Kommentit (7)

  1. suorittava porras

    Hyvin näyttää soivan nuoressa männikössä . Hieno kuva!

    Metsot palailevat alueille , joilta ne olivat poissa vuosikymmeniä. Sopivasti hoidetut nuoret männiköt ovat erinomaisia soidinalueita ja hyvin harvennettuna on marjojakin kesällä tarjolla marjanvarpujen palautuessa valoisaan metsään.

  2. e-h

    Todella upea kuva.

  3. Ovatkohan metsot muuttaneet soidinaikaansa myöhemmäksi päivällä? Vanhoista kertomuksista luin, että alkoivat soitimensa jo aamuhämärissä?

    Pari vuotta sitten vapun maissa tapasin puolen päivän aikoihin metsokukon tuollaisessa asennossa keskellä metsäautotietä kahden koppelon kanssa. Siinä tietysti eläinten herkkä sessio häiriintyi enkä minäkään ennättänyt ottaa kuvaa.

    Tuollaiset taitavat olla juuri metsojen mieleisiä soidinmetsiä ja niitä riittää nyky-Suomessa.

  4. Poika mehto … ei ole nokka homeessa.
    Saattaa saada selkäänsä tuossa kukkulalla?

  5. Omien kokemusten mukaan nuori kasvatusmetsäkin kelpaa metsolle pysyväksi asustelupaikaksi niin kesällä kuin talvellakin.

    Meillä oli tutuksi tullut oikea ”homenokka” ojitetun rämeen viereisellä matalalla harjanteella metsätien varressa. Näimme sitä tietä kulkiessamme kesäaikaan silloin tällöin. Sitten eräänä huhtikuun aurinkoisena aamuna hankikelin aikaan ajelin moottorikelkalla harjannetta pitkin. Metso nousi siivilleen oikealta puoleltani ja lensi jonkin matkaa menosuuntaani kunnes näköetäisyydellä kaarsi vasemmalle lentäen melko läheltä sivuitseni laskeutuen taakseni lähelle lähtöpaikkaansa. Kun puusto oli luontaisesti syntynyt epätasainen ja harventamaton alle kuitupuun kokoa olevaa niin koko lentoreitti oli näkyvissä.

    Metso teki kierroksen ja totesi vaarattomaksi osoittautuneen isännän siellä vain tulevan edellisen omistajan jättämiä myytäväksi kelpaamattomia ylispuukoivuja keräilemään.

  6. Metso on kotipaikkauskollinen. Se voi asustaa samalla reviirillä vuodesta toiseen. Toisenlainen on koppelon käyttäytyminen. Sillä ei ole pysyvää oleskelualuetta.

    Riistantutkimusasemalla annettiin tarhattujen lintujen siipien kasvaa niin, että ne pystyivät lentämään tarhan (n. 1 ha) verkkoaidan ylitse. Näin vapautettiin joukko metsoja sekä koppeloita. Ukkometsot tulivat möhemmin jopa käymään tarha-alueella. Sensijaan koppelot levisivät ympäristöön ja niinpä yksi koppelo ammuttiin pian kymmenien kilometrien päässä.

  7. Aukusti on oikeassa. Kanalinnuista urokset ovat paikkalintuja ja naaraat huolehtivat siitä ettei sisäsiittoisuutta synny. Sen vuoksi on alueelle eduksi jos soidin olisi mahdollisimman suuri niin naaraita ilmaantuisi alueelle enemmän.