan vielä johonkin alan julkaisuun.
Kuulepas jesse , ei olla missään rautakaupassa ! Vain tehdyistä kuutioista maksetaan. Eli rautojen on liikuttava.
Nämä tuppaat vaan pyrkivät hidastamaan niiden rautojen liikuttelua. Toisaalta ne eivät paranna puuston laatuakaan. Nämä ryhmät on edullisinta harventaa taimikonhoidon yhteydessä . Tässä näkyy tulos , jos homma jää tekemättä. Ja siihen motokuski ei voi vaikutta jos metsänomistaja haluaa vetää lonkkaa silloin , kun taimikko tarvitsee hoitajaa.
Seuraava asia jossa on kadonnut maalaisjärjen lisäksi kaikki muukin järki on alkaa kasvattaa metsää romuraudan palvonnan ehdoilla. Eli jos emme osaa tehdä metsäkalustoa metsän ehdoilla on parempi ettemme ainakaan kauheasti kehuskele korkean teknologian osaamisellamme. Elementti on ollut meitä opettamassa jo vuosisatoja. Jos emme ota oppia sieltä ja tee vehkeitä sen ehdoilla emme ole metsässä vaan kaulaa myöten suossa. Nämä laitteet ovat alkeellisia ottaen huomioon mitä ohjauksesta eri toimintoihin osaamme nytkin. Vanha hyrdauliventtiilin lonksutus on opittu jo kymmeniä vuosia sitten. Mihin sitten jäimmekin.
Vielä jatkokommentiksi että muutamalla eurolla saa ostaa kauko-ohjattavan helikopterin joka oikeasti lentää ja tottelee vivun liikkeitä. Sitten tuossa kohtaa kaikki toimii vain hyrdauli-ja mekaanispohjaisesti. Kouran liikkeen radatkin ovat alkeellisia. Olen sitä mieltä että muutamassa vuodessa pitäisi tulla vain telakka-alusta josta erkantuu aivan erillinen murikka tekemään juuri sitä mitä sahamies nyt tekee selkä märkänä. Siellä telakkakoneella istuu ilamstoidussa konttuurissa henkilö joka ohjaa sitä saharobottia kaukosäädetysti turvallisen välimatkan päästä. Ja tieto kulkee molempiin suuntiin. Ei siis tarvi nähdä edes kohdetta jota sahataan. Kaikki saadaan koneen näytölle.
Haaveilla voi mistä vaan, mutta metsänomistajatasolla tulos tehdään siinä maailmassa, jossa elämme. Ihan mielenkiintoinen on silti tuo viimeinen ajatus. Elmiassa oli eräänlainen sovellus siitä näytillä ja ihan mukavalta vehkeeltä puuhasteluun mönkijän jatkoksi näytti sopivan. Mutta yhtään palkansaajaa se ei elätä pääomakulujen kuittaamisesta puhumattakaan.
Mitä kehittynempää tekniikkaa käytetään , sitä paremmat olosuhteet sen käyttöön on oltava. Eucaviljelmillä ei näy muuten paljoa aluskasvosta eikä tiheitä puuryhmiä. Käsittääkseni kilpailemme juuri tuota puulajia kasvattavien kanssa markkinoista.
Tuohon heittoon metsänkasvatuksesta ”rautojen ” ehdolla kehottaisin esittäjää miettimään , mitä esim. pelloilla on tapahtunut vajaan vuososadan kuluessa. Jos luonnon ehdoilla mentäisiin , koluttaisiin edelleen risukarhilla kivien välejä ja kärsittäisiin nälkää. Nyt pelloilta on poistettu kivet , ne on salaojitettu ja heikoimmat lohkot poistettu käytöstä. Ei siksi , että siellä voitaisiin ajella pelkästään isoilla ja komeilla traktoreilla , vaan tuotannon tehostamiseksi.
Jotta jessellekin kirkastuisi tuo metsänhoidon merkitys ja edelleen sopivan puuston tiheyden vaikutus puun kasvuun , laatuun ja työnmenekkiin taimesta tuotantolaitokselle, kehottaisin tekemään muutaman neliön kokoisen porkkanamaan.
Muutama koeruutu eri tavoin käsiteltynä ja jopa käsittelemättä antaa vastauksen niihin kysymyksiin , joista tällä palstalla on väännetty vuosi tolkulla . Yksi kesä, kasvukausi, kertoo tervejärkiselle ihmiselle , mistä on kysymys.
..ja sitä kauko-ohjattavaa traktoriakaan ei ole vielä saatu toimimaan kunnolla edes avoimella pellolla . Vaatii siis todella vahvaa mielikuvitusta , että laite saataisiin toimimaan peitteisessä metsässä.
Kyllä Valtran kauko-ohjattava toimii aivan kuin pitääkin. Mutta siihen se kotimaan tuotekehitys tuntuu sitten kilpistyvänkin. Eipä tuo maastosta kiinni ole jos kauko-ohjauksella aletaan robottisahuria siirtelemään. Sen toiminta voi alkaa vaikka ylhäältä alaspäin eli ensin latvaan ja sieltä karsien alaspudottaen. Sen jälkeen poikkisahaus ja siirto uran viereen. Joko valmiiksi katkottuna tai kokorunkona.
Lähtökohtana ettei maakosketus ole välttämätön.
Suorittava kyllä kerkiää eläkkeelle alta pois joten ole murheetta. Ei iske enää kortistolinja. Nuorempia ohjaamaan sinne ”telakalle”. Pakkohan tämän on kehittyä. Olisi jo peeceestä jos ei tällaista yksinkertaista toimea saada kunnolla teknillistettyä. Tuo kourahan perusrunkona toimii muutamalla lisäapulaitteella hyvin irrotettavana yksikkönä.
Siitä on hyvä lähteä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Hyvä on suorittavan havainnekuva. Juuri näitä on tarjolla omassakin ja kun noista mutkamaakareista pitäisi vielä metsäkin jäädä kasvamaan. Kouraa kieputtelemalla voisi näin maallikkona kuvitella että aina joku suunta löytyy josta kouran kiinni saa. Ei kai tuostakaan ryhmästä nyt sentään aivan aukkoa tehdä?
Olisi kuitenkin ollut tarpeen tehdä se taimikon varhaishoito ja kylvötuppaiden harvennus.
A.J. oikeassa mutta paha mennä ajassa taaksepäin aikaan jolloin ikäisä edellinen omistaja näitä nyt omiani uudisteli.
Siinä saattaa aina olla säästelyyn syynsä kuten hirvipelko.
Itsekin olen maallikko, en ole motoa koskaan ajanut. Valitettavasti tuosta on lähdössä se paras puu ja syy on pelkästään taimikonhoidin laiminlyönnissä. En keksi miten kouraa kieputtamalla pystyisi poistamaan tuosta välistä nuo kaksi mutkaisinta puuta. Tuskin edes Metsäliiton urakoitsija, välkympikään, pystyisi parempaan.
Tällaista jos on koko kuvio, niin metsurihakkuu vaikka nollatuloksella saattaisi ola parempi vaihtoehto. Tämä ei enää monelle metsänomistajalle sovi kun ”pitää saada niitä euron roposia heti”…
Niin, enpä ihmettele jos niitä euron ropsejakin pinolle laitetaan. Ei metsätalous ole ihan kultakaivannoksi muuttunut vielä tähän maailmanmenoon joten taksvärkit olkoon edelleen parempituottoisilla aloilla.
”VOI PYHÄ SYLVI”, mitä onnettomia tunareita.
Kuvan parasta puuta ollaan poistamassa, ainoata josta olisi mahdollista saada kunnon tukkipuu. Meilläpäi motomies otaa tuossa tapauksessa puusta 3m korkeudelta kiinni ja vääntää runkoa irti puskasta ja liuttaa kouran sitten alaspäin ja katkaisee. Kanto saattaa jäädä normaalia pitemmäksi, mutta jäävät puut säilyy ehjänä.
No niin.NOIN hyödyllistä on keskustelu pete. Heti löytyi kokemus tuostakin miten siitä selvitään.
parempi pysytellä aukkohakkuilla jos tuo on mahdoton tehtävä.
Suorittava varmaan kertoo, mitä tuossa tehdään. Taustalla on aukko, jossa pari mäntyä jättöpuuna. Jatkuuko aukko kuvan ottamisen kohdassakin, vaikka puut ovat vasta elinkaarensa puolivälissä? Tiheää on taustallakin ollut, kun puissa ei vihreää oksaa näy. Mutta melkoista laatua on, kun tuossakin ryhmässä ainoastaan kaadettava yksilö ehkä olisi kasvatuskelpoinen.
Tämä on vain havaintokuva jossa suorittava yrittää osoittaa sen kuinka vahinkoaltista on noiden puiden ottaminen. Nyt koura on ryhmän parhaassa puussa ja kyllähän nuo kolme muuta tuosta vielä saa. Mutta kuvan tarkoitus ei ole näyttää onko otettava puu oikea vai väärä.
Surkein kommentti lienee pihkaniskan kommentti, joka on niin kaukana todellisuudesta kuin olla ja voi. Tuo liuttaminen ei sinällään ole uutta mutta harvoin ne puut jäävät ilman kolhuja edes liuttumalla.
Ei niinkään kaukana todellisuudesta, mutta metsäliitossa ei ilmeisesti metsänomistajan mielipiteillä ole mitään merkitystä. Biowatti hakkasi 3 vuoden aikana 8000m3 nuoren metsän kunnostuskohteita, joista osa oli kyseisenlaisia hoitamattomia kylvökohteita. Jälki oli hyvää, eikä vaurioita ollut sanottavasti.
Juice lauloi aikoinaan ” jotka osaa, ne tekee mitä vaan, jotka ei, ne ryhtyy opettamaan”
Lähetin muuten kuviakin aikoinaan kyseisistä kohteista.
Mikä on jäljelle jäävien runkojen kohtalo jos viereiset ensin puoliksi revitään juurineen syrjään jossa katkaistaan. Sahaamalla ei voi katkaista tai on laippa jumissa jos veto on väärään suuntaan.
Yleensäkin jos tuohon jotain jää on juuret yhdessä ja pari kantoa lahoaa selviytyykö jäljelle jäävä terveenä tukiksi vai meneekö ajastaan lahopinoon?
Pähkäilijä kertoi sen ongelman. Eli jos kouralla vedetään puuta ja samalla sahataan jää terä jumiin. Samoin tilltti kaataa kouraa vastakkaiselle suunnalle ja ehkä pyöräyttämällä sen saa kaadettua vähän muuallekkin, mutta vaurio riski on ilman muuta aika suuri.
Ei siellä minun metsässä näkynyt vaurioita, ei juurissa eikä rungossa.
On se jännä juttu, toisilla onnistuu ja toisilla ei.
Kuvassa näkyy hyvin, miten mäntyjen laatu vaihtelee paljonkin, vaikka kasvuolosuhteet ovat samat.
Siten laatuun vaikuttaa perintötekijät jopa enemmän kuin ympäristötekijaät.
Aukkohan tuohon on tulossa. Ja kyllä puun saa toisen vierestä poies vaikka väli olisi alle 10 cm. Rullilla vaan kiinni ja pitää tiltin pystyssä ja sahaa poikki. Jos ylisahaus on oikein säädetty niin saha menee hitusen yli. Näissä paikoissa näkyy kuljettajan ammattitaito. Pitää joskus ottaa sopivassa paikoissa kuvia ja laittaa tänne…
Onko ihan kaukaa haettu sjatus, että motosta laskeutuu tuohon tyvelle ihan moottorisahan kanssa, kaataa noi keskimmäiset ja jatkaa motolla onnellisena niitten karsimista?
Mukavasti on tullut kommentteja. Kiitos siitä! Liu`uttamiset ja pitkät kannot ovat tuttu juttu näissä tilanteissa.
Tämä kuva on otettu palstan sisältä vieressä olevaa sähkölinjaa kohden. Lähiaikoina pitäisi tulla kuva siitä , miltä tilanne näyttää kopista käsin. Puiden laatu vaikutti aivan toiselta sieltä katsottuna. Lahopökkelön oikealla puolella oleva puu näytti koppiin suoralta ja tuo runko , joka on kourassa , on kiero kun poranlastu. Latvus oli myös kaikkein heikoin.
Jos metsässä on runsaasti aluskasvosta on puiden poistaminen täysin arpapeliä . Tyvilenkoutta ei voi havaita , kun rungon näkee joskus vain kouran levyiseltä alueelta yhdestä kulmasta eikä siitäkään kokonaan.
Tässä metsässä ei vahinkoa tapahtunut , otti minkä puun tahaansa. Toista on silloin , kun laaturunko on tiukasti pienempien runkojen piirittämä. Epäonnistumisen mahdollisuus on tuolloin suuri .
Jos koura ei asetu hyvin kaadettavaan puuhun nähden , jää sahaus helposti vajaaksi eikä puu katkeakaan. Toinen sahausyritys (napin painallus) ohittaa ylisahuksen eston ja hups… viereinenkin puu on poikki , tai ainakin saanut syvän viillon.
Ryhmästä en lähtisi puita taivuttelemaan ilman ajatusta , että kaikki poistetaan. Juurenniskan/ juuriston vaurioituminen tietää pikaista alkua lahoamiselle .
.. moottorisaha ei ole kuulunut varusteisiin motohakkuulla 25 vuoteen…
Vain muutaman askeleen päästä tästä on otettu sivun 11. kuva ”Tiheä kasvatus ei tuota laatua” aika 27.01.- 13
Lakkaa varmasti tuottamasta kun vedetään juuresta poikki. Siltähän tuo työmaa näyttää että suositaan oravaa repulla varustettuna.
No kyllähän se aukolta näyttää , kun takana on ison sähkölinjan viereen hakattu varastopaikka tuhannelle puumotille.
Muuta se pääpointti on todellakin tuo kylvötuppaiden harventaminen taimikoita hoidettaessa. Motolla se on turhan riskaabelia (ja pirun kallista) touhua kaikkien kannalta. Raivaus on tehtävä niin , että joka rungon ympärillä on reilusti (yli metri) tilaa . Kasvun varaakin on jätettävä . Joka palstaa tekemään ei löydy niitä riittävän ammattitaitoisia kuljettajia , jotka selviävät ongelmitta näistä kuvan esittämistä ”temppuradoista”. Asiallisesti hoidetussa metsässä pärjää vähemmälläkin osaamisella.
Samaa mieltä kuten Puun takaa. Tuossa kuvan tapauksessa kaikki mänyntaimiet alusta alkaen ovat olleet talven jälkeen maata myöten, vailla mitään jäykkyyttä ja vähän vanhempina puolen metrin latvakasvu on ollut lumen taivuttama siinä määrin, että puu tekee mutkaa aina johonkin suuntaan lähes joka vuosi. Lisäksi lumi taivuttaa heikkojuurisia taimia juuresta pitempään lenkouteen lähes joka talvi ja routa taivuttelee lisää hienojakoisilla mailla. Tosin olen huomannut että roudan taivutukset palautuvat aika hyvin roudan sulaessa.
Näin syntyy räkämännikkö.
Mäntyä ei Suomesa ole jalostettu tällaisiin ja viljaviin hienojakoisiin maapohjiin, että kasvaisi laatua.
Siemen on valittu karummilta vettä läpäiseviltä maapohjilta, jossa mänty saa juuren heti kunnolla kiinni maahan ja puuaines jo pienestä taimestä lähtien on jäykkää ja pitkätkin vuosikasvaimet kestävät suorassa talven lumet.
Olen yrittänyt selvittää tuota männyn ihmeellistä puuttuvaa jäykkyyttä, että miten sitä saisi lisättyä ja johtuuuko se jonkun ravinteen puutteesta tai liiallisesta määrästä. Sain juuri viime talven neulasanalyysin tuollaisesta omasta räkämänniköstä ja puutosta oli jonkin verran kalsiumista, magnesiumista, kuparista ja sinkistä, vaikka maapohja on vettäläpäisevää istutuksen aikaan peltoon ( mätästetty) verrattattavaa kivennäismaata ja lannoitettu pellonmetsityksen PK:lla, niin siitä huolimatta kaikissa taimissa oli jäykkyyden puutetta muutamaa harvaa yksilöä lukuunoyttamatta ( jotka ovat kasvaneet suoraan heinto-oksaisina ja paras ja suurin puu on 10 m, rkl=20 cm) tuolla hehtaarin alalla.
10 vuotta suoritetun lannoituksen jäljiltä boorin määräa oli vielä erittäin hyvä 27 mg/kg. Neulaset otin noin 10 metrisistä ja 20 vuotisista räkämännyistä jotka olivat kaksilatvaisia ( sahasin toisen latvan alas) ja pituuskasvu viime vuosina on ollut 70..80 cm vuosittain.
Paltamon kalkki sisältäisi juuri nuo puuttuvat ravinteet ja suunnitelmissa on tehdä tänä kesänä uusiin männyntaimikoihin koealoja kalkilla.
Ettei tässä vaan olekkin käynyt niin että puu olisikin ollut helpoin poistaa ja on sen takia valikoitunut poistettavaksi.
Voihan kuva tietenki valehdella mutta kyllä nuo pienemmät näyttäs korkkiruuveilta ja poitettava puu aikaskin suoralta ja latvustakin vähän epäilen näyttäs järeyden perusteella olevan puskan valta puu, jos ala kynteen jääneissä puissa parempi niin ihmettelisin.
Ison firman metsässä voi tehdä mitä vaan kunhan vain tekee.
Jos kuukauden vetää lonkkaa koneen kopissa se voi jo kiinnittää jonkun työnjohdollisen huomion.
Kunhan vain on joku selitys, se riittää.
Eihän täälläpäin tapaninmyrskyn pikkuaukkojakaan isot firmat mitään tee. Silloin se on monimuotoisuutta lisäävä pienaukko. Sehän on selitys siinä kuin joku muukin. Ja se riittää. Ja tuossakin riittää kun moton kuljettaja sanoo että voi,voi kun ei voinut jättää mitään kun oli liian lähekkäin rungot. Se riittää. Taas tuli monimuotoisuutta lisäävä aukko.
Mutta kun kuusikossa kasvaa aukoissa muutama koivu hehtaarilla sinne kyörätään vaikka helikopterilla raivausmiehistö ja kalusto tuhoamaan se kuusikon uhka pois. Tällaista on suomalainen metsätalouslukeneisto tänä päivänä. Varsinkin jos päästään loksuttamaan vielä johonkin alan julkaisuun.
Kuulepas jesse , ei olla missään rautakaupassa ! Vain tehdyistä kuutioista maksetaan. Eli rautojen on liikuttava.
Nämä tuppaat vaan pyrkivät hidastamaan niiden rautojen liikuttelua. Toisaalta ne eivät paranna puuston laatuakaan. Nämä ryhmät on edullisinta harventaa taimikonhoidon yhteydessä . Tässä näkyy tulos , jos homma jää tekemättä. Ja siihen motokuski ei voi vaikutta jos metsänomistaja haluaa vetää lonkkaa silloin , kun taimikko tarvitsee hoitajaa.
Seuraava asia jossa on kadonnut maalaisjärjen lisäksi kaikki muukin järki on alkaa kasvattaa metsää romuraudan palvonnan ehdoilla. Eli jos emme osaa tehdä metsäkalustoa metsän ehdoilla on parempi ettemme ainakaan kauheasti kehuskele korkean teknologian osaamisellamme. Elementti on ollut meitä opettamassa jo vuosisatoja. Jos emme ota oppia sieltä ja tee vehkeitä sen ehdoilla emme ole metsässä vaan kaulaa myöten suossa. Nämä laitteet ovat alkeellisia ottaen huomioon mitä ohjauksesta eri toimintoihin osaamme nytkin. Vanha hyrdauliventtiilin lonksutus on opittu jo kymmeniä vuosia sitten. Mihin sitten jäimmekin.
Vielä jatkokommentiksi että muutamalla eurolla saa ostaa kauko-ohjattavan helikopterin joka oikeasti lentää ja tottelee vivun liikkeitä. Sitten tuossa kohtaa kaikki toimii vain hyrdauli-ja mekaanispohjaisesti. Kouran liikkeen radatkin ovat alkeellisia. Olen sitä mieltä että muutamassa vuodessa pitäisi tulla vain telakka-alusta josta erkantuu aivan erillinen murikka tekemään juuri sitä mitä sahamies nyt tekee selkä märkänä. Siellä telakkakoneella istuu ilamstoidussa konttuurissa henkilö joka ohjaa sitä saharobottia kaukosäädetysti turvallisen välimatkan päästä. Ja tieto kulkee molempiin suuntiin. Ei siis tarvi nähdä edes kohdetta jota sahataan. Kaikki saadaan koneen näytölle.
Haaveilla voi mistä vaan, mutta metsänomistajatasolla tulos tehdään siinä maailmassa, jossa elämme. Ihan mielenkiintoinen on silti tuo viimeinen ajatus. Elmiassa oli eräänlainen sovellus siitä näytillä ja ihan mukavalta vehkeeltä puuhasteluun mönkijän jatkoksi näytti sopivan. Mutta yhtään palkansaajaa se ei elätä pääomakulujen kuittaamisesta puhumattakaan.
”Okun koura ei näytä töistä kuluvan”
Mitä kehittynempää tekniikkaa käytetään , sitä paremmat olosuhteet sen käyttöön on oltava. Eucaviljelmillä ei näy muuten paljoa aluskasvosta eikä tiheitä puuryhmiä. Käsittääkseni kilpailemme juuri tuota puulajia kasvattavien kanssa markkinoista.
Tuohon heittoon metsänkasvatuksesta ”rautojen ” ehdolla kehottaisin esittäjää miettimään , mitä esim. pelloilla on tapahtunut vajaan vuososadan kuluessa. Jos luonnon ehdoilla mentäisiin , koluttaisiin edelleen risukarhilla kivien välejä ja kärsittäisiin nälkää. Nyt pelloilta on poistettu kivet , ne on salaojitettu ja heikoimmat lohkot poistettu käytöstä. Ei siksi , että siellä voitaisiin ajella pelkästään isoilla ja komeilla traktoreilla , vaan tuotannon tehostamiseksi.
Jotta jessellekin kirkastuisi tuo metsänhoidon merkitys ja edelleen sopivan puuston tiheyden vaikutus puun kasvuun , laatuun ja työnmenekkiin taimesta tuotantolaitokselle, kehottaisin tekemään muutaman neliön kokoisen porkkanamaan.
Muutama koeruutu eri tavoin käsiteltynä ja jopa käsittelemättä antaa vastauksen niihin kysymyksiin , joista tällä palstalla on väännetty vuosi tolkulla . Yksi kesä, kasvukausi, kertoo tervejärkiselle ihmiselle , mistä on kysymys.
..ja sitä kauko-ohjattavaa traktoriakaan ei ole vielä saatu toimimaan kunnolla edes avoimella pellolla . Vaatii siis todella vahvaa mielikuvitusta , että laite saataisiin toimimaan peitteisessä metsässä.
Kyllä Valtran kauko-ohjattava toimii aivan kuin pitääkin. Mutta siihen se kotimaan tuotekehitys tuntuu sitten kilpistyvänkin. Eipä tuo maastosta kiinni ole jos kauko-ohjauksella aletaan robottisahuria siirtelemään. Sen toiminta voi alkaa vaikka ylhäältä alaspäin eli ensin latvaan ja sieltä karsien alaspudottaen. Sen jälkeen poikkisahaus ja siirto uran viereen. Joko valmiiksi katkottuna tai kokorunkona.
Lähtökohtana ettei maakosketus ole välttämätön.
Suorittava kyllä kerkiää eläkkeelle alta pois joten ole murheetta. Ei iske enää kortistolinja. Nuorempia ohjaamaan sinne ”telakalle”. Pakkohan tämän on kehittyä. Olisi jo peeceestä jos ei tällaista yksinkertaista toimea saada kunnolla teknillistettyä. Tuo kourahan perusrunkona toimii muutamalla lisäapulaitteella hyvin irrotettavana yksikkönä.
Siitä on hyvä lähteä.