Kuusen vuosikasvu on todella mahtava alkaneena kesänä.
Kuusenkerkkäsiirapillekin alkaa olla paras tekoaika.
Upea riistamauste ja muuhunkin sapuskaan puhdasta luomutuotetta!
Kuvan kuusenkerkät kuvasin Nurmijärvellä.
Onneksi hallan todennäköisyys alkaa olla jo pieni, Forecan 10 päivän ennustekin lupaa vähintään 13 astetta yöksi, enkä minä ainakaan ole tänä vuonna huomannut hallan vikuuttamia taimia. Ahavaa lukuunottamatta hyvä kevät siis, kun se lopulta alkoi.
Vettä kohta jo kaivataan, mutta sitä pitäisikin ainakin etelässä loppuviikolla useampana päivänä tulla taimien istuttajia ilahduttamaan.
Kerkkiä on tullut kerättyä, murskattua ja laitettu sitten lasipurkkiin. Sitten pontikkaa (käynee muukin kirkas alkoholi) päälle sen verran että kaikki uppoavat. Pari viikkoa purkissa päivittäin sekottaen ja sen jälkeen siivilöidään.
Nestettä voi käyttää sellaisenaan veteen laimennettuna yskänlääkkeeksi tai kastelee sillä rätin jonka laittaa vaikka kipeän nivelen päälle, rätin päälle voipaperi ja sitten joku lämmin vaate. Antaa vaikuttaa pari tuntia ennen nukkumaan menoa.
Glalle tuosta kevään kosteuden kuivamisesta pieni kommentti. Olen nyt sitä männyn pohjaa istuttanut (Tapanin myrskyn jälkiä) ja vaikka laitan siihen lehtipuuta hyvän mätästäjän jäljiltä on aivan sama vaikkei sataisi vielä viikkokausiin. Istuttamattomat taimet olen kyllä joka päivän jälkeen kastellut ja tuo muovisäkki nostaa lämpöä kyllä aika pahasti mutta kun aukolle on jätetty sentään joku pikkupuskakin saa hiukan varjoon. Monen kuusen istuttajan olemattomia mättäitä sen sijaan hiukan olen kummeksunut. Tasamaalle tuntuu menevän suurin osa. Ainakin kannonnoston jälkeisestä muokkauksesta ei ole mihinkään.
Jeesmies, voi hyvin olla, että omat mättääsi ovat aivan liian korkeita. Nykytiedon mukaan mättäistä pyritään tekemään matalia. Erityisesti Metsägroupin suosima kääntömätäs on matala. Siinä kauhalla otetaan 20-30cm syvä kauhaisu ja maa käännetään ylösalaisin samaan kuoppaan. Lopputuloksena on varsin siisti jälki ja kuviolle ei jää kuoppia. Toinen etu on, että kivennäismaata paljastuu mahdollisimman vähän. Tämä menetelmä sopii kuusen ja koivun istutusaloille. Sopisi varmasti myös h-haavalle. Jos kuviolla on kuivatustarvetta, nin se tulee toki hoitaa sopivalla ojituksella. Tämä käy samalla kauhalla.
Toinen vaihtoehto ja enemmän käytetty on laikkumätästys. Siinäkään ei tehdä syviä kuoppia, muta miinuspuolena on laikuun ilmestyvä lehtipuuvesakko.
Ojitusmätästys on hyvä menetelmä myös kivisemmilläkin kohteilla. Siinäkin tavoitteena on varsion matalat noin 10cm mättäät.
Kannonnoston jäljiltä olen itse istuttanut oikein hyvää muokkausjälkeä vaikka muokkaus tehtiin samassa yhteydessä kuin nosto. Jälki oli täysin kelvollista ja männylle jopa liian hyvää. Kyseessä oli karu mt-pohja, jolle kuusi ei mielestäni sovi ja kylvö on liian epävarma.
Groupin nykytieto on aivan tiedossani kyllä mutta onneksi se vielä välittää sellaisenkin kaivurin joka todella mätästää.
Itse en vain niissä kääntömätästyksissä näe kuin että on annettu periksi pipertäjille ettei vain tule kuoppia metsäluontoon. Kumma vaiva muuten. Kun olisin kastellut säkkejä niissä kaivurin kuopissakaan ei ollut vettä. Piti kulkea hiukan kauempaa omakustanteisen ojarummun vierelle että sai otettua kasteluvetet. Kun niitä kuoppia katseli siellä vanhemmalla puolella vähän huvitti että ketähän ne siellä sitten häiriivät. Moskaa oli jo kuoppa melkein puolillaan ja muutama vuosi niin ei taatusti edes erota maastosta. Pari hehtaaria h-haapaa meni hyvin tehtyihin mättäisiin neljässä päivässä ja ei tarvinnut kuokalla hakata.
Vain kevyt kuopaisu ja se oli siinä. Tutkimuksia tehdään ja joskus niistä opitaan mutta käytäntö on se joka opettaa mikä on paras ja mikä ei. Taimiahan ei juuri kuole hybridihaavasta muutenkaan ja mättäissä eritoten lähtevät komeasti kasvuun.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kuusen vuosikasvu on todella mahtava alkaneena kesänä.
Kuusenkerkkäsiirapillekin alkaa olla paras tekoaika.
Upea riistamauste ja muuhunkin sapuskaan puhdasta luomutuotetta!
Kuvan kuusenkerkät kuvasin Nurmijärvellä.
Kuuset tosiaan ovat tällä hetkellä upeita.
Onneksi hallan todennäköisyys alkaa olla jo pieni, Forecan 10 päivän ennustekin lupaa vähintään 13 astetta yöksi, enkä minä ainakaan ole tänä vuonna huomannut hallan vikuuttamia taimia. Ahavaa lukuunottamatta hyvä kevät siis, kun se lopulta alkoi.
Vettä kohta jo kaivataan, mutta sitä pitäisikin ainakin etelässä loppuviikolla useampana päivänä tulla taimien istuttajia ilahduttamaan.
Kerkkiä on tullut kerättyä, murskattua ja laitettu sitten lasipurkkiin. Sitten pontikkaa (käynee muukin kirkas alkoholi) päälle sen verran että kaikki uppoavat. Pari viikkoa purkissa päivittäin sekottaen ja sen jälkeen siivilöidään.
Nestettä voi käyttää sellaisenaan veteen laimennettuna yskänlääkkeeksi tai kastelee sillä rätin jonka laittaa vaikka kipeän nivelen päälle, rätin päälle voipaperi ja sitten joku lämmin vaate. Antaa vaikuttaa pari tuntia ennen nukkumaan menoa.
Glalle tuosta kevään kosteuden kuivamisesta pieni kommentti. Olen nyt sitä männyn pohjaa istuttanut (Tapanin myrskyn jälkiä) ja vaikka laitan siihen lehtipuuta hyvän mätästäjän jäljiltä on aivan sama vaikkei sataisi vielä viikkokausiin. Istuttamattomat taimet olen kyllä joka päivän jälkeen kastellut ja tuo muovisäkki nostaa lämpöä kyllä aika pahasti mutta kun aukolle on jätetty sentään joku pikkupuskakin saa hiukan varjoon. Monen kuusen istuttajan olemattomia mättäitä sen sijaan hiukan olen kummeksunut. Tasamaalle tuntuu menevän suurin osa. Ainakin kannonnoston jälkeisestä muokkauksesta ei ole mihinkään.
Jeesmies, voi hyvin olla, että omat mättääsi ovat aivan liian korkeita. Nykytiedon mukaan mättäistä pyritään tekemään matalia. Erityisesti Metsägroupin suosima kääntömätäs on matala. Siinä kauhalla otetaan 20-30cm syvä kauhaisu ja maa käännetään ylösalaisin samaan kuoppaan. Lopputuloksena on varsin siisti jälki ja kuviolle ei jää kuoppia. Toinen etu on, että kivennäismaata paljastuu mahdollisimman vähän. Tämä menetelmä sopii kuusen ja koivun istutusaloille. Sopisi varmasti myös h-haavalle. Jos kuviolla on kuivatustarvetta, nin se tulee toki hoitaa sopivalla ojituksella. Tämä käy samalla kauhalla.
Toinen vaihtoehto ja enemmän käytetty on laikkumätästys. Siinäkään ei tehdä syviä kuoppia, muta miinuspuolena on laikuun ilmestyvä lehtipuuvesakko.
Ojitusmätästys on hyvä menetelmä myös kivisemmilläkin kohteilla. Siinäkin tavoitteena on varsion matalat noin 10cm mättäät.
Kannonnoston jäljiltä olen itse istuttanut oikein hyvää muokkausjälkeä vaikka muokkaus tehtiin samassa yhteydessä kuin nosto. Jälki oli täysin kelvollista ja männylle jopa liian hyvää. Kyseessä oli karu mt-pohja, jolle kuusi ei mielestäni sovi ja kylvö on liian epävarma.
Groupin nykytieto on aivan tiedossani kyllä mutta onneksi se vielä välittää sellaisenkin kaivurin joka todella mätästää.
Itse en vain niissä kääntömätästyksissä näe kuin että on annettu periksi pipertäjille ettei vain tule kuoppia metsäluontoon. Kumma vaiva muuten. Kun olisin kastellut säkkejä niissä kaivurin kuopissakaan ei ollut vettä. Piti kulkea hiukan kauempaa omakustanteisen ojarummun vierelle että sai otettua kasteluvetet. Kun niitä kuoppia katseli siellä vanhemmalla puolella vähän huvitti että ketähän ne siellä sitten häiriivät. Moskaa oli jo kuoppa melkein puolillaan ja muutama vuosi niin ei taatusti edes erota maastosta. Pari hehtaaria h-haapaa meni hyvin tehtyihin mättäisiin neljässä päivässä ja ei tarvinnut kuokalla hakata.
Vain kevyt kuopaisu ja se oli siinä. Tutkimuksia tehdään ja joskus niistä opitaan mutta käytäntö on se joka opettaa mikä on paras ja mikä ei. Taimiahan ei juuri kuole hybridihaavasta muutenkaan ja mättäissä eritoten lähtevät komeasti kasvuun.