Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Pieniä puita.
Onhan siellä Pyhä-Häkissä kohta (liekö edes hehtaaria), jossa koko hehtaarille sen m3/ha- määrällä laskettu puumäärä voisi olla 1000 m3/ha.
Tuon polun varressa oli mänty, joka oli aloittanut kasvunsa 1641. Tilavuus 4,5 m3. Läpimitta 72cm. Pituus 24,5m. Sillä alueella isojen vanhojen mäntyjen alla oli tiheä kuusikko. 1800 luvulla ollut iso tulipalo, männyissä palokoroja, alle tullut sen jälkeen tiheä kuusikko.
Kävin jokunen vuosi sitten paikallisen luontoaktivistin metsäkurssilla kuuntelemassa, miten metsätaloudessa tehdään kaikki väärin. Siellä näytettiin talousmetsästä kuva, joka esitti kuulemma yksitoikkoista viivakoodimetsää. Ei paljon tuosta poikennut.
Joo ,kun aktivistiraukka ei tajua, että kuvan kankaalla luonnonvalintakin on ”yksitoikkoista viivakoodia”! Ja nämä raukat tulevat neuvomaan metsänomistajia.
Tutkitusti hoitamattomassa metsässä luonnonpoistuma on 40%. Hyvähän on, että noita kohteita on säästetty lajinsa.Puuta <300.
Muistaakseni vanhaa metsäpalo aluetta. Taisin käydä ensimmäistä kertaa joskus-80 luvun alussa. Oli silloin selkästi pienempää mutta aikavähän on loppujen lopuksi reilussa 40 vuodessa järeytynyt.
Erirakenteisuus on pientä siihen nähden mitä tuollaisessa on luonnon puupeltomaisuus. Kuusettunut jk:n on puupeltoa vaikka pari puupäätä mitä väittävät!
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Luonto
” 360 m3 / ha ”
Runkolukua on paljon ja runkojen tilavuus vaihtelee kasvutilan mukaan !
Pieniä puita.
Onhan siellä Pyhä-Häkissä kohta (liekö edes hehtaaria), jossa koko hehtaarille sen m3/ha- määrällä laskettu puumäärä voisi olla 1000 m3/ha.
Tuon polun varressa oli mänty, joka oli aloittanut kasvunsa 1641. Tilavuus 4,5 m3. Läpimitta 72cm. Pituus 24,5m. Sillä alueella isojen vanhojen mäntyjen alla oli tiheä kuusikko. 1800 luvulla ollut iso tulipalo, männyissä palokoroja, alle tullut sen jälkeen tiheä kuusikko.
Kävin jokunen vuosi sitten paikallisen luontoaktivistin metsäkurssilla kuuntelemassa, miten metsätaloudessa tehdään kaikki väärin. Siellä näytettiin talousmetsästä kuva, joka esitti kuulemma yksitoikkoista viivakoodimetsää. Ei paljon tuosta poikennut.
Joo ,kun aktivistiraukka ei tajua, että kuvan kankaalla luonnonvalintakin on ”yksitoikkoista viivakoodia”! Ja nämä raukat tulevat neuvomaan metsänomistajia.
Tutkitusti hoitamattomassa metsässä luonnonpoistuma on 40%. Hyvähän on, että noita kohteita on säästetty lajinsa.Puuta <300.
Muistaakseni vanhaa metsäpalo aluetta. Taisin käydä ensimmäistä kertaa joskus-80 luvun alussa. Oli silloin selkästi pienempää mutta aikavähän on loppujen lopuksi reilussa 40 vuodessa järeytynyt.
Ihmeen hinteliä. Yleensä pohjoisen kansallispuistoissa on suuria kelottuneita, osittain palaneita mäntyjä.
Puupelto, metsä-masan jostain lainaama 360 m3 / ha näyttäisi aika opikealta.
Erittäin havainnollinen kuva esittää niille jotka sanovat, että luonnontilainen metsä on aina erirakenteinen.
Erirakenteisuus on pientä siihen nähden mitä tuollaisessa on luonnon puupeltomaisuus. Kuusettunut jk:n on puupeltoa vaikka pari puupäätä mitä väittävät!