Tässä kuva Etelä-Suomesta. Maalaji on hienoa hiesua / savea. Uudistaminen on tehty 25v sitten. Paikalla kasvoi järeä kuusikko. Kuvio on kallioiden reunustamassa laaksossa. Alue on muokattu ojitusmätästämällä vaikka vedenvaivaama se ei ollut kuin pieneltä alalta. Kuva on ”korkeimmalta” paikalta. Taimikonhoito tehtiin 5 vuotta sitten. Vesakkoa oli lopulta aika vähän. Koivut pääsivät nousemaan vapaasti. Hirvituhoa on joukossa jonkin verran, mutta se ei ole selitys huonolle kasvulle. Harvennus alkaa olla ajankohtaista vaikka kertymä on tuskin 20mottia/ha. Koivut eivät ole riukuuntuneita vaikka kuvasta niin voisi ehkä päätellä. Pituutta ei vain kerry ja ainakin puolet koivuista on johonkin suuntaan vänkkyröitä. Koivu valittiin puulajiksi kuusikon lahovikaisuuden takia. Voi olla, että lahojatkumo saadaan poikki varsinkin jos sinällään oikein hyvännäköiset alikasvoskuuset vielä poistetaan.
Siellä täällä on joku kohtuu hyvinkin kasvanut koivu, mutta taloudellinen tulos tällä 6ha kuviolla tulee olemaan heikko. Päätehakkuussa saa olla tyytyväinen jos tukkia kertyy edes 30%. Todennäköisesti koivuissa on lahovikaisuutta sen verran paljon, että kiertoaika täytyy pitää maksimisaan 50 vuodessa. No tuleehan täältä polttopuuta!
Taloudellinen tulos olisi aivan toisenlainen jos alue olisi uudistettu kuuselle. Istutuskuusikoiden alttius laholle on pieni varsinkin jos kiertoajan pitää lyhyenä.
Tiukkaan tämä tuli istutettua ja jonkin verran on luontaista täydennystä, lähinnä hieskoivua. Hieskoivut eivät ole rauduksi parempia, raudukset kuitenkin lähtivät suht rivakasti mättäiltä kasvuun. Runkolukua on varmaan 2000kpl/ha. En mittaillut tarkemmin, lähinnä latvuksia katselin ja harvennuksella ei ole vielä kiire. Ne yksittäiset paremmin menestyneet raudukset ovat kuitenkin tilansa ottaneet. Harvennuksessa varmaan puolet runkoluvusta pois. Ja toisessa harvennuksessa edelleen puolet pois. Toinen harvennus vain jos jotain toivoa tukkisaannosta vielä on. Eiköhän tämä saada viimeistään 20v aikana aukeaksi.
Ravinne-epätasapainoa ei ole, viljelyä (kaskeamista, laidunnusta) tässä ei ole harjoitettu ja sijainti on Salpausselän etelä-puolella. Kuuset kasvatat hienosti. Hienojakoinen maa ei vain koivulle sovellu. Hirvet olivat ongelma ja yhtään ehjää haapaa ei kuviolla ole, kaikki on kuorittu piloille. Koivunkin osalta hirvi on varmasti lahovikojen syy, mutta veikkaan että harvennuksessa lähtee runsaasti ydinlahoa puustoa pois ja aika näyttää kuinka paljon sitä on päätehakkuussa. Ruskotäpläkärpänen on tietysti joka puussa, mutta tästä ei laatutyviä lähde, eli ei sen väliä.
Että tällaista jälkeä saa hysteria (kuusen juurikääpä hysteria) aikaan.
Motti-ohjelmisto on aika pessimistinen koivun suhteen. Etelässä (lämpösumma n. 1230) laikkumätästetylle tuoreelle kankaalle istutettuna 1600-2000 koivua tuottaa 24 vuodessa vain 70-75 m3 puuta. Ensiharvennuskin tulee vasta vajaan 40 vuoden iässä. Päätehakkuu 64 vuotiaana ja kiertoajan kokonaistuotos kahden harvennuksen taktiikalla 402 m3. Motti ei anna valita maaperän laatua, vain kasvupaikkatyypin.
Minusta 25 vuoden kohdalla pitäisi helposti päästä vähintään kaksinkertaisen tulokseen, mutta kyllä kuvan metsikössä kai sentään yli 75 m3 on. Hiukan vaikeata sitä on tuosta arvioida kuten muutenkin puuston tilaa. Ihan tavanomainen 50 kuution poistuma 25 vuotiaan koivikon ensiharvennuksessa toteutui hiljattain, tiiviillä moreenimaalla tosin. Mutta savimaalla pari kuviota odottaa 5 vuoden sisään ensiharvennusta. Tiedä sitten, johtuuko ravinteista vai maaperästä, mutta vaihtelua kasvussa alueittain on aika paljon. Osa pitäisi hakata jo nyt, osa saisi kasvaa varmaan 15 vuotta ihan rauhassa. Mutta siinähän nyt tasoittuu.
Ai niin. Yhdellä savipellolla on 40 vuotias koivikko, jota on kasvatettu hiukan tiheässä. Silti 10 vuoden kuluttua tuon voisi päätehakata ihan hyvillä mielin, joten savi ei kaikkea selitä.
Eihän tuo nyt niin huonolta näytä. Minusta tuossa on ihan ok koivikon alku. Tuosta tulee ihan hyvää tavaraa kun harvennuksissa poistetaan huonoimmat rungot. Minusta kyllä tukin osus tulee olemaan reilusti yli 30 % jos lahovikaisuutta ei löydy. Täällä Keski-Suomessa tuota katsotaan jo aika hyvältä koivikolta.
Multa-moreenilla rauduksen kasvu 2x parempaa kuin tiiviillä savimaalla.Saviset rinteet ja kumapreiden laet kasvaa mielstäni paremmin.Savimaalla lenkoa,monivääryyttä ja 2-latvaisia enempi
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tässä kuva Etelä-Suomesta. Maalaji on hienoa hiesua / savea. Uudistaminen on tehty 25v sitten. Paikalla kasvoi järeä kuusikko. Kuvio on kallioiden reunustamassa laaksossa. Alue on muokattu ojitusmätästämällä vaikka vedenvaivaama se ei ollut kuin pieneltä alalta. Kuva on ”korkeimmalta” paikalta. Taimikonhoito tehtiin 5 vuotta sitten. Vesakkoa oli lopulta aika vähän. Koivut pääsivät nousemaan vapaasti. Hirvituhoa on joukossa jonkin verran, mutta se ei ole selitys huonolle kasvulle. Harvennus alkaa olla ajankohtaista vaikka kertymä on tuskin 20mottia/ha. Koivut eivät ole riukuuntuneita vaikka kuvasta niin voisi ehkä päätellä. Pituutta ei vain kerry ja ainakin puolet koivuista on johonkin suuntaan vänkkyröitä. Koivu valittiin puulajiksi kuusikon lahovikaisuuden takia. Voi olla, että lahojatkumo saadaan poikki varsinkin jos sinällään oikein hyvännäköiset alikasvoskuuset vielä poistetaan.
Siellä täällä on joku kohtuu hyvinkin kasvanut koivu, mutta taloudellinen tulos tällä 6ha kuviolla tulee olemaan heikko. Päätehakkuussa saa olla tyytyväinen jos tukkia kertyy edes 30%. Todennäköisesti koivuissa on lahovikaisuutta sen verran paljon, että kiertoaika täytyy pitää maksimisaan 50 vuodessa. No tuleehan täältä polttopuuta!
Taloudellinen tulos olisi aivan toisenlainen jos alue olisi uudistettu kuuselle. Istutuskuusikoiden alttius laholle on pieni varsinkin jos kiertoajan pitää lyhyenä.
Millaiseen tiheyteen aiot tällaisen kohteen harventaa?
Minkä kokoista puusto on, mikä on runkoluku ja kokonaistilavuus?
Pitäisikö kuitenkin tehdä ravinnenanalyysi, koska kyllä koivun savimaallakin pitäisi ihan kohtuullisesti kasvaa jos asiat on kunnossa.
Koivuviha on ollut asiallistakin.
Koivikon tuotos jää jälkeen viljelykuusikoista.
Tiukkaan tämä tuli istutettua ja jonkin verran on luontaista täydennystä, lähinnä hieskoivua. Hieskoivut eivät ole rauduksi parempia, raudukset kuitenkin lähtivät suht rivakasti mättäiltä kasvuun. Runkolukua on varmaan 2000kpl/ha. En mittaillut tarkemmin, lähinnä latvuksia katselin ja harvennuksella ei ole vielä kiire. Ne yksittäiset paremmin menestyneet raudukset ovat kuitenkin tilansa ottaneet. Harvennuksessa varmaan puolet runkoluvusta pois. Ja toisessa harvennuksessa edelleen puolet pois. Toinen harvennus vain jos jotain toivoa tukkisaannosta vielä on. Eiköhän tämä saada viimeistään 20v aikana aukeaksi.
Ravinne-epätasapainoa ei ole, viljelyä (kaskeamista, laidunnusta) tässä ei ole harjoitettu ja sijainti on Salpausselän etelä-puolella. Kuuset kasvatat hienosti. Hienojakoinen maa ei vain koivulle sovellu. Hirvet olivat ongelma ja yhtään ehjää haapaa ei kuviolla ole, kaikki on kuorittu piloille. Koivunkin osalta hirvi on varmasti lahovikojen syy, mutta veikkaan että harvennuksessa lähtee runsaasti ydinlahoa puustoa pois ja aika näyttää kuinka paljon sitä on päätehakkuussa. Ruskotäpläkärpänen on tietysti joka puussa, mutta tästä ei laatutyviä lähde, eli ei sen väliä.
Että tällaista jälkeä saa hysteria (kuusen juurikääpä hysteria) aikaan.
Motti-ohjelmisto on aika pessimistinen koivun suhteen. Etelässä (lämpösumma n. 1230) laikkumätästetylle tuoreelle kankaalle istutettuna 1600-2000 koivua tuottaa 24 vuodessa vain 70-75 m3 puuta. Ensiharvennuskin tulee vasta vajaan 40 vuoden iässä. Päätehakkuu 64 vuotiaana ja kiertoajan kokonaistuotos kahden harvennuksen taktiikalla 402 m3. Motti ei anna valita maaperän laatua, vain kasvupaikkatyypin.
Minusta 25 vuoden kohdalla pitäisi helposti päästä vähintään kaksinkertaisen tulokseen, mutta kyllä kuvan metsikössä kai sentään yli 75 m3 on. Hiukan vaikeata sitä on tuosta arvioida kuten muutenkin puuston tilaa. Ihan tavanomainen 50 kuution poistuma 25 vuotiaan koivikon ensiharvennuksessa toteutui hiljattain, tiiviillä moreenimaalla tosin. Mutta savimaalla pari kuviota odottaa 5 vuoden sisään ensiharvennusta. Tiedä sitten, johtuuko ravinteista vai maaperästä, mutta vaihtelua kasvussa alueittain on aika paljon. Osa pitäisi hakata jo nyt, osa saisi kasvaa varmaan 15 vuotta ihan rauhassa. Mutta siinähän nyt tasoittuu.
Ai niin. Yhdellä savipellolla on 40 vuotias koivikko, jota on kasvatettu hiukan tiheässä. Silti 10 vuoden kuluttua tuon voisi päätehakata ihan hyvillä mielin, joten savi ei kaikkea selitä.
Eihän tuo nyt niin huonolta näytä. Minusta tuossa on ihan ok koivikon alku. Tuosta tulee ihan hyvää tavaraa kun harvennuksissa poistetaan huonoimmat rungot. Minusta kyllä tukin osus tulee olemaan reilusti yli 30 % jos lahovikaisuutta ei löydy. Täällä Keski-Suomessa tuota katsotaan jo aika hyvältä koivikolta.
Multa-moreenilla rauduksen kasvu 2x parempaa kuin tiiviillä savimaalla.Saviset rinteet ja kumapreiden laet kasvaa mielstäni paremmin.Savimaalla lenkoa,monivääryyttä ja 2-latvaisia enempi