Etualalla ”kolmosen ” kuitu , jonka tyvestä juuri ja juuri sai tehtyä . Sitten alkoi vaikeampi osuus , haaraa haaran perään .
Joskus ihmetellään leimikon alhaista tukkisaantoa . Tässäkin tapauksessa isot kannot ja paljon kuitua tilityksessä aiheuttaisi varmasti joukon kysymyksiä puunmyyjän mielessä . Kannattaa tutustua tarkoin kaupanteon yhteydessä myytävän puuston laatuun , jotta ikäviltä yllätyksiltä vältytään . Tällä kohteella vajaalaatua esiintyi todella paljon.
Saisiko pyytää hieman tekstiäkin ?
Tyvi näyttää ainakin pikkaisen mutkalla olevan?
Tuossa taemmassa näyttäsi olevan vähän haarottumista havaittavissa, kun tarkemmin katsoo. Ei kai tuo nyt sinne tukkipinoon alunperinkään ole kuulunut.
Varsinaista kuitupinoa tuossa on vaikea havaita.
Suorittava nukahti näin rankan kuvauspuuhan jälkeen. Ottaahan tuo lujille kaataa kaksihaarainen kuusi pienellä vihreällä.
Ootteko ikinä kuullu kourakasoista?
Onko tuo etes oikea tukki lenko pätkä. joka näyttää tukilta mutta onko?
Kummaa kun suorittavan mallimetsässä tuollaisia on asustanut. Onhan taimikon hoito ollut tehokasta isossa firmassa.
”Ootteko ikinä kuullu kourakasoista?” @Juippi
En ole kuullut koskaan. Kertoisitko?
Metsätaloussuunnitelmassa nämäkin rungot lasketaan tukkirungoiksi . Tämä koivun raiskaama (näitä oli kolminumeroinen luku hehtaarilla) kuusi on tyveltään tukkiläpimittaa , mutta haarottuminen kolmessa metrissä ja sen kaksihaaraisen toisen puolikkaan haarottuminen vähän tuonnempana vie koko ” komeuden” kuitukasaan , osan mäntykuitukasaan. Eli tämä mallirunko (kasattin kourakasaan kuvanoton jälkeen) on esimerkki siitä , kun TUKKIRUNKO PÄÄTYY KUIDUKSI .
Tuolla yhdessä keskusteluketjussa manattiin sitä , että tukkia ei saatu hakkuuselosteessa arvioitua määrää . Tällä kuviolla hakkuuselosteen tukkimäärä jäi kaukaiseksi haaveeksi . Tukkia tuli tuskin puoltakaan arviosta ja kuidunkin luokka laski laatuvirheiden vuoksi . Olisi varmasti tietämätöntä huimannut , kun tukkiprosentti jäi 30:een 300 litraisilla rungoilla.Varmuuden vuoksi käytin metsänomistajan edustajan ja korjuuesimiehen tarkistamassa tilanteen . Kumpikaan ei vaatinut löysäämään laatua.
Suorittava porras, satuitko ottamaan (muitakin) kuvia siitä raakkiröykkiöstä (=kourakasa?)?
Ois tuosta voinu kuvan perusteella joku firma tehä tyvestä 31 tai ehkä jopa 34 tukin.Onhan tuo tyvi kuitenki aika jämerä että onhan siinä jonnin verran litrojakin.
Jokaisesta tukkirungosta/kuusi pitää tulla vähintään yksi 49dm:n tukki . Vasta tämän jälkeen on mahdollista tehdä lyhempiä mittoja (minimitukki- ehto) . Avolla lyhin mitta 37dm , harvennuksella 43dm. Muutoksia voi tulla tilauskannan niin vaatiessa. Nämä mitat voivat poiketa paljonkin riippuen siitä , mille sahalle tavara toimitetaan .
Eiköhän tämä runko riitä kuvaamaan , mistä on kysymys. :)(kisi)
ja vielä ”olisi voinut tehdä 31:n tai 34:n” … eipä olisi . 3 metrinen pölkky oli jo päästä halki . Jostakin kumman syystä tuo halkeama alkaa juuri , kun pölkystä olisi pituuden puolesta saatavissa tukkia.
Tämä on by the way se näkymä , joka odottaa 40 vuoden kuluttua useimmilla tämän päivän energiapuukohteilla . Lehtipuut ovat tehneet ”tehtävänsä” ja tuhonneet havupuun taimen mahdollisuudet kehittyä laadukkaaksi tukiksi.
Kuvassa näkyy myös syy siihen , miksi nykyisissä taimikonhoito-ohjeissa kehotetaan poistamaan kaikki lehtipuu havupuutaimikosta varhaisperkauksen yhteydessä. Jotain on opittu ….Harjavallassa oppimisprojekti on vielä pahasti kesken.
Onhan nuo selvästi raakkipölkkyjä. Vähemmän katsojille sen huomaa tuosta kouran jättämästä toispuoleiseeta viirusta jos muuten ei huomaa. Usein on niin että ku koura alkaa tällaista viirua vetää niin silloin ollaan jo maksimi lenkouden lähellä. Kesähakkuu on vähän eri asia ja välttämättä tuo viiru ei lenkoutta kerro kun kuori on herkemmässä. Tuohon lyhyen tukin tekoon sen verran että harvoin selluyhtiöillä tuota 31 ja 34 tukkia tehdään kun se on paljon arvokkaampaa hiertimen terissä. Näissä ”vljelykuusikoissa” ilman muuta on hyötyä lyhyistä mitoista mutta ne harvoin kiinnostaa sahayhtiöitä kun kuitenkin kuitua tulee suhteellisen paljon. Myöhämmässä vaiheesa sitten jo kelpaa. Ei ne lyhyet mitat sahayhtiöiden hintalistassa ole koivinkaan korkealla vaikka markkinoinnissa niitä käytetään aika surutta. Sen huomaatte moton tukkiluettelosta aika hyvin. Se taas löytyy silta ostomieheltä jonka se saa moton prd- tulosteesta.
Kourakasa tarkoittaa ajokoneen kouran kerralla saamaa kauhausua. Sitä sanotaan ”kourakasaksi”.
Olen suorittavan kanssa täysin samaa mieltä. Parjatut puupellot tuottavat laadukkainta tukkia, tiedän sen kokemuksesta. Kun istutuskuusikon päätehakkuussa tukkiprosentti on ollut yli 90, ei tarvitse selitellä.
Minkä ikäisiä ovat Puun takaa:n päätehakatut, parjatut istutuskuusikot, joissa tukkiprosentti on yli 90? Jos saa vielä kysyä, niin missä päin Suomea?
Kisille: Alle kuusikymppisiä, viisikymmentäluvulla Päijät-Hämeeseen istutettuja. Heinät ja lehtipuut pidettiin poissa ja harvennukset tehtiin ajallaan. Puntuotantoon sekä kaupankäyntiikin pätee sama sääntö:
Keep it Simple!
Tämä kuvio olisi jo nyt hakattavissa aukoksi puumäärän ja järeyden puolesta . Suurimmat rungot olivat yli kuution puita . Laatua olisi voinut parantaa pienellä boorilisällä taimivaiheessa .
Jos alueelle olisi vielä tehty kunnon varhaisperkaus (ei ollut tapana vielä 60-70 luvulla) , olisi tukkiprosentti tässäkin tapauksessa varmasti yli 90 .
Viljely-taimikonhoidot on kuusen paras kasvatusmalli, täystiheitä, hyvä laatuisia kuusikoita.
Jos tarkkoja ollaan, kaikkea lehtipuustoa ei kehoiteta poistamaan. Vain vesasyntyiset poistetaan kokonaan ja metrin säteeltä muutkin. Itse poistan kyllä etukasvuiset kokonaan, ellei kyse ole aukkopaikasta.
Lehtipuu sekoituspuuna ei ole ongelma, kunhan puut ovat riittävän etäällä toisistaan tai selkeästi eri kerroksissa, esimerkiksi hallan torjunnassa.
Niin, kuten näimme saman MG:n suorittava H-vallassa jätti e-puuhakkuussa koivuja myös kuusikon jopa sisäänkin. Mutta pääasiassa reunoille ja aukkoihin.
Viljely-taimiikonhoito on metsänvartijan lempitermi. Sitähän se on luontaisenkin kuusikon kanssa. Viljellään sitäkin kun harvennellaan ja hakataan. H-vallan luontaista ei kyllä pahemmin haukuttu. Ja muokkaamattomaan maahan itänyttä.
Sanoisin ettei edullisempaa tapaa tehdä kuusimetsää.
Mutta eri jos saa palkan turhasta metsäpuuhastelusta.
Niimpä niin. Siinäpä kuvissa oiva varoittava esimerkki laiminlyönneistä hoitotöissä. Kuusitukkia ei päästä apteeraamaan.
No, voihan kuidun ja energiapuun hakkuutuloilla kuitenkin ostella kertakäyttö pilpejä ja Tilhejä.
Kyllä juuri silloin kun ne tulee muun normimetsätalouden kylkiäisiksi, lisätileiksi niinkutsutusti. Olisko hyvän miehen lissää?
”Kuusitukkia ei päästä apteeraamaan. ”
Juu, ei pääse , joutuu jopa miettimään , uskaltaako kaikista puista tehdä edes kuitua.
Energiapuuksi?
Tai sitten lannoitukseen?
…ihan oikeasti mietin , että Keljon voimalaitos olisi oikea kohde näille puille …joka kalikalle (eikä naurata yhtään)
No. Ei tarttis neulasia ja risuja polttaa. Kotimaista energiaa, ilman risupakettia?
Tätä kuvaa kun tarkemmin katson, niin väitän, että boorinpuutos on ensisijainen syyllinen huonoon laatuun. Suorittava, missä pitäjässä leimikko oli?
Voitko laittaa vielä pari kuvaa poistettujen kuusien latvuksista? Jos niissä selvää pensastumista, niin asia on selvä. Toki neulasnäytteen ottaminenkin olisi nyt helppoa.
Sekin on mahdollista(?) että boorilannoitus on jo tehty. Se ei tietenkään tyvitukin laatua enää ole parantanut.
Tämä on keskusteluketjun ”katastrofikuusikko ” ja sijaitsee Keuruulla.
Boorinpuutos on ollut mahdollinen osatekijä tuhoihin , jotka ydessä koivun kanssa ovat aiheuttaneet ikävän yllätyksen .
Kun tämä metsä on aikoinaan perustettu , ei hivenainetutkimuksia suuremmin tehty . Vasta paljon myöhemmin on alettu kiinnittää huomiota boorin niukkuuden vaikutuksiin metsissä . Hassuinta on , että vielä tänäkin päivänä vasta taimien kasvuhäiriöt saavat jotkut pohtimaan mahdollista ravinnetilan häiriötä . Neulasanalyysejä aletaan suunnitella , kun tuleva tyvitukin osuus taimikossa on jo pilalla. Ravinnetila olisikin tutkittava jo ennen taimien istutusta . Tarvittavat ravinnelisät olisi mahdollista antaa tällöin ajoissa . Erityisesti vanhojen peltojen ja kaskialueiden ravinnetila vaatii selvittämistä ennen taimien istutusta.
Syy , miksi alleviivasin koivun osuutta kuusien kasvuhäiriöihin , olivat puiden keskellä maatuvat koivujen kannot . Niiden välittömän ympäristön puiden laatu oli erityisen huono . Hyvälaatuisiakin runkoja palstalta löytyi , mutta niiden lähistöllä ei ollutkaan niitä koivujen kantoja.
Tilanne on kuin suoraan oppikirjasta . Lehtipuut tehostavat boorinpuutteen kielteisiä vaikutuksia havupuihin (mekaanisten vaurioiden ohella).
Mekaanisten vaurioiden synty käy selvästi ilmi , kun katsotaan kuvaa ”kumarassa” olevasta visakoivikosta ja kuvitellaan kuusentaimikko sen alle .Lumikuorman kanssa taipuva hentokin koivu voi aiheuttaa laatuvirheen useammallekin kuusentaimelle vuosien saatossa .