Kuvassa on kohde , jonka korjuuta markkinoitiin lauseilla :
”Laitamme metsänne kuntoon ” ja ”Ei tarvitse raivata ennakkoon” .
Onko lupaus kaikilta osin täyttynyt onkin jo eri juttu . Tästä ja seuraavasta kuvasta voi päätellä , kuinka on käynyt .
Palsta on hakattu kasvatuskelpoisen materiaalin puuttuessa suoraan päätehakkuuasentoon runsas 5 vuotta sitten . Raivaamatta jäänyt kuusialuskasvos ja kantovesoista synynyt viidakko rehottaa valtoimenaan .
Kuvat on otettu 3 metrin korkeudelta , joten siitä voi päätellä palstalle kuulumattoman haitallisen puuaineksen pituuden . Määrän voi tiivistää sanaan ”pirusti” . En haluaisi olla sen ennakkoraivaajan housissa , joka parin kymmenen vuoden kuluttua perkaa aluetta hakkuukuntoon . En myöskään isännän , joka toteaa korjuun kohteena olevan leimikon puuston lopullisen määrän ja laadun .
Hyvää tulosta pukkaa eli suoraa nättiä koivua.
Ja ellei kuva kovasti hämää tuo koivujen etäisyys toisistaan ainakin vastaa yleistä kasvatusväljyyttä. Kyllä tuo mielestäni saakin kerralla mennä päätehakkuuseen. Hiukan poistettavien läheltä raivaus ja ylispuun poistona hakkuu. Hyvä tulee valmiiseen metsään.
Tätä kuvasarjaa voi vertailla rauhassa ”puuntakusen ” onnistuneisiin suorituksiin puunkasvatuksessa . Ero on kuin yöllä ja päivällä . Päätehakkuu on molemmissa tapauksissa
seuraava työvaihe . Tässä tosin rankalla ennakkoraivauksella höystettynä .
Kevyellä ennakkoraivauksella tosiaan ylispuiden poistoon ja valmis metsä jää kasvuun. En pidä ollenkaan huonona tulevia markkinoita silmälläpitäen. Asia joka näkyy käsityskyvystä vielä tässä suorittavassa portaassa olevan täysin hukassa. Mutta tuleehan niitä kun alkaa käsittää.
Niin , mikä onkaan markkinatilanne esim. lepän kohdalla parin vuosikymmenen kuluttua ? Sitä palstalla näkyi olevan enemmän , kun kantovesoista syntynyttä koivua . Harvassa kasvavien isompien puiden varjostustakaan ei tule pitämään markkinakelvottoman puuaineksen versomista kurissa . Uudistamisessa on otettava aikanaan kovat konstit käyttöön , jos tähän metsää aiotaan saada aikaiseksi . Ylispuunpoisto ei ole toimiva ratkaisu .
PS . Groupin puunhankintaosastolta tuli tieto , että jopa hakkuutähteiden korjuussa on ongelmia markkinoiden ollessa tukossa . Varsinaista energiapuuta ei ole hakattu kahteen vuoteen kummallekaan kahdesta ”suuresta” .
Alkukasvatuksessa säästetty raivaussahan käyttö siirtyy myöhemmän kasvatuksen ajalle . Sama olisi tehdä ne rs-hommat ajallaan !
Mielestäni tuossa on kuusentapit etuajassa, jos koivuista on tarkoitus saada tukkia.
Koiville pitää saada 20 senttiä lisää läpimittaa, joten kuluu siihen 15 vuotta, mutta jos niitä on edes päätehakkuuseen tähdätty määrä, niin onhan niitä ainakin 350 kpl /ha.
Jos aluspuita ei nyt raivata, niin päätehakkuuta varten ei pidä ennakkoraivata, vaan siistiä vasta hakkuun jälkeen jäävä puusto.
Jätkän tapakin aivan toimiva. Noinkin juurikin.
Tuonne edelliseen suorittavan kommenttiin latvusmassoista ja e-puusta yleensäkin. Latvusmassaa M-Group teki minulle juuri kuukausi sitten monikymmenmetrisen läjän että se kyllä toimii edelleen. Kun sitäkin tulee jo yli tarpeen on luonnollista että ei pystykauppoja ole mitään mieltä nyt tehdä. Mutta tuo asia elää muutamassa vuodessa jälleen aivan eri asentoon eikä sitä e-puun teon loppua ole näköpiirissä vieläkään mitä suorittava maalaili jo monna vuotta sitten. Hyvä tapa korjata metsä kasvukuntoon ja se tulee vielä rytinällä mukaan. Kiinalaisia kuvioita siihen vain ensin tarvitaan ja muut tulevat kilvan perässä. Ja nyt EU:kin viisaasti vain vaikenee.
Kuvien piontti on tämä :
#”Alkukasvatuksessa säästetty raivaussahan käyttö siirtyy myöhemmän kasvatuksen ajalle . Sama olisi tehdä ne rs-hommat ajallaan !”#
Lähetetty: 9 h, 49 min sitten Lähettäjä: pikkutukki
Kummasta on enemmän hyötyä , raivata taimikko pariin kertaan vai raivata kuvio myöhemmin joka kerta ennen hakkuun aloittamista ? Myöhemmissä kuvassa näkyy , että jälkimmäinen vaihtoehto on työläs eikä edistä pätkääkään metsän kasvua .
Se nyt raivattu ”ensiharvennusmännikkökin” näyttää tältä kuuden – seitsemän vuoden kuluttua . Valoa ja tilaa on riittävästi tuottaa uutta vesakkoa . Raivauskannoissa on ruhtinaallisesti ravintoa uusien versojen kasvua varten .
Tuota, kun sen metsän ei väliaikoina tarvii olla nuoltua puistoa. Tämä asenne on suorittavalla näkynyt aiemminkin. Eikö metsä saa olla metsää?
Eihän tuon raivaaminen nyt mikään suuren savotan ohjelma ole. Aivan sama koska tuollaisen sitten sipaisee. Moni hoitelee aivan eri ajatuksella ja saattaa kasvattaa jopa tietoisesti ison metsän alla poltinpuuta ja onhan tuo nyt metsää suojapuustolla parhaimmillaan.
Minun näkimiini nimittäin tuollainen metsä on kauniimpi katella kuin että nuo saitat törröttää tuossa luonnottomasti määrävälein eikä sinne mitään intoa ole mennä edes kuleksimaankaan.
Isoa puustoa tuo ei haittaa himpun vertaa. Päinvastoin joka vuosi pudottaa kunttaan uutta kerrosta maatumaan.
Minusta se kyllä vaikuttaa tuohon isomman puustonkin kasvuun. Itse olen ainakin huomannut että myös auringon valon pääsyllä maan pintakerroksiin on vaikutusta metsäpohjan ravintotilanteeseen. Jos pohja on kovinkin peitteinen estyy auringonvalon pääsy ja sitä kautta lämpösumman pienenee vaikka kariketta siihen laskeutuisi enemmänkin. Siis kumpaakin tarvitaan ravintoa ja valoa.
Aika marginaalisia ja taas voidaan ajatella että kun on koivuvaltaisesta kyse peitteisyys estää kosteuden haihtumista maasta ja parantaa siten kuivina kesinä koivun jaksamista. Usein hieksen latvat alkaa juuri kuivua ensimmäisenä kuivan kesän tuloksena.
Metsä voi näyttää myös tällaiselta.Hyvä
Ettei totuus unohtuisi …tämäkin kuvio oli uudistettu kokonaisuudessaan istuttamalla männylle .
Energiapuuharvennuksen hehtaarikertymä oli n. 60m3 ja tulevasta päätehakkuusta kertyy kuutioita reilusti alle 200 .
Tämä maapohja pystyisi tuottamaan oikeiden toimenpiteiden tuloksena reilusti yli 500m3 puuta samassa ajassa , kun nyt puolta vähemmän .
Nimimerkki ”pihkanaamalla” on hyvä sapluuna , jolla varmistetaan , että uudistaminen onnistuu ja turhaa työtä vältetään myöhemmin .
#”Kuusikoissa aloitan uudistamisen suunnittelun siten, että raivaan lehtipuuvesakon pois ison metsän alta muutama vuosi ennen ennakoitua hakkuuta. Samalla teen polttopuusavotan pohjetta ohuemmille koivuille. Aukolle tulee näin minimi määrä vesakkoa. Hakkuun jälkeen latvukset pois aukolta, mätästys ja istutus mahdollisimman pian, yleensä heti hakkuuta seuraavan kesän aikana. Aiemmin kirjoitettua mätästyksen laatua ei voi tässä vähätellä. Yleensä nämä riittää siihen, että heinäämisen tarve on hyvin pieni. Vesakkoakaan ei ensimmääisessä raivauksessa ole kovin paljon.”#
PS. Toimii myös männynuudistusalojen kohdalla .
Maailmassa on liikaa yli suorittajia ja kaikki metsät ei tarvitse olla sairaita teho metsiä.
Suorittava tuolla edellisellä suorastaan valehtelee. Ei voida puhua kuusikolla 500m3 tuotoksesta samassa kasvatusajassa kuin tuo olemassaolevan kasvu menee pääteikään. Kyllä kait suorittavakin tietää ettei kuusi kasva samassa ajassa samoja mottimääriä kuin koivu esim. Mäntykin noin rehevässä vetää pidemmän korren vaikka laatu onkin sitä ja tätä. Toki kuusi saadaan kasvamaan kun Yaraa tupataan juureen tuhansia kiloja mutta silloin ei puhuta vertailtavasta kasvatuksesta!
Ja miksi puhun kuusesta vaikka suorittava ei sitä mainitsekkaan on ollut nähtävissä jo aikaa että hänellekkin ainoa oikea tapa on lykätä kuusta aina ja kaikkialle. Pitää muistaa että se tehometsätalouskin maksaa jotain eikä tämä nyt aivan ihmeitä ole maksanut ja siitä on jo saatu tuloakin.
Toisin kuin tehoisassa olisi pelkästään hakattu rahaa kiinni lisää. Olen itse silloin kun näitä vielä tehtiin (e-puuhakkuu) saanut siitä 8 euroa kuutio ja kun suositus esim. Metsään.fi:llä oli raivaus jonka kustannus olisi ollut useita satoja/ha. Kyllä oli helppo valita rahan saanti kuin että jakaa sitä ulos.
Virhonen tuon alueen toimenpiteissä lienee tehty jo uudistamisvaiheessa, taikka sitäkin ennen. Ainakin – jos uudistetaan männylle, pitää alue raivata 100 %:n puhtaaksi kaikista puulajeista, sitten muokkaus, viljely, perkaus, taimikonhoito ja ensiharvennus.
Noista toimenpiteistä suurin osa lienee jätetty tekemättä.
No onpahan ainakin säästynyt niiden töiden kustannuksilta.
Mitenkäs Jessen kaksivaihekasvatus onnistuu , kun katsot seuraavaa kuvaa , jonka näkymä edustaa suurinta osaa tämän kuvion pinta-alasta ? Vallitsevana aluskasvospuuna on leppä .
Jotta vältytään niiltä ongelmilta , joita tämän kuvion kohdalla on kohdattu , on lehtipuu ja kuusialuskasvos koetettava saada mahdollisimman vähiin ennen joskus tehtävää päätehakkuuta .
Udistus avohakkuuna on väistämätöntä .
Missä leppä siellä muutakin. Ainakaan minulle ei leppä ole koskaan ongelma koska kasvatan sitä polttopuuksi. Ja on sitä joku nökkönen mennyt joskus muillekkin ehkä samoihin tarpeisiin. Mutta aina sieltä tulee muutakin lepän ohessa joista metsä tehdään. Maalaisjärki on hyvä työväline metsään.
”Missä leppä , siellä muutakin”…..pitää paikkansa .
Rajan toisella puolella , josta kuvat on otettu , sijaitsee seuraavien kuvien kohteena ollut palsta . Siellä todellakin oli sitä ” muutkakin” siinä määrin , että harvennusta ei voinut tehdä ennen ennakkoraivausta . Palsta roikkui työohjelmissa vuosia siihen saakka , kunnes ” vironperän pojat” kävivät hoitamassa asian kuntoon .
Nyt alue on hakattu tilaan , joka kuvissa näkyy .
Leppä ja muu puu köllöttelee lahoamassa raiteissa ja pitkin metsää hakkuutähteiden kaverina . Kukaan ei ole ollut kiinnostunut polttopuusta , vaikka palsta on tien varressa .
Tätä taustaa vasten olen mudostanut mielipiteeni .
Turhaa roinaa ei talousmetsässä kannata kasvattaa . Jos taimet on kerran istutettu , niiden hyvinvoinnista on myös huolehdittava . Ei liene kovin viisasta päätyä tilanteeseen , jossa alle 10 % istutetuista puista selviytyy päätehakkuukelpoisiksi ja suuri osa puustosta on markkinakelvotonta roinaa . Myöhemmissä kuvissa näkyvällä kohtella sitä roinaa oli useita kymmeniä motteja hehtaarilla ja ainakin saman verran sitä ehtii raivattavaksi , kun tulee päätehakkuun aika .
Omassa metsässä kasvattakoon kukin puita miten haluaa ! Itse pyrin tehostettuun hoitoon , mutta onpa joku kuvio sellaisen omatoimisen jatkuvatyyppisen kasvatuksen kuvio ja kyllähän niissä on mukava kulkea . Tälläkin hetkellä puun kysyntä vaikea , mikä olisi tilanne jos kaikkien metsät olisi hyvin hoidettuja ?