Koivukuitua on hankintana mukava tehdä ja kasaa kasvaa nopeaan. Itse olen ilmanmuuta tämän kuvion ehdoton kannattaja. Tosin en olisi kaikkia koivuja poistanut vaan sekametsätyyppinä edelleen pitänyt. Männikössä olen myös tänätalvena paljon kolunnut ja siemensyntyisenä ärsyttävän hidasta ja vähän tavaraa tuottavaa työtä. Kun suurin osa männyistä ei ole vielä koivun järeäksi kasvun aikana kasvanut edes kuitumittaan.
Tässä kuuset eivät ole päässeet parempaan kasvuun koivujen puristuksessa . Päätehakkkuu…sitten joskus… on seuraava toimenpide tällä kuviolla . Edellisellä (A) tili tulee huomattavasti aikaisemmin . Jesse voi katsoa edellisestä kuvasta mallia , kuinka mänty kasvaa ilman koivujen seuraa : )
2 kuvan perusteella ei vielä voi kovin hyvin tehdä johtopäätöksiä kummankaan kuvion kannattavasta tai
kannattamattomasta kasvatuksesta, vaikka näyttäisikin ilmiselvältä, että vain mä-kuvio on se onnistunut valinta.
B näyttää kasvaneen liian tiheän koivikon takia liian hitaasti.
Se lienee selvää. Mutta mikä on kuvioiden syntyhistoria ?
Miten kasvupaikkatyypit eroavat toisistaan ? Vaivaako liika vesi B kuviolla ?
Kuinka paljon on todellinen ikäero kuvion puustoilla ?
Puuston ikä on viiden vuoden tarkkuudella sama . Muitakin kuvia puustoltaan epätasaiseta palstasta B löytyy tätä seuraavilta kuvasivuilta esim. ”talviharvennus kaikilla mausteilla”
ja ”talviharvennus 1 ja 2”. Tälläkin sivulla pari kuvaa samalta työmaalta.
Kuvan palsta on ollut moniongelmainen. Alkuvaiheessa muokkauksen heikko taso , kosteus ja myöhemmin ojituksen jälkeen villiintynyt koivikko ovat haitanneet puuston kehitystä .
Suurin osa männyn taimista on kadonnut koivujen tukehduttamana , ja talvilaiduntavien hirvien suihin . Vain epätasinen kusentaimikko on hiljalleen vallannut alaa lahoavan koivikon alta.
Näitä ilmiasultaan kuvan kaltaisia kohteita alkaa olla hälyyttävän runsaasti . Kasvuhistorialtaan ne kuitenkin ovat enimmäkseen hoitamattomuuden tulosta .
Yksi asia on jo pitkään askarruttanut mieltäni . Miten nämä
koivuvaltaiset rästikohteet jatkossa korjataan . Riittävän järeitä kerääviä kaatopäitä ei tämän kokoluokan ja suurempien kokopuukorjuuseen valmisteta . Karsivat hakkuulaitteet puolestaan pirstovat merkittävän osan käsiteltävistä epämuotoisista puista .Työkin on erittäin haastavaa ja
hidasta.
Tässäkin tapauksessa on keskusteltu palstan kuuluvan selkeästi metsurityönä korjattaviin kohteisiin . Ei vain ole niitä metsureita näitä hakkaamaan.
Paljon kertomani kaltaisia pienialaisempia kohteita jää tälläkin hetkellä
puukaupallisen toiminnan ulkopuolelle edellä mainittujen ongelmien takia .
Metsen hoidossa onkin toimenpiteitä ja kasvatustapoja suunniteltaessa otettava huomioon , että puut korjataan aina koneella.
.
On niitä metsureita varmaan hakkaamaan mutta uskon että harva on niiden kustannuksi maksamaan. Jos nyt kuviolta on motohakkuuna saatavissa yli 2000 euroo tuloja ja metsurien jälkeen 300 euroo niin melko varmasti homma menee motohakkuuksi. Harva sitä kuitenkin ajattelee sen pitemmälle kun metsät on jo valmiiksi tuossa kunnossa.
Mielestäni tuon palstan huonous on tullut hakkuun myötä. Kun kaikki koivu on tarpeettomasti poistettu eikä tehty terveempää sekametsämallia. Tuo kuusikko on aivan rääsy mutta toki toipuu tuosta vielä kasvukuntoonkin. Mutta jos metsän parasta hyödynnystä olisi ajateltu koivua olisi jäänyt aika tasaisestikkin. Kuusta pois hunommasta päästä olisi ollut parempi vaihtoehto.
Etelä-Suomessa hieskoivu kasvaa ehkä n. 2/3 rauduskoivusta ja melko suorana ja lahottamana lehtomaisillakankailla mutta suorittavan maassa ja leveyksillä taitaa olla aika turha puu. Tuossa kun kuviolla on ikää jo se yli 40 vuotta niin siinä ei liho enää ku omistaja eikä hieskoivut. Lähes lehdoissa kasvaa melkoisia hieskoivujättiläisiäkin ainakin täälläpäin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Koivukuitua on hankintana mukava tehdä ja kasaa kasvaa nopeaan. Itse olen ilmanmuuta tämän kuvion ehdoton kannattaja. Tosin en olisi kaikkia koivuja poistanut vaan sekametsätyyppinä edelleen pitänyt. Männikössä olen myös tänätalvena paljon kolunnut ja siemensyntyisenä ärsyttävän hidasta ja vähän tavaraa tuottavaa työtä. Kun suurin osa männyistä ei ole vielä koivun järeäksi kasvun aikana kasvanut edes kuitumittaan.
Tässä kuuset eivät ole päässeet parempaan kasvuun koivujen puristuksessa . Päätehakkkuu…sitten joskus… on seuraava toimenpide tällä kuviolla . Edellisellä (A) tili tulee huomattavasti aikaisemmin . Jesse voi katsoa edellisestä kuvasta mallia , kuinka mänty kasvaa ilman koivujen seuraa : )
2 kuvan perusteella ei vielä voi kovin hyvin tehdä johtopäätöksiä kummankaan kuvion kannattavasta tai
kannattamattomasta kasvatuksesta, vaikka näyttäisikin ilmiselvältä, että vain mä-kuvio on se onnistunut valinta.
B näyttää kasvaneen liian tiheän koivikon takia liian hitaasti.
Se lienee selvää. Mutta mikä on kuvioiden syntyhistoria ?
Miten kasvupaikkatyypit eroavat toisistaan ? Vaivaako liika vesi B kuviolla ?
Kuinka paljon on todellinen ikäero kuvion puustoilla ?
Puuston ikä on viiden vuoden tarkkuudella sama . Muitakin kuvia puustoltaan epätasaiseta palstasta B löytyy tätä seuraavilta kuvasivuilta esim. ”talviharvennus kaikilla mausteilla”
ja ”talviharvennus 1 ja 2”. Tälläkin sivulla pari kuvaa samalta työmaalta.
Kuvan palsta on ollut moniongelmainen. Alkuvaiheessa muokkauksen heikko taso , kosteus ja myöhemmin ojituksen jälkeen villiintynyt koivikko ovat haitanneet puuston kehitystä .
Suurin osa männyn taimista on kadonnut koivujen tukehduttamana , ja talvilaiduntavien hirvien suihin . Vain epätasinen kusentaimikko on hiljalleen vallannut alaa lahoavan koivikon alta.
Näitä ilmiasultaan kuvan kaltaisia kohteita alkaa olla hälyyttävän runsaasti . Kasvuhistorialtaan ne kuitenkin ovat enimmäkseen hoitamattomuuden tulosta .
Yksi asia on jo pitkään askarruttanut mieltäni . Miten nämä
koivuvaltaiset rästikohteet jatkossa korjataan . Riittävän järeitä kerääviä kaatopäitä ei tämän kokoluokan ja suurempien kokopuukorjuuseen valmisteta . Karsivat hakkuulaitteet puolestaan pirstovat merkittävän osan käsiteltävistä epämuotoisista puista .Työkin on erittäin haastavaa ja
hidasta.
Tässäkin tapauksessa on keskusteltu palstan kuuluvan selkeästi metsurityönä korjattaviin kohteisiin . Ei vain ole niitä metsureita näitä hakkaamaan.
Paljon kertomani kaltaisia pienialaisempia kohteita jää tälläkin hetkellä
puukaupallisen toiminnan ulkopuolelle edellä mainittujen ongelmien takia .
Metsen hoidossa onkin toimenpiteitä ja kasvatustapoja suunniteltaessa otettava huomioon , että puut korjataan aina koneella.
.
On niitä metsureita varmaan hakkaamaan mutta uskon että harva on niiden kustannuksi maksamaan. Jos nyt kuviolta on motohakkuuna saatavissa yli 2000 euroo tuloja ja metsurien jälkeen 300 euroo niin melko varmasti homma menee motohakkuuksi. Harva sitä kuitenkin ajattelee sen pitemmälle kun metsät on jo valmiiksi tuossa kunnossa.
Mielestäni tuon palstan huonous on tullut hakkuun myötä. Kun kaikki koivu on tarpeettomasti poistettu eikä tehty terveempää sekametsämallia. Tuo kuusikko on aivan rääsy mutta toki toipuu tuosta vielä kasvukuntoonkin. Mutta jos metsän parasta hyödynnystä olisi ajateltu koivua olisi jäänyt aika tasaisestikkin. Kuusta pois hunommasta päästä olisi ollut parempi vaihtoehto.
Katsopas Jesse kuva ”Laatuharvennustako?” sivulta 6.
Noitako olisi pitänyt jättää pystyyn? Kuva on samalta uralta , kun tämäkin.
Etelä-Suomessa hieskoivu kasvaa ehkä n. 2/3 rauduskoivusta ja melko suorana ja lahottamana lehtomaisillakankailla mutta suorittavan maassa ja leveyksillä taitaa olla aika turha puu. Tuossa kun kuviolla on ikää jo se yli 40 vuotta niin siinä ei liho enää ku omistaja eikä hieskoivut. Lähes lehdoissa kasvaa melkoisia hieskoivujättiläisiäkin ainakin täälläpäin.