Sievoinen pino kaikenlajin tavaraa hyvän tien varressa. Pinon takana pidemmät pinot ainespuuta odottamassa kaukokuljetusta. Kaikki korjattu yhden koneketjun voimin. Ei tarvittu giljotiineja, kuten ei yleensäkään siellä, missä puuta kasvatetaan ammattimaisesti.
Eihän energiapuulle pitänyt enää olla kysyntää. Jääkö tuo pino nyt tienvarteen, kuten muutkin energiapuupinot siellä Keski-Suomessa?
Kokopuun kysyntä laimenee kuvassa näkyvästä syystä. Olen vain tuonut esille ,että taimikoita ei kannata jättää hoitamatta energiapuuvaihtoehdon toivossa. Kokopuu kelpaa ainoana tavaralajina harvoin ja harvoille ostajille.
Suuret yhtiötkin pesevät käsiään pienpuun osalta parin vuoden takaisen harvennus-cacen takia. Suuntaavat katseensa järeämpiin kohteisiin ,kun totesivat ,että eniten keskustelua aiheuttaneissa harvennuskohteissa oli oltu liikkeellä liian aikaisin puuston kokoon nähden. Tämä käytännössä pudottaa kokopuun korjuun korjuupaletista pois.
Kuvan puut ovat nyt siltä kohteelta ,jossa järeys on riittävä. Eri asia on ,kuinka hyvässä/huonossa kunnossa liian tiehässä kasvaneiden jäljelle jäävien puiden latvukset ovat hakkuun siirryttyä muutamia vuosia myöhemmäksi.
Kannattaa pitää sekin mielessä ,että olosuhteet ovat poikkeukselliset tällä hetkellä. Samankokoinen kasa/mhy ,kun kuvassa, seisoi varastolla lähes viisi vuotta viime vuosikymmenen lopulla. Löytynee näistäkin kuvista otsikolla ”vanhaa varastoa”.
Lepät kuulemma jätetään monimuotoisuus puiksi eikä ainakaan energiaksi tehdä sanoi suorittava vasta äskettäin.
Tuossa kuusikon kolmas raivaus näkyy hyvin miten 5-vuotiaana varhaisperatussa ja 3-4metrisenä taimkonjoidetussa kuusikossa voi olla jo 18-vuotiaana vielä 10 centtisiä leppää kun ne vielä kasvaa vesoo tuon aikaisen taimikonhoidon jälkeen. Kolmas raaka raivaus on tehtävä mutta se on raskasta hommaa. Autoinkin yhtä omistajaa varhain hoidettujen istustuskuusikoiden myymistä energiapuuksi koska paksun lepän määrä tekee ainespuu ennakkoraivauksesta hirveän kallista ja arvotavaraa ei kannata maahan lakaista. Tuossakin kuvan kohteella paksun lepän määrä on ratkaissut, että kannattaa laittaa energiaksi mieluummin mutta se, että metsästä tulee paljon paksua leppää ei tarkoita etteikö niitä olisi voitu hoitaa etupainoitteisesti ja varhain. Sen takia on täysin olennaista, että kannot kuolee eikä veso vain aavistuksen vähemmän silti hengissä pysyen, koska aikaa myöten se ongelma nousee potenssiin. Istutuskuusikoiden päätyminen energiaksi on nouseva trendi ja kokopuukasoja ole tällä viikolla nähnyt enemmän kuin rankakasoja et Tuossa kuvassa näkee mitä haluaa, lieneekö paljon matkaa voimalalla tai onko hakkurikalustoa seudulla saatavilla.
Kuvassa ei ole Groupin savotan tuotoksia.
”Ei tarvittu giljotiineja, kuten ei yleensäkään siellä, missä puuta kasvatetaan ammattimaisesti.”
Mikä tuossa kuvan kasassa kertoo ammattimaisuudesta? Ainakaan minun silmääni runkojen keskikoko ei vaikuta kovinkaan suurelta.
Rästikohteet päätyvät energiaksi, kun tarpeeksi kasvavat. Suositustiheydessä kasvava ja hoidettu kuusikko tuskin koskaan ellei ole kyse keräilyerästä.
Ohjeiden mukaan hoidetut ja suositustiheyksissä istutuskuusikot juurikin päätyvät energiaksi, se on trendi. Vasta laitoin kahdelta kohteelta energiaennakkoraivausistutuskuusikoosta, jotka pinta-alallisesti vastasivat 25ha. Ongelma on kun varhain ja etupainoitteisesti hoidetaan, siemnesyntyinen kuusi ei lähde raivauksessa ja haittaa näkyvyyttä hakkuussa, joudutaan ennakkoraivaamaan lisäksi jos ontä tehty etupainoitteisesti, pienet kannot eivät lopeta vesomista sekä aikaa on niin paljon viimeisestä raivauksesta niin paljon, että on jo energiariukuja.
Vai mitä suorittava, että ei ollut ihan totuudenmukaista sanoa, että leppää jää pelkästään monimuotoisuus puiksi?
Entäs tämä, ”3-vuotiaan lehtipuun kanto on niin pieni, että vesominen on olematonta ja 5-vuotiaana tehty toinen raivaus hoitaa loput.” Nyt se on muuttunut muotoon 4 5 ja 7. Keksitkö lennosta?
Totesin ,että Finsilva jättää lepät monimuotoisuuspuiksi eikä Group osta leppää. Kummallakaan ei ole mitään tekemistä kuvan puiden kanssa.
Se ,että heitin myös kolme vuotta raivausaikatauluun johtui pelkästään siitä ,että silloin toteutettu raivaus on tarkoitettu kaikkein haastavimmille kohteille. Nyrkkisääntö on ,että lehtipuun ei anneta kehittyä missään vaiheessa silmien tasoa korkeammaksi. Mahdollisesti tarvittava uusintakäsittelykin on helpompi toteuttaa , kun ei tarvitse kompastella paksun risumaton päällä seuraavalla kasvukaudella.
Ilmastako ne energiapuuainekset sinne nuoreen metsään ilmestyvät ,jos vesakko ei kasva missään vaiheessa miestä pidemmäksi ja kuusikossa on maksimissaan 1600 runkoa )a’ keskim.120 litraa/runko)& hehtaarilla harvennusta aloitettaessa?
Kaikki on ollut eri ammattimaisten yhtiöiden hoidossa olleita, et en tiedä, ehkä noita sinun tapoja ei jostain syystä toteuteta missään? Eipä petekään ole tehnyt silmien tasalta: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/varhaisperkaus-2021-istutetussa-taimikossa/
Et eihän sille männikössäkään ole mitään metsänhoidollista tarvetta, et voi ihan hyvin antaa kasvaa 3 metriseksi ennen varhaisperkausta. Kaikilla ei ole rahaa toistaa raivausta joka toinen kesä ja kun siitä ei saada sitä toivottua hyötyä. Kyllähän sinä itsekin tiedät, että keksit noita hoito-ohjeita eikä niin, että niitä olisi laajasti testattu kuusikoissa tai ainakaan rehevissä kuusikoissa.
Tekeekö finsilva varhaisperkaukset 4-5vuotta vai silmien tasalta jo aiemmin?