Kommentit (10)

  1. Enpä ole ennen nähnyt. Koivussa kyllä joskus runsaasti nelikanttisia reikiä, jotka muistaakseni tikan tekemiä.

    Olisko tikka kuullut rapinaa kuusenkin kuoren alta. Reikähän taitaa olla kuusen kuoressa erilainen kuin koivun tuohessa.

  2. Kuusikon yhdessä kuusessa tällainen tuholaisen aiheuttama puun kuivuminen. Kuusikko on noin 20 vuotiasta. Puunrunko on reikiä täynnä 3/4 pituudesta. Revin kuorta irti mutta en mitään elävää löytänyt. Lähinnä huolestuttaa vieressä oleva 55 vuotias kuusikko.

  3. Naapurin pojan kellukat harjotellu haulikkoammuntaa?

  4. Vain palokärki voinee tehdä tuollaista jälkeä.
    Olisiko palokärki kuitenkin löytänyt (kirjanpainajan) toukkia juuri noista tuhannesta kohdasta.
    Melkoinen ateria.

  5. Eikö kuoren alla kuitenkin pitäisi näkyä syöntijälkiä (koukeroisia käytäviä), jos siellä joku toukka on ollut asialla?

    Ihan samannäköistä jälkeä on vieläkin nähtävänä erään aitan seinässä, jota koltiaiset tulittivat jokunen vuosikymmen sitten.

  6. Enpä usko ampumisen jäljiksi.

    Näyttävät läikät kiertävä runkoa tasaisesti ja kai ”JM Savo” olisi jäljen nähnyt. Tietysti, jos kyse on jonkinlaisesta plötkäpyssystä.

    Silti, rungon kiero ei oikein sovi ampukuvaan.

  7. Kirjanpainajat lentävät touko – kesäkuussa ilman lämpötilan ylitettyä + 18 – 20 °C ja maan lämpötilan kohottua + 9 – 12 °C:en. Kirjanpainajalla on lämpiminä kesinä 2010 ja 2011 aiemmasta poiketen syntynyt toinen sukupolvi Etelä-Suomessa. Kirjanpainaja käyttää ravinnokseen tuoretta kuusipuutavaraa, mutta laji voi runsaana esiintyessään myös iskeytyä eläviin kuusiin tappaen ne. Kirjanpainajan mukanaan kuljettamat sinistäjäsienet aiheuttavat värivikaa ja osallistuvat puun tappamiseen. Koiraat iskeytyvät paksun kaarnan alle, jonne ne kemiallisia houkutinaineita, feromoneja, erittämällä houkuttelevat naaraita. Kahdesta neljään naarasta löytää tiensä koiraan luokse pariutumiskammioon. Jokainen naaras kaivertaa oman emokäytävänsä puun pituussuuntaan. Naaraat laskevat munansa emokäytävän reunoille. Käytävistä järsitty ruskea puru poistetaan pariutumiskammion kohdalla olevasta sisäänmenoaukosta ulos.
    Muna-, toukka- ja kotelovaihe

    Munista kuoriutuvat valkeat, jalattomat, ruskeapäiset toukat kaivavat jokainen nilaan oman käytävänsä. Toukat nakertavat käytävät toisistaan erilleen. Jos kaarnan alle on lisääntymismateriaalin puutteessa ahtautunut liikaa naaraita, toukkien ravintosyönnille ei jää riittäväsi tilaa, jolloin toukat joko syövät toisiaan tai nääntyvät nälkään. Elintilan riittäessä toukat koteloituvat, ja lyhyen koteloitumisajan kuluttua koteloista kuoriutuvat aikuiset.

    Nuo jäljet ovat voineet tulla siinä vaiheessa, kun ” lintu” on havainnut kaarmakuoriaiskoiraita ja naaraita munimisvaiheessa kaarnan alla.
    Jos haulikolla on ammuttu, niin pitäisihän noiden läiskien keskeltä löytyä hauli.Sen toteaminen ei liene vaikeaa.
    Eihän MJ Savo myöskään sano, ettei käytäviä olisi.

  8. Haulikolla ei ole ammuttu kun joka suunnassa on koloja, ja puolen metrin päässä on terve samanlainen puu. Jossain kohti oli pieniä käytäviä kuoren alla, mutta nämä kolot ovat pari milliä syviä ja ihan kuin joku olisi repinyt puuta. Epäilin itsekin että tikka olisi syönyt toukkia. Pitänee seurata lähistöllä puita ettei muihin tule vahinkoja.

  9. Kiitokset tikalle, josko se lienee hoitanut toukkaarmeijan suihinsa ja näin estänyt tuholaisten massaleviämisen läheisiin puihin?

  10. Selkeesti ensin tuli mieleen haulikon parvi mutta jöljet liian isoja siihen. Kyllä kyseessä on lintueläin elikkä joku tikka takonut. Nyt biologit ulos kaapista kertoileen….