Kommentit (12)

  1. Tuommoisella minun lapsuudessani hakattiin havuja lantapatterin kuivikkeeksi; isommat oksat pätkittiin hellan tulipuiksi.

    Lenni

  2. Tyylikäs setti.

    Keskimmäinen pieni koukkupää on kiinnostavan näköinen – tuollahan voisi tehdä vaikka mitä! Muistelen jossain nähneeni samantyyppisen työkalun, josta mainittiin, että sillä hakattiin kessunlehdet sopivaksi silpuksi.

  3. 6 m3

    Lenniltä tuli kerralla tiukkaa faktaa. Hakokirveenä varmaankin jossain päin myös tunnetaan. Tuollaisen kanssa ne papparaiset ahersivat kuivikkeita kuusenhavuista hakopölkkyjensä ääressä.
    Ja varmasti kessutkin on tuolla hienontuneet. Siihen kyllä oli omatkin työkalunsa. Petkeleen tapainen ”hakkuri”, jolla kessu hakattiin pölynpäähän kaiverretussa kuopassa hienoksi.
    Teränhamarassa olevista jäljitä päätellen tuolla kyseisellä työkalulla on mahdollisesti lohkottu pärepuitakin.

  4. Onks kassara ja vesuri sit niinku synonyymit?

  5. Tumi

    Havurauta on meillä päin ollut tuon keskimmäisen työkalun nimitys. Ja kuvaa hyvin käyttötarkoitusta 🙂

  6. 6 m3

    Isäukko vainaa löi minulle kassaran kouraan reilut 40 vuotta sitten ja käski alkaa vesomaan leheksiä lampaille. Se oli tuo oikeanpuoleinen työkalu.
    Kuopiolaisen työväärtin kanssa tuli taannoin puheeksi vanhat työkalut, hänkin oli niitä tallettanut. Vesuria hänkin sanoi kassaraksi.

  7. Yhenkäjen vesuria olen käyttänyt penikkana sarkaojista pajuja hakatessa ja myöhemmin rankoja karsiessa.Näihin soveltuu lyhyt malli hyvin – ei kuitenkaan tuollainen mikä kuvissa on.
    Fiskarssin onttokahvanen on hyvä ja kevyt siihen hommaan.
    Noita pitempivartisija olen nähnyt mm. entisen tvh miehillä.
    Koskaan en ole nähnyt että joku olisi ihan aikuisten oikeasti
    tuommoisilla töitä tehnyt.Raivuusahat syrjäyttäneet.
    Vähän näyttäs nuokin että tallin ylisillä maanneet.

  8. 6 m3:lle
    Kas vain! Vaikka Kuopion suunnan terminolookia ei ihan vierasta pitäisi minulle olla, niin vesuri on kuitenkin aina ollut vesuri. Itse asiassa olen joskus ihmetellyt, että miksi jotkut puhuvat, kai vertauskuvallisesti, ”käsikassaroista”. Onko ehkä jalkakassaroitakin jossain?

  9. Haa! Nm. ”pitkät neulaset” sai minut valaistumaan. Käsikassaralla tarkoitetaankin ilmeisesti yhden käden vesuria (jos tuota pitkävartista on tarkoitus käytellä kahdella kädellä!).

    Yhden käden kassara on siis pieni, näppärä, helposti liikuteltava ja hyödynnettävä apuväline. Tästä ehkä tulee se vertauskuvallinenkin ”käsikassara” -nimitys..?

  10. 6 m3

    Piti oikein kattoa googlesta sanat vesuri ja kassara.
    Sanakirja kertoo ne synonyyiksi. Mutta Wikipedia kertoo että tuo etualalla oleva on kassara.
    Mutta niin täällä Kainuussa kuin Savossakin on kässehditty kassaran kanssa vesakossa. 🙂
    Tuo vasemmanpuoleinen vesuri on ollut senverran käytössä, että alkuperäinen omistaja on saanut varren murtumaan, siitä tuo teippaus. Fiskarsin tarra siitä löytyy, sekin kertoo ettei työkalu ole ollut ostajallaan kovin kovassa käytössä.

  11. Korpituvan Taneli

    Hakoraudaksi sanottiin meilläpäin tuota etummaista. Niitä kuivikehavujahan sillä tehtiin. Tosin minun lapsuudessani oli jo siirrytty turpeen (konnon) käyttöön kuivikkeena.
    Silti olen minäkin pieninyt hakoraudalla oksista ja kepeistä hellapuita.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  12. Kahden käden vesuri oli pitkävartisena ja painavana oikein tosi työkalu risusavotilla ennen r.sahoja.

    Kun toisella kädellä otti poistattavasta puusta kiinni ja taivutti sitä ja toisessa kädessä olevalla vesurilla löi vinosti niin melkoisen paksu ruunko katkesi helposti. Pienemmät vesat katkesivat helposti lyömällä kahden käden otteella.

    Myöskin karsiessa pitkävartinen painava vesuri on tehokas työkalu.

    Kivisessä maastossa terän päässä oleva koukku estää lyömästä terää kiveen.

    Hakoraudan, kassaran päässä olevalla koukulla oli helppo nostaa oksakasasta seuraava oksa hakattavaksi pölkylle. Useinhan havujen hakkaaminen oli vanhojen ihmisten työtä, joille kumartelu on vaikeaa.