Vuoden 2003 metsäsuunnitelman mukaan tässä pitäisi olla nyt 16 vuotias männyn taimikko. Tässä ne ainoat jäljellä olevat männyntaimet kuitenkin ovat. Kahden kylvön jälkeen usko loppui ja useiden perkausten jälkeen alueella on nyt sitten muodostunut jonkinlainen kuusitaimikko ja jonkin verran koivua. Kyllä harmittaa turha työ…
Otan osaa harmitukseen. Nyt kun ei tiedä kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja, niin herää kysymyksiä. Liian rehevä maa ? Versoruoste eli haapaa kiusana? Hirviöitä?
Kyllä on tyyni laidunnettu. Kuusta ja ne koivut jotka sinne sitten ehkä jää jos ei mene hirvien suihin nekin.
On näköjään edelleen alueita joissa metsätalous omaehtoisesti on mahdotonta. On vain kumarrettava sen yhden kalliin harrastuksen edessä. Yhteiskunnalle kalliin.
Onko tuo alue niin vaikeassa paikassa, ettei akkukäyttöinen sähköpaimen ole mahdollista?
Itselläni on ollut yhden langan sähköaita 20 vuotta ja sen sisässä on nyt 5ha männyntaimikoita.
Kesällä pidän langassa virtaa ja saippuoin lankaa ja talvella vain saippuoin.
Akun vaihtaminen käy helposti, kun autolla pääsee taimikon reunaan.
Uutta aidattava on tullut viimevuosina 5 ha lisää ja syksyllä pitää laittaa tolpat ja lanka tuollekkin alueelle, sillä taimet yltävät jo lumihangen yläpuolelle.
Tuo vanhempi alue jää pois lähivuosina, kun on kasvanut hirviltä karkuun.
Hyvin on toiminut hirviaita, eikä näistä elukoista ole ollut haittaa, mutta kaikkea muuta harmia on kyllä riittänyt.
Kurjen linjoilla että jos vain hiukankin järjellisen matkan päässä metsautotiestä kannattaa suojata hirviltä aidalla. Ei tule noin rajuja pettymyksiä. Omani on pisimmillään kilometrin päässä tiestä ja sekään ei teetä pienen aurinkokennon kanssa mielestäni juuri normaali iltalenkkiä ihmeempää rasitetta. Myöskään en pidä talvella virrassa. Nyt olisi saanut olla kesänkin mutta kun sitä ei koskaan tiedä. Riippuu vähän ympäristön tilastakin. Onko häiritsevää liikettä jne.
Tuohon kun sattuu VMI-inventoija paikalle, niin kirjaa ylös: ”kehityskelpoinen kuusentaimikko”. Eikä mainintaakaan hirvituhoista, joita siitä huolimatta kirjattiin viimeisessä inventoinnissa miljoona (1000000) hehtaaria. Todellinen määrä on ainakin 2 miljoonaa hehtaaria.
Onhan tämä maailma mennyt mallilleen. Muutama kymmenen vuotta sitten sähköisen paimenpojan vartoimia laitumia perustettiin lähinnä lehmille. Tarkoitus oli, että eläimet pysyvät siellä aitauksen sisäpuolella.
Nyt kaikki on toisin. Nyt pitäisi rakentaa sähköisen paimenpojan vartioimia aitauksia läpi Suomen niemien ja notkojen mätytaimikkojen ympärille. Nyt erona on myös se, että eläimet pyritään pitämään aitauksien ulkopuolella.
Hän tai ne, jotka esittävät sähköaitauksien rakentamista, kumartavat jo hirville ja hirvenmetsästäjille, mutta pyllistävät samalla meille tavallisille metsänomistajille. Jonkinlainen tolkku jo pitäisi saada hirvien metsän kasvatukselle aiheuttamaan problematiikkaan.
Miksi tuohon on yritetty saada kylvötaimikkoa? Ei se hirviongelmaan olisi ollut ratkaisu, mutta aika heikolta näyttää kylvötaimen selviytymismahdollisuudetkin olevan. Ja kun niitä on toistuvasti koitettu perata esiin, muuta puustoa on tuossa ajassa syntynyt kovin vähän.
Miksi kutostukki muuten yrittää taimikoista huolta kantavaa metsänomistajaa mustamaalata jotenkin poikkeavaksi metsänomistajaksi?
Eikö ole vain kunniaksi pitää omaisuudestaan huolta. On tietysti helpompi arvostella niitä jotka tekevät jotain ongelmalle kuin että tekisi asioille jotain. On sopeutettava toiminta vallitseviin olosuhteisiin. Niin tekee maanviljelijäkin. Paitsi petoasiassa jossa myös kuuluu vain kirota elukoita kun pitäisi suojata omansa.
Realiteetit tulee ottaa huomioon. Pakko niitä ei ole silti hyväksyä. Toki pieni hirvikanta tietäisi helppoa uudistusta etenkin lehtipuulla.
Miisu oikeassa, tuohan on selkeästi rehevämpi pohja kuin mänty pyytelee. Kuusi näyttää erittäin terhakalta ja elinvoimaiselta ja koivunkin lehdet näyttäisi vahvasti raudukseen viittaavalta. Hyvä yhdistelmä ja toimii noinkin surkeassa hirvilaitumessa.
Niin, kuva ei kerro muuta kuin siitä mitä on jäljellä männyntaimikon luomisyrityksestä ja nämä poloiset olivat päässeet pisimmälle alueen ”rehevimmällä” kohdalla. Muuten maapohja ei todellakaaan ole kuuselle tai koivulle sopivaa. Alue on korkealla mäellä ja kallio pilkistää useasta kohtaa pintaan saakka.
Kun kerran tapasin syylliset paikanpäältä ja soittelin hirviporukan johtajalle että tulisivat nyt säätelemään hirvien määrää minunkin mailleni, vastauksena sain että hirviä on niin paljon joka paikassa ettei ehditä sinne.
Saniaisen lehtikin siellä pilkistelee. Ainakin tuo kohta kelpaa kuten näkyykin kuuselle erinomaisen hyvin. Ja koivulle myös tietty. Ei se kallion läheisyys aina maasta männyn pohjaa pelkästään tee. Kyllä itse kasvatan karummassa jopa lehtipuuta. Silti otan osaa hirviongelman rajuuteen.
Hirvi ei ole lainkaan metsälaji; totuus, joka ei näy uppoavan täpertäjien ja kaakattajien lanttuun sitten millään.
Ainoat näkyvät taimet ovatkin sitten rehevimmällä kohdalla, vastoin ruikuttajien virsiä.
Tässä maassa 100000 terroristia pitää yhteislaituminaan koko maata, yli kolmeakymmentä miljoonaa (30000000) hehtaaria kuvassa näkyvin seurauksin, tuotoksena nafti 10 miljoonaa kiloa sitkeää lihaketta, kun pelkästään sianlihaa tuotetaan muutaman sadantuhannen hehtaarin viljoilla 200 miljoonaa kiloa vuodessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Vuoden 2003 metsäsuunnitelman mukaan tässä pitäisi olla nyt 16 vuotias männyn taimikko. Tässä ne ainoat jäljellä olevat männyntaimet kuitenkin ovat. Kahden kylvön jälkeen usko loppui ja useiden perkausten jälkeen alueella on nyt sitten muodostunut jonkinlainen kuusitaimikko ja jonkin verran koivua. Kyllä harmittaa turha työ…
Otan osaa harmitukseen. Nyt kun ei tiedä kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja, niin herää kysymyksiä. Liian rehevä maa ? Versoruoste eli haapaa kiusana? Hirviöitä?
Kyllä on tyyni laidunnettu. Kuusta ja ne koivut jotka sinne sitten ehkä jää jos ei mene hirvien suihin nekin.
On näköjään edelleen alueita joissa metsätalous omaehtoisesti on mahdotonta. On vain kumarrettava sen yhden kalliin harrastuksen edessä. Yhteiskunnalle kalliin.
Onko tuo alue niin vaikeassa paikassa, ettei akkukäyttöinen sähköpaimen ole mahdollista?
Itselläni on ollut yhden langan sähköaita 20 vuotta ja sen sisässä on nyt 5ha männyntaimikoita.
Kesällä pidän langassa virtaa ja saippuoin lankaa ja talvella vain saippuoin.
Akun vaihtaminen käy helposti, kun autolla pääsee taimikon reunaan.
Uutta aidattava on tullut viimevuosina 5 ha lisää ja syksyllä pitää laittaa tolpat ja lanka tuollekkin alueelle, sillä taimet yltävät jo lumihangen yläpuolelle.
Tuo vanhempi alue jää pois lähivuosina, kun on kasvanut hirviltä karkuun.
Hyvin on toiminut hirviaita, eikä näistä elukoista ole ollut haittaa, mutta kaikkea muuta harmia on kyllä riittänyt.
Kurjen linjoilla että jos vain hiukankin järjellisen matkan päässä metsautotiestä kannattaa suojata hirviltä aidalla. Ei tule noin rajuja pettymyksiä. Omani on pisimmillään kilometrin päässä tiestä ja sekään ei teetä pienen aurinkokennon kanssa mielestäni juuri normaali iltalenkkiä ihmeempää rasitetta. Myöskään en pidä talvella virrassa. Nyt olisi saanut olla kesänkin mutta kun sitä ei koskaan tiedä. Riippuu vähän ympäristön tilastakin. Onko häiritsevää liikettä jne.
Tuohon kun sattuu VMI-inventoija paikalle, niin kirjaa ylös: ”kehityskelpoinen kuusentaimikko”. Eikä mainintaakaan hirvituhoista, joita siitä huolimatta kirjattiin viimeisessä inventoinnissa miljoona (1000000) hehtaaria. Todellinen määrä on ainakin 2 miljoonaa hehtaaria.
Onhan tämä maailma mennyt mallilleen. Muutama kymmenen vuotta sitten sähköisen paimenpojan vartoimia laitumia perustettiin lähinnä lehmille. Tarkoitus oli, että eläimet pysyvät siellä aitauksen sisäpuolella.
Nyt kaikki on toisin. Nyt pitäisi rakentaa sähköisen paimenpojan vartioimia aitauksia läpi Suomen niemien ja notkojen mätytaimikkojen ympärille. Nyt erona on myös se, että eläimet pyritään pitämään aitauksien ulkopuolella.
Hän tai ne, jotka esittävät sähköaitauksien rakentamista, kumartavat jo hirville ja hirvenmetsästäjille, mutta pyllistävät samalla meille tavallisille metsänomistajille. Jonkinlainen tolkku jo pitäisi saada hirvien metsän kasvatukselle aiheuttamaan problematiikkaan.
Miksi tuohon on yritetty saada kylvötaimikkoa? Ei se hirviongelmaan olisi ollut ratkaisu, mutta aika heikolta näyttää kylvötaimen selviytymismahdollisuudetkin olevan. Ja kun niitä on toistuvasti koitettu perata esiin, muuta puustoa on tuossa ajassa syntynyt kovin vähän.
Hirvet ovat aivan päteviä syömään pienet männyn alutkin puhtaasta maasta josta ne erottuvat hyvin. Omakohtaista kokemusta löytyy.
Miksi kutostukki muuten yrittää taimikoista huolta kantavaa metsänomistajaa mustamaalata jotenkin poikkeavaksi metsänomistajaksi?
Eikö ole vain kunniaksi pitää omaisuudestaan huolta. On tietysti helpompi arvostella niitä jotka tekevät jotain ongelmalle kuin että tekisi asioille jotain. On sopeutettava toiminta vallitseviin olosuhteisiin. Niin tekee maanviljelijäkin. Paitsi petoasiassa jossa myös kuuluu vain kirota elukoita kun pitäisi suojata omansa.
Realiteetit tulee ottaa huomioon. Pakko niitä ei ole silti hyväksyä. Toki pieni hirvikanta tietäisi helppoa uudistusta etenkin lehtipuulla.
6tukki kirjoittaa tiukkaa asiaa, täpertäjät vaan ruikuttavat.
Taustalla näkyy vankka männikkö, siis ei mitään kuusenmaata.
Miisu oikeassa, tuohan on selkeästi rehevämpi pohja kuin mänty pyytelee. Kuusi näyttää erittäin terhakalta ja elinvoimaiselta ja koivunkin lehdet näyttäisi vahvasti raudukseen viittaavalta. Hyvä yhdistelmä ja toimii noinkin surkeassa hirvilaitumessa.
Niin, kuva ei kerro muuta kuin siitä mitä on jäljellä männyntaimikon luomisyrityksestä ja nämä poloiset olivat päässeet pisimmälle alueen ”rehevimmällä” kohdalla. Muuten maapohja ei todellakaaan ole kuuselle tai koivulle sopivaa. Alue on korkealla mäellä ja kallio pilkistää useasta kohtaa pintaan saakka.
Kun kerran tapasin syylliset paikanpäältä ja soittelin hirviporukan johtajalle että tulisivat nyt säätelemään hirvien määrää minunkin mailleni, vastauksena sain että hirviä on niin paljon joka paikassa ettei ehditä sinne.
Saniaisen lehtikin siellä pilkistelee. Ainakin tuo kohta kelpaa kuten näkyykin kuuselle erinomaisen hyvin. Ja koivulle myös tietty. Ei se kallion läheisyys aina maasta männyn pohjaa pelkästään tee. Kyllä itse kasvatan karummassa jopa lehtipuuta. Silti otan osaa hirviongelman rajuuteen.
Öö-siantuntijat heittelevät latteuksia puolihuolimattomasti!
Hirvi ei ole lainkaan metsälaji; totuus, joka ei näy uppoavan täpertäjien ja kaakattajien lanttuun sitten millään.
Ainoat näkyvät taimet ovatkin sitten rehevimmällä kohdalla, vastoin ruikuttajien virsiä.
Tässä maassa 100000 terroristia pitää yhteislaituminaan koko maata, yli kolmeakymmentä miljoonaa (30000000) hehtaaria kuvassa näkyvin seurauksin, tuotoksena nafti 10 miljoonaa kiloa sitkeää lihaketta, kun pelkästään sianlihaa tuotetaan muutaman sadantuhannen hehtaarin viljoilla 200 miljoonaa kiloa vuodessa.