Metsäretkellä Karijoen metsämailla. Maan pinta on kuivunut melkoisesti sen verran paljon kuusikko ilmeisesti käyttää vettä. Juurakko tullut esiin.
Tähän kohteeseen ei ole menemistä muuta kuin maan ollessa jäässä sen verran paksua ja hienoa multamaata on maaperässä.- Siis talvihankintatyömaa kohde
Metsänkuva muuttuu nopean kasvun ansiosta suht. nopeesti tällaisilla mailla.
Kas kun Karijokisilla on jäänyt tuollainen paikka raivaamatta pelloksi.
Etelä-Pohjanmaalla on juuri siksi niin vähän hyviä kuusen maita kun ne on raivattu pelloksi.
Ei hyviä peltomaita ole käytetty vanhaan aikaan esim rakentamiseen, vaan tilan rakennukset sijoitettiin peltojen reunamilla oleville kivikkoisille alueille. Toinen syy rakennusten sijoittelulle oli routimattomat maat siellä kivien lähellä. Alavat maat kuokittiin pelloiksi.
Varmaankin suurinpiirtein noin. Ryhmäkylät ennen isojakoja eivät suinkaan sijainneet jokien ja järvien aivan rantaviivalla.
Talot vietiin sääskiltä suojiin Pohjanmaalla joesta ylös harjanne rinne maalle, mieluusti kuiville kivikoille jos oli. Silti mitä vanhempi rakennuspaikka sitä todennäköisemmin läheltä löytyy a) karjalle vettä tai hyvä lähde b) kuivahko rakennuspaikka c) suhteellisen multaista, ei kovin kivikkoista multamaata- rintamaata. Esi-isämme olivat hyvin taitavia löytämään hyvät maat viljelyyn ja puutakin täytyi olla suht lähellä rakennuksiin.
Tämän tähden hiukan surullisina katson kehitystä Suomesssa jossa peltomaita ei kaavoilla suojella, ne surutta tuhotaan rakennusmaaksi. Eli ikiaikaiset parhaimmat viljelysmaat kirkkojen läheltä häviää rakennusmaaksi. Keski- Euroopassa asia ymmärretään jo paljon paremmin. Pelloista pidetään kiinni ja taajama on taajama.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsäretkellä Karijoen metsämailla. Maan pinta on kuivunut melkoisesti sen verran paljon kuusikko ilmeisesti käyttää vettä. Juurakko tullut esiin.
Tähän kohteeseen ei ole menemistä muuta kuin maan ollessa jäässä sen verran paksua ja hienoa multamaata on maaperässä.- Siis talvihankintatyömaa kohde
Metsänkuva muuttuu nopean kasvun ansiosta suht. nopeesti tällaisilla mailla.
Kas kun Karijokisilla on jäänyt tuollainen paikka raivaamatta pelloksi.
Etelä-Pohjanmaalla on juuri siksi niin vähän hyviä kuusen maita kun ne on raivattu pelloksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Onko Prosinmäestä? Sielä on tuon näköistä kuusikkoa.
Juu kuva ei oo Prosinmäestä- vaan Iso- Kakkurin Pääroosin puolisia reheviä peltojen puoleisia laitamaita….
Täytyi muuten katsoa kartasta missäs tuo Prosinmäki olikaan, kun en ole siihen sanaan taas tässä ihan törmännytkään.
Ei hyviä peltomaita ole käytetty vanhaan aikaan esim rakentamiseen, vaan tilan rakennukset sijoitettiin peltojen reunamilla oleville kivikkoisille alueille. Toinen syy rakennusten sijoittelulle oli routimattomat maat siellä kivien lähellä. Alavat maat kuokittiin pelloiksi.
Varmaankin suurinpiirtein noin. Ryhmäkylät ennen isojakoja eivät suinkaan sijainneet jokien ja järvien aivan rantaviivalla.
Talot vietiin sääskiltä suojiin Pohjanmaalla joesta ylös harjanne rinne maalle, mieluusti kuiville kivikoille jos oli. Silti mitä vanhempi rakennuspaikka sitä todennäköisemmin läheltä löytyy a) karjalle vettä tai hyvä lähde b) kuivahko rakennuspaikka c) suhteellisen multaista, ei kovin kivikkoista multamaata- rintamaata. Esi-isämme olivat hyvin taitavia löytämään hyvät maat viljelyyn ja puutakin täytyi olla suht lähellä rakennuksiin.
Tämän tähden hiukan surullisina katson kehitystä Suomesssa jossa peltomaita ei kaavoilla suojella, ne surutta tuhotaan rakennusmaaksi. Eli ikiaikaiset parhaimmat viljelysmaat kirkkojen läheltä häviää rakennusmaaksi. Keski- Euroopassa asia ymmärretään jo paljon paremmin. Pelloista pidetään kiinni ja taajama on taajama.