Monesti kysellän , mihin aikaan kesästä olisi raivattava , jotta versonta olisi mahdollisimman vähäistä .
Kannattaa ottaa myös tarkastelun kohteeksi , minkä kokoisena vesakko kaadetaan .
Kuvassa on viime keväänä katkaistu harjanvarren vahvuinen kanto ja sen tämänkesäiset versot .
Seuraavassa kuvassa puolestaan rehottaa kantovesakko , joka on lähtenyt samaan aikaan kaadetusta läpimitaltaan 5cm paksummasta kannosta .( molempien päällä tulitikkuaski mittasuhteen selventämiseksi)
Jos kuvissa olevien kantojen niiden versojen viereen kuvitellaan reilu puolimetrinen kuusen taimi , voidaan samalla arvailla sen selviytymismahdollisuuksia seuraavan 7 vuoden aikana , mikä on mahdollisesti raivauskertojen väli .
Tässä kuvassa verson pituus on tuskin metriä , seuraavassa versoilla on pituutta jo 180 cm.(tämän kesän kasvu)
Onneks itte ei tarvitse kuvitella, keksiä tai päätellä ku voi mennä millon tahansa aika monenlaiseen kuusentaimikkoon kattomaan mitä siellä tapahtuu.
Kuusi ei ole millänsäkään pienestä varjostuksesta. Voi jopa kuivana ja kuumana kesänä olla parempikin kunnon ”peitto” suojana. Noilla turhuuksien toreilla on turha spekuloida. Oman e-puuharvennuksenikin piti suorittavan mielestä suorastaan ”räjähtää” seuraavana kesänä. Sitä vartoillaan edelleen vaikka tässä on muutama kesä jo mennytkin.
Ihan hyvä huomio suorittavalta, vaikka moni asia vaikuttaakin raivauksen ajankohtaan. Pientä vesakkoa on helpompi niittää, mutta pieni taimikko ei varjosta uuttakaan vesakkoa. Isompaa vesakkoa on varmaan isommassa taimikossa, lehdettömään aikaan näkee paremmin jne. Ja sitten tulee tietysti juurikääpäriski, kun raivauksen lisäksi kuusten harventamisesta puhutaan. Kaikkein viheliäisin työmaa on kuitenkin pahasti heinittymään päässyt, kun se vaatii joka vuosi hidasta työtä. Kunpa koivut ja männyt saisi kasvaa rauhassa, niin tuokin ongelma vähenisi murto-osaan nykyisestä. Heinikkoon ei tule edes luontaista taimikkoa, josta myöhemmin valita kasvatettavat puut.
Yksittäisten paksujen runkojen kantojen vesomista voi vähentää erittäin pitkään kantoon kaatamisella. Korkeudeltaan reilu puolimetrinen kanto tuottaa vain vesiverson kaltaisia kantovesoja, jotka kuolevat emäkannon lahotessa. Tämä on oma havainto.