Ammatti Raivooja voi piipahtaa täällä H-vallassa katsomassa kuinka hies kasvaa tukiksi. Aivan noilla aihioilla pärjää loistavasti. Eikä maa ongelma ole jos kuusi siellä pärjää.
Voi kasvaakkin ja kasvaa täälläkin sopivalla maaperällä ja jos alusta asti kasvaa hyvin. Täällä kasvaa paksuja erikoistyviäkin, huippuolosuhteissa. Tuosta kuvasta näkee, että tuossa ei suuria odotuksia koivulla olisi. Ettei vain ideologia nyt menisi edelle?
Hakkuujälki on hyvä niistä tarpeista mitä oli tarjolla.Hyvällä silmällä hyvin erilaisista kuvioista.Kasvavat koivut menee tulevaisuudessakin myyntiin,ei polttopuuksi.Ammatti raivaaja olet oikeassa,ei noista tule vaneriaihioita.Aivan kuivanmaan reunamalla oli muutama raudus josta tuli jopa tukkia.Ne oli tosi suoria rumpuputkia,loistavaa tukinainesta.
Monilla tuntuu olevan epärealistisia kuvitelmia hieskoivun kasvukyvystä, mutta puiden biologialle ja siitä johtuville ominaisuuksille ei mahda mitään. Kyllähän se hies nuorena kasvaa melkein saman kuin rauduskin, mutta valitettavasti kasvu alkaa hidastua viimeistään nelikymppisenä ja hiukan vanhempana pysähtyy kuin seinään. Samoin se ei hyödy harvennuksen antamasta kasvutilasta ollenkaan samalla tavalla kuin kuusi tai rauduskoivu. Ne pystyvät lisäämään paksuukasvuaan reilusti jos kasvutila lisääntyy, mutta hieskoivulla harventaminen näkyy pääasiassa vain hehtaarikasvun pienentymisenä, eikä nopeana järeytymisenä.
Silloin kun maaperässä on ytyä ei hies mihkän nelikymppisenä kasvuaan lopeta. On aivan tarpeeksi kokemusta aiheesta mutta toki sen kasvu hiukan hidastuu vanhemmiten. Mutta niin kauan kun latvus hyvän elinvoimainen se kasvaa kyllä vahvuuttakin. On pari jättöpuuta haavikossa jossa hiekset ovat niin vahvoja ettei ympäri käsivarret yllä. Useamman tukin jättejä. Ikää alle seitsemänkymmentä. Kyllä sekin valosta tuntuu tykkäävän. Kun jäivät yksikseen aukolla alkoi kasvu uudelleen ja reippaasti.
Jos vähän tarkenpia ollaan, niin hieskoivu kasvaa jo kuituvaiheessa heikommin kuin raudus silloin kun ollaan raudukselle sopivalla maapohjalla.
Päätehakkuu tulee tällaiselle hoidetulle rauduskoivikolle jo kolmi-nelikymppisenä, eli hies häviää pelin totaalisesti.
Hieskoivu kyllä puoltaa paikkaansa sellaisella maapohjalla, missä muut puulajit eivät menesty.
Siellähän hieskoivu antaa silloin parhaimman tuoton.
Jossittelut sikseen. Kun kuvan metsä on muuttumalle kasvanut ilmeisesti luontaisesti maassa olleen siemenpankin siemenistä ja ojituksen aikaisesta taimiaineksesta varttunut, niin silloin ei voi vaatia esim raudusta. Täytyy kasvattaa sitä mitä nyt on. Hieskoivu muuttumalla on mielestäni hyvä puulaji. Kun se kuvan mukaan on noin hyvälaatuisen näköistä, niin hyvää puuseppien tarvitsemaa koivulankkua siitä saa.
Eikä minua ainakaan harmita koivukuitukaan päätehakkuussa. Aina sitä melkein neljä-viisikymmentä kuutiota on mukana ollut.
Aina siitäkin on korvaus saatu. Helppo täytepuu noiden hirviraiskioiden täyttöön. Jopa lähes pakollinen täyte kun muut syödään.
Kaikki tuleva koivutukki on plussaa viivan alla!!! Metsä on tehtävä niistä tarpeista mitä on saatavilla!!! Ja tässä vaiheessa nostan hattua konemiehille,jotka loihivat kyseisen metsän pimeässä ja pakkasessa. Olettaa saattaa,että koivu kelpaa tulevaisuudessakin teollisuudelle eri muodoissa!!! Tili pienempi kuin havupuussa,mutta rikkana rokassa!!!
Vanha vitsi on kertomus metsänhoitajasta, joka piti maastossa luentoa rauduksen paremmasta kasvunopeudesta ja laadusta päättäen esityksensä toteamukseen: ”Hieskoivu ei koskaan kasva vaneritukin mittoihin ja -laatuiseksi”.
Kuulijat hörähtivät nauramaan, koska kahden metrin päässä puhujan takana oli hieskoivu, jonka D 1,3 oli 57 cm ja sorvipölkyn laatua oli kymmenisen metriä.
(Metsänhoitaja ei erottanut raudusta muusta kuin lehdestä)
Entiset tilan omistajat neuvoivat minua, tilan uutta isäntää aikoinaan: ” Sinun täytyy raivata tuosta ensialkuun ainakin 20-30 hehtaaria aukeaksi, ojitettava, muokattava ja istutettava männylle.” En kutenkaan tehnyt niin vaan sain ”metsäpoliisit” puhuttua ympäri kertomallani: ” Ensin ojitan ja raivaan huonolaatuiset kuuset ja männynkänkkyrät, sekä porojen pilalle syömät koivut ja harvennan tiheät paikat. Sitten seuraavissa hrvennuksissa suosin mäntyä sekä kuusta jättäen myöskin hyvälaatuista hieskoivua sekaan kasvamaan.” Se oli sitä aikaa, jolloin ei saanut istuttaa muuta kuin mäntyä ja koivut piti hakata maahan.
Näin on tehty eikä kaduta lainkaan. Voiko kehua olleeni ”kaukaa viisas” !
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Luultavasti hieskoivua, tukki % jää alhaiseksi.
Hakkuu jälki hyvä.
Onhan se vähän hankala tilanne kun päätehakkuuseen kasvatetaan kuitupuuta, vai tulleko noista koivuista klapeja myyntiin?
Kyllähän niistä tukkia tulee varmasti. Erittäin asiallisia aihioita siihen.
Uskon myös että niistä tukkia voi tulla. Tästä kuvakulmasta harvennus on ihan hyvä.
Jos nuo ois rauduskoivua niin ne olis tuplasti noiden kuvan koivujen kokoisia ja niistä jotain tulisikin ja jos oltaisiin rehevämmällä maalla.
Ammatti Raivooja voi piipahtaa täällä H-vallassa katsomassa kuinka hies kasvaa tukiksi. Aivan noilla aihioilla pärjää loistavasti. Eikä maa ongelma ole jos kuusi siellä pärjää.
Voi kasvaakkin ja kasvaa täälläkin sopivalla maaperällä ja jos alusta asti kasvaa hyvin. Täällä kasvaa paksuja erikoistyviäkin, huippuolosuhteissa. Tuosta kuvasta näkee, että tuossa ei suuria odotuksia koivulla olisi. Ettei vain ideologia nyt menisi edelle?
Hakkuujälki on hyvä niistä tarpeista mitä oli tarjolla.Hyvällä silmällä hyvin erilaisista kuvioista.Kasvavat koivut menee tulevaisuudessakin myyntiin,ei polttopuuksi.Ammatti raivaaja olet oikeassa,ei noista tule vaneriaihioita.Aivan kuivanmaan reunamalla oli muutama raudus josta tuli jopa tukkia.Ne oli tosi suoria rumpuputkia,loistavaa tukinainesta.
Monilla tuntuu olevan epärealistisia kuvitelmia hieskoivun kasvukyvystä, mutta puiden biologialle ja siitä johtuville ominaisuuksille ei mahda mitään. Kyllähän se hies nuorena kasvaa melkein saman kuin rauduskin, mutta valitettavasti kasvu alkaa hidastua viimeistään nelikymppisenä ja hiukan vanhempana pysähtyy kuin seinään. Samoin se ei hyödy harvennuksen antamasta kasvutilasta ollenkaan samalla tavalla kuin kuusi tai rauduskoivu. Ne pystyvät lisäämään paksuukasvuaan reilusti jos kasvutila lisääntyy, mutta hieskoivulla harventaminen näkyy pääasiassa vain hehtaarikasvun pienentymisenä, eikä nopeana järeytymisenä.
Silloin kun maaperässä on ytyä ei hies mihkän nelikymppisenä kasvuaan lopeta. On aivan tarpeeksi kokemusta aiheesta mutta toki sen kasvu hiukan hidastuu vanhemmiten. Mutta niin kauan kun latvus hyvän elinvoimainen se kasvaa kyllä vahvuuttakin. On pari jättöpuuta haavikossa jossa hiekset ovat niin vahvoja ettei ympäri käsivarret yllä. Useamman tukin jättejä. Ikää alle seitsemänkymmentä. Kyllä sekin valosta tuntuu tykkäävän. Kun jäivät yksikseen aukolla alkoi kasvu uudelleen ja reippaasti.
Jos vähän tarkenpia ollaan, niin hieskoivu kasvaa jo kuituvaiheessa heikommin kuin raudus silloin kun ollaan raudukselle sopivalla maapohjalla.
Päätehakkuu tulee tällaiselle hoidetulle rauduskoivikolle jo kolmi-nelikymppisenä, eli hies häviää pelin totaalisesti.
Hieskoivu kyllä puoltaa paikkaansa sellaisella maapohjalla, missä muut puulajit eivät menesty.
Siellähän hieskoivu antaa silloin parhaimman tuoton.
Kyllä hieskoivuistakin saa laatutyveä,viime palstalla sai useita oksatonta tyveä ja koivusahatukkia hieksestä.
Jossittelut sikseen. Kun kuvan metsä on muuttumalle kasvanut ilmeisesti luontaisesti maassa olleen siemenpankin siemenistä ja ojituksen aikaisesta taimiaineksesta varttunut, niin silloin ei voi vaatia esim raudusta. Täytyy kasvattaa sitä mitä nyt on. Hieskoivu muuttumalla on mielestäni hyvä puulaji. Kun se kuvan mukaan on noin hyvälaatuisen näköistä, niin hyvää puuseppien tarvitsemaa koivulankkua siitä saa.
Hyvin on harvennettu.
Eikä minua ainakaan harmita koivukuitukaan päätehakkuussa. Aina sitä melkein neljä-viisikymmentä kuutiota on mukana ollut.
Aina siitäkin on korvaus saatu. Helppo täytepuu noiden hirviraiskioiden täyttöön. Jopa lähes pakollinen täyte kun muut syödään.
Kaikki tuleva koivutukki on plussaa viivan alla!!! Metsä on tehtävä niistä tarpeista mitä on saatavilla!!! Ja tässä vaiheessa nostan hattua konemiehille,jotka loihivat kyseisen metsän pimeässä ja pakkasessa. Olettaa saattaa,että koivu kelpaa tulevaisuudessakin teollisuudelle eri muodoissa!!! Tili pienempi kuin havupuussa,mutta rikkana rokassa!!!
Vanha vitsi on kertomus metsänhoitajasta, joka piti maastossa luentoa rauduksen paremmasta kasvunopeudesta ja laadusta päättäen esityksensä toteamukseen: ”Hieskoivu ei koskaan kasva vaneritukin mittoihin ja -laatuiseksi”.
Kuulijat hörähtivät nauramaan, koska kahden metrin päässä puhujan takana oli hieskoivu, jonka D 1,3 oli 57 cm ja sorvipölkyn laatua oli kymmenisen metriä.
(Metsänhoitaja ei erottanut raudusta muusta kuin lehdestä)
Entiset tilan omistajat neuvoivat minua, tilan uutta isäntää aikoinaan: ” Sinun täytyy raivata tuosta ensialkuun ainakin 20-30 hehtaaria aukeaksi, ojitettava, muokattava ja istutettava männylle.” En kutenkaan tehnyt niin vaan sain ”metsäpoliisit” puhuttua ympäri kertomallani: ” Ensin ojitan ja raivaan huonolaatuiset kuuset ja männynkänkkyrät, sekä porojen pilalle syömät koivut ja harvennan tiheät paikat. Sitten seuraavissa hrvennuksissa suosin mäntyä sekä kuusta jättäen myöskin hyvälaatuista hieskoivua sekaan kasvamaan.” Se oli sitä aikaa, jolloin ei saanut istuttaa muuta kuin mäntyä ja koivut piti hakata maahan.
Näin on tehty eikä kaduta lainkaan. Voiko kehua olleeni ”kaukaa viisas” !