Vuosittain toistuva koivujen taipuminen lumikuorman alla pienempien taimien päälle heikentää merkittävästi taimikon laatua. Kilpailussa häviölle jääneet taimet kehittyvät hitaasti ja niiden runko kasvaa monivääräksi ylimääräisen taakan painellessa niitä vuosi toisensa jälkeen eri suuntiin ja koivujen kupatessa ravinteet omaan käyttöönsä . Latvojen katkeaminen on myös kuvan kaltaisissa tilanteessa yleistä. Nämäkin taimikkoa vaivaavat koivut katkeavat ennen pitkää ja lahoavat muutamassa vuodessa olemattomiin. Jos palstalla ei tule käytyä vuosiin tarkistamassa tilannetta , voi taimikon tai nuoren metsän heikko laatu ihmetyttää . Tässä on kuitenkin yksi yleisimmistä syistä metsän heikkoon tilaan.” Koivu on hyvä renki , mutta huono isäntä.”
Näitä perikuntien ja liian hyvätuloisten metsiä on maassa ihan liikaa. Ja heidän laiskuudestaan pitäisi meidän muiden maksaa KEMERAA! Se pitäisi näin puutteen ja vapaan sekä villin kasvatuksen aikana lopettaa välittömästi.
Maan myyntiä pitäisi helpottaa (verottaja) jotta tilat ohjautuvat toimijoille
Sekametsä on tervein metsä ja koivuakin kannattaa kasvattaa, mutta ei kuvassa näkyvyllä tavalla. Taimikonhoidossa itse ainakin jätän havupuita pienempiä koivuja sekaan. Ei mielestäni taimikon laatu kärsi siitä yhtään, jos seassa kasvattaa myös koivua, päinvastoin paranee.Ylispuiksi päässeet koivut kannattaa tietenkin harventaa pois. Koivu on paras poltto- ja energiapuu.
Se koivu tulee todellakin pitää kasvussa havupuun alapuolella ja lehtipuita tulee olla niin harvassa , että ne kasvavat myös paksuutta eikä vain pituutta. Kuvassa näkyvien kuusien (männyillä sama tilanne) tyvitukki on jo menetetty. Niin mutkaisia vänkkyröitaä koivujen katveessa on kasvanut. Keskellä kauempana oleva kuusi ei ole kärsinyt koivujen varjostuksesta ja on aivan eri kokoluokkaa verrattuna etualalla näkyviin taimiin. Osa koivuviidakosta on jo tuhoutunut ja lahonnut.
Nuo suorat koivut ovat ilman muuta jäämäpuustoa joka harvennuksella voidaan jättää kasvuun ja nuo kuusen rääpät voi sotkea koneen ajourille tilkkeeksi. Noita ei kannata sääliä olivat sitten aikanaan istutettuja tai luontaisia taimia.
Tyypillinen raivausmiehen virhe. Taimikon perkausvaiheessa jätetään koivuja ns aukkopaikkohin. Lopputulos on kuvan mukainen. Tähän virheeseen syyllistyy monet ammattimetsuritkin. Ensimmäisessä perkausvaiheessa ilman muuta kaikki koivut pois ja sen jälkeen voidaan koivuja jättäää kunhan ne ovat alle kuusien mitan. Kyseisiä kohteita on viikottain työnalla. Kuusikko nousee epätasaisena ja kasvu lähes pysähtyy varjostuksen vuoksi. Pirullisia hakata ja ihan liian aikaisn joudutaan koneilla menemään taimikkoon pelastustöihin. Jos koivikko olisi raivausvaiheessa poistettu kuusikko olisi jo hyvää vauhtia varttumassa ja kohta ensiharvennuksen aika olisi käsillä.
Niin, eihän kuitukokoista koivua ketään tarvii. Ainakaan motokuski. mutta sitä työtä ehkä sen koneen kanssa kyllä.
Ja koivu nopeuttaa huomattavasti taimikon järeytymistä.
Vaikka e-puuasentoon esim.
Samat kokemukset metsuri motokuskin kanssa. Laitan näitä kuvia siksi , että ne herättäisivät metsänomistajia vierailemaan ahkerammin tarkastamssa metsäsä tilaa ja ryhtymään ajoissa toimiin tappioiden vättämiseksi. …………..Harjavallan suunnalta tulevaan viestiin totean , että etukasvuiseksi ennättänyt koivikko HIDASTAA HAVUPUIDEN KEHITYSTÄ 10- 15 vuodella. Merkittäviä laatuongelmia alkaa ilmetä jo hyvin varhain taimikkoasteella ja ne jatkuvat aina ensiharvennukseen saakka. Tällöin istutetuista taimista on pahimmillaan menetetty jopa 2/3 :aa ja loputkin voivat huonosti.
Nopeuttaa kuitenkin tilien saantia suorittava ja se taitaa painaa enemmän. Kyllä ne muutenkin sairaan hitaat kuusenrääpät sieltä kerkiää myöhemminkin sinne jälkipolville kasvattelemaan. Ottaa koivuista tilin päältä pois ensin. Jos niitä kuusia silloin edes ketään kaipaakaan kun joka tapulivarasto on kuusilankkua piukassa.
Juuri ensimmäinen varsinainen e-puuhakkuusopimus on viime vuodenvaihteen tiimoilla tehtynä ja suorittavaa vartoillaan. Saattaa tosin mennä jopa syksyyn kun kohteita M-Groupilla edessä jo niin paljon.
Ala on noin -95 hakattu ja osittain taimetettu noin-97-98.
Loppu luontaista rehevämmät notkot esim. Juuri saman tyylistä kuin kuvassa mutta hiukan järeämpänä.
Tuossa ajassa ei kuusikkoa todella vielä tehtäisi mitään.
Nyt sinne annetaan kuuselle lisää mahdiksia jatkaa ja minulle ojennetaan siitä rahaa. Eikä monen sadan laskua kuten metsäsuunnitelma ehdottaa.
Kyllä näkee että jessen tietämys on vielä aika vähäistä metsäkasvatuksesta. Olen tehnyt ensiharvennuksen reilut 20 vuotiaaseen kuusikkoon kun taimikonhoito on tehty ajallaan ja oikein. Kuvan mukaiseen kuusikkoon ei pääse vielä edes 20 vuoden kuluttua harvennukseen. Taitaa olla kuvan istutuksesta jo lähes samanmoinen aika. Ilmeisesti tuossakin kuviossa on ollut tarkoitus kasvattaa kuusimetsä ja se on sitten pilattu tuolla koivikolla.
Minulla ei todella mitään erityisiä tarkoituksia ole mitä metsässäni kasvaa isoina puina. Jos tuntuu lykkivän lehtipuuta hyvin käy sekin. Ei se minun pudjettiani pilaa jos saan kymmenisen vuotta nopeammin sen saman rahan kuin kuusikuidustakin. Voihan sen kuusikon harvennuksenkin vielä tehdä sitten perään. Ei tommosia rääppiä kyllä mistään koivujen alta vaan antaa hyvien suorien koivujen kasvaa ja isommat kuuset myös. En tosin sorru mitään kuusikkoa istuttamaankaan etten sen puoleen tiedä kuinka rakkaiksi ne istutetut (mutta sitten unohdetut) tuppaa käymään.
Lähellä tuota ollaan osalla palstasta kuin kuva ja sinne mennään konetyönä e-hakkuu tekemään. Taitaa olla joku muu pudonnut kelkasta miten metsiä hoidetaan nykyisin.
Jätettävien puiden väli tulisiolla taimi vaiheessa väh 2 metriä.Ei ensimmäisessä perkauksessa jätetä lehtipuuta jos kohde on viljety havupuulle.Toisella raivuukerralla havupuiden ollessa väh miehenmittaista voisin 4m suuruiseen aukkoon jättää jo jotain täytettä….
Ei tuolla meiningillä päästä nopeaan tilintekoon joten hiukan taajempaan varhaisperkaus jolla lähelle neljäätuhatta/ha.
Eli se ilmainen kevyt pikku siivous ja sitten kevyt hieno kone seuraavaksi ja sitten se on siinä. Ja ensimmäinen tili on plakkarissa. Juuri tänään neuvoin yhtä metsänomistajaa joka totesi ettei sahahommat ole enää häntä varten.
Oli yhden päivän ensiharvennuksella ja siihen hyytyi.
Neuvoin pari varteenotettavaa ostajaa jotka kyllä laittavat metsän kasvukuntoon. Hiukan vielä päätehakkuuta vierestä täkyksi niin johan lähtee.
Hyvä jees ! sulla homma varmaan pysyy hallinnassa ja hommat ei lähde metsän kiertoaikana lapasesta se,niin kuin kuvan kohteessa.Tiheikkö- ja energiapuunkasvatus vaatii mielestäni varuillaan oloa ja taitoa.Tilinteossa ja tilinteon määrässäkin voi olla riskejä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Vuosittain toistuva koivujen taipuminen lumikuorman alla pienempien taimien päälle heikentää merkittävästi taimikon laatua. Kilpailussa häviölle jääneet taimet kehittyvät hitaasti ja niiden runko kasvaa monivääräksi ylimääräisen taakan painellessa niitä vuosi toisensa jälkeen eri suuntiin ja koivujen kupatessa ravinteet omaan käyttöönsä . Latvojen katkeaminen on myös kuvan kaltaisissa tilanteessa yleistä. Nämäkin taimikkoa vaivaavat koivut katkeavat ennen pitkää ja lahoavat muutamassa vuodessa olemattomiin. Jos palstalla ei tule käytyä vuosiin tarkistamassa tilannetta , voi taimikon tai nuoren metsän heikko laatu ihmetyttää . Tässä on kuitenkin yksi yleisimmistä syistä metsän heikkoon tilaan.” Koivu on hyvä renki , mutta huono isäntä.”
Näitä perikuntien ja liian hyvätuloisten metsiä on maassa ihan liikaa. Ja heidän laiskuudestaan pitäisi meidän muiden maksaa KEMERAA! Se pitäisi näin puutteen ja vapaan sekä villin kasvatuksen aikana lopettaa välittömästi.
Maan myyntiä pitäisi helpottaa (verottaja) jotta tilat ohjautuvat toimijoille
Sekametsä on tervein metsä ja koivuakin kannattaa kasvattaa, mutta ei kuvassa näkyvyllä tavalla. Taimikonhoidossa itse ainakin jätän havupuita pienempiä koivuja sekaan. Ei mielestäni taimikon laatu kärsi siitä yhtään, jos seassa kasvattaa myös koivua, päinvastoin paranee.Ylispuiksi päässeet koivut kannattaa tietenkin harventaa pois. Koivu on paras poltto- ja energiapuu.
Se koivu tulee todellakin pitää kasvussa havupuun alapuolella ja lehtipuita tulee olla niin harvassa , että ne kasvavat myös paksuutta eikä vain pituutta. Kuvassa näkyvien kuusien (männyillä sama tilanne) tyvitukki on jo menetetty. Niin mutkaisia vänkkyröitaä koivujen katveessa on kasvanut. Keskellä kauempana oleva kuusi ei ole kärsinyt koivujen varjostuksesta ja on aivan eri kokoluokkaa verrattuna etualalla näkyviin taimiin. Osa koivuviidakosta on jo tuhoutunut ja lahonnut.
Nuo suorat koivut ovat ilman muuta jäämäpuustoa joka harvennuksella voidaan jättää kasvuun ja nuo kuusen rääpät voi sotkea koneen ajourille tilkkeeksi. Noita ei kannata sääliä olivat sitten aikanaan istutettuja tai luontaisia taimia.
Tyypillinen raivausmiehen virhe. Taimikon perkausvaiheessa jätetään koivuja ns aukkopaikkohin. Lopputulos on kuvan mukainen. Tähän virheeseen syyllistyy monet ammattimetsuritkin. Ensimmäisessä perkausvaiheessa ilman muuta kaikki koivut pois ja sen jälkeen voidaan koivuja jättäää kunhan ne ovat alle kuusien mitan. Kyseisiä kohteita on viikottain työnalla. Kuusikko nousee epätasaisena ja kasvu lähes pysähtyy varjostuksen vuoksi. Pirullisia hakata ja ihan liian aikaisn joudutaan koneilla menemään taimikkoon pelastustöihin. Jos koivikko olisi raivausvaiheessa poistettu kuusikko olisi jo hyvää vauhtia varttumassa ja kohta ensiharvennuksen aika olisi käsillä.
Niin, eihän kuitukokoista koivua ketään tarvii. Ainakaan motokuski. mutta sitä työtä ehkä sen koneen kanssa kyllä.
Ja koivu nopeuttaa huomattavasti taimikon järeytymistä.
Vaikka e-puuasentoon esim.
Samat kokemukset metsuri motokuskin kanssa. Laitan näitä kuvia siksi , että ne herättäisivät metsänomistajia vierailemaan ahkerammin tarkastamssa metsäsä tilaa ja ryhtymään ajoissa toimiin tappioiden vättämiseksi. …………..Harjavallan suunnalta tulevaan viestiin totean , että etukasvuiseksi ennättänyt koivikko HIDASTAA HAVUPUIDEN KEHITYSTÄ 10- 15 vuodella. Merkittäviä laatuongelmia alkaa ilmetä jo hyvin varhain taimikkoasteella ja ne jatkuvat aina ensiharvennukseen saakka. Tällöin istutetuista taimista on pahimmillaan menetetty jopa 2/3 :aa ja loputkin voivat huonosti.
Nopeuttaa kuitenkin tilien saantia suorittava ja se taitaa painaa enemmän. Kyllä ne muutenkin sairaan hitaat kuusenrääpät sieltä kerkiää myöhemminkin sinne jälkipolville kasvattelemaan. Ottaa koivuista tilin päältä pois ensin. Jos niitä kuusia silloin edes ketään kaipaakaan kun joka tapulivarasto on kuusilankkua piukassa.
Juuri ensimmäinen varsinainen e-puuhakkuusopimus on viime vuodenvaihteen tiimoilla tehtynä ja suorittavaa vartoillaan. Saattaa tosin mennä jopa syksyyn kun kohteita M-Groupilla edessä jo niin paljon.
Ala on noin -95 hakattu ja osittain taimetettu noin-97-98.
Loppu luontaista rehevämmät notkot esim. Juuri saman tyylistä kuin kuvassa mutta hiukan järeämpänä.
Tuossa ajassa ei kuusikkoa todella vielä tehtäisi mitään.
Nyt sinne annetaan kuuselle lisää mahdiksia jatkaa ja minulle ojennetaan siitä rahaa. Eikä monen sadan laskua kuten metsäsuunnitelma ehdottaa.
Kyllä näkee että jessen tietämys on vielä aika vähäistä metsäkasvatuksesta. Olen tehnyt ensiharvennuksen reilut 20 vuotiaaseen kuusikkoon kun taimikonhoito on tehty ajallaan ja oikein. Kuvan mukaiseen kuusikkoon ei pääse vielä edes 20 vuoden kuluttua harvennukseen. Taitaa olla kuvan istutuksesta jo lähes samanmoinen aika. Ilmeisesti tuossakin kuviossa on ollut tarkoitus kasvattaa kuusimetsä ja se on sitten pilattu tuolla koivikolla.
Minulla ei todella mitään erityisiä tarkoituksia ole mitä metsässäni kasvaa isoina puina. Jos tuntuu lykkivän lehtipuuta hyvin käy sekin. Ei se minun pudjettiani pilaa jos saan kymmenisen vuotta nopeammin sen saman rahan kuin kuusikuidustakin. Voihan sen kuusikon harvennuksenkin vielä tehdä sitten perään. Ei tommosia rääppiä kyllä mistään koivujen alta vaan antaa hyvien suorien koivujen kasvaa ja isommat kuuset myös. En tosin sorru mitään kuusikkoa istuttamaankaan etten sen puoleen tiedä kuinka rakkaiksi ne istutetut (mutta sitten unohdetut) tuppaa käymään.
Lähellä tuota ollaan osalla palstasta kuin kuva ja sinne mennään konetyönä e-hakkuu tekemään. Taitaa olla joku muu pudonnut kelkasta miten metsiä hoidetaan nykyisin.
Jätettävien puiden väli tulisiolla taimi vaiheessa väh 2 metriä.Ei ensimmäisessä perkauksessa jätetä lehtipuuta jos kohde on viljety havupuulle.Toisella raivuukerralla havupuiden ollessa väh miehenmittaista voisin 4m suuruiseen aukkoon jättää jo jotain täytettä….
Ei tuolla meiningillä päästä nopeaan tilintekoon joten hiukan taajempaan varhaisperkaus jolla lähelle neljäätuhatta/ha.
Eli se ilmainen kevyt pikku siivous ja sitten kevyt hieno kone seuraavaksi ja sitten se on siinä. Ja ensimmäinen tili on plakkarissa. Juuri tänään neuvoin yhtä metsänomistajaa joka totesi ettei sahahommat ole enää häntä varten.
Oli yhden päivän ensiharvennuksella ja siihen hyytyi.
Neuvoin pari varteenotettavaa ostajaa jotka kyllä laittavat metsän kasvukuntoon. Hiukan vielä päätehakkuuta vierestä täkyksi niin johan lähtee.
Hyvä jees ! sulla homma varmaan pysyy hallinnassa ja hommat ei lähde metsän kiertoaikana lapasesta se,niin kuin kuvan kohteessa.Tiheikkö- ja energiapuunkasvatus vaatii mielestäni varuillaan oloa ja taitoa.Tilinteossa ja tilinteon määrässäkin voi olla riskejä.