Kolmivuotias kuusitaimikko siinä pukkaa komeasti ylöspäin. Jaa että missäkö?
Sen kertoo sitten vuodet tästä eteenpäin. Tämä on pellonmetsityskohde jossa kaikki tehtiin erittäin oikein nykytietämyksen kaikki avut mätästyksineen. Ja lisänä tietysti parina vuotena glyfosaatin reipas lontraus. Mutta lopputulostahan ei sovi eppäillä että kuusikkoa tuossa varmaan ihaillaan, vaiko?
Kehoottaasin tekeen riistapellon eikäs niihin saapi jonkinlaista tukeakin. Kuusikko ilmeisesti ei jaksanutkaan nousta. Vielä’kö joku myrkyttää metsiään? Ei metsä väkisin kasva.
Tämä ei ole oma ”metsä” vaan naapurin josta lupasin vuosi takaperin että seuraan ja kuvitan kymmenen vuotta tämän kuusikon nousua. Kun minun kommenttini kuusikon onnistumisen edellytyksistä kymmenen vuoden sisään vähän ikäänkuin halveerattiin. Päättelin silloin että on hyvä saavutus jos kymmenessä vuodessa jotain kuusen elkeitä näkyy eli latvoja edes. Olen vain näitä seuraillut ainakin täälläpäin. Siis hakkuusta kymmenen vuotta etiäppäin.
Peltojen kuusnistutukset ovat vaativia,vaatii vuosien ajan heinäämistä.Perustamisvaiheessa tehty glyfokäsittely ei riitä.Vielä varmemmin epäonnistuu noissa kuusen täydennysistutus.Koivu onnistuu selvästi pahaiten
Tekisin toisen glyfokäsittelyn jo toisen kesän kesäkuussa
Portimo, kun tuohon ”metsään” menee se on miehen mittaista.
Ja ne kuusen taimet siellä juuressa on parikymmensenttisiä tumppeja. Noin tulee mieleen että mitenkäs suojaisit ne kuusen taimet?
Olen itse istuttanut tuon saman torpan maita ja näytän niistäkin tuloksen lähipäivinä. Silloin alkuunlähtö oli tasan samanmoinen enkä käyttänyt myrkkyä ollenkaan. Enkä tosiaan tuhrannut sen kaas vuosikausia vaan jo kolmannen kesän jälkeen se pärjäsi omillaan. Vain yksi hallavaurio tuli jolloin jouduin uudistamaan kaksisataa tainta uudesti alusta.
Mahtaakohan peltoheiton ravinteet olla tasapainossa ?
Jos puutteita ilmenee , kuusi ei lähde kasvuun .
Minunkin naapurini istutti peltonsa kuuselle parikymmentä vuotta sitten . Hän hävitti heinän kertaalleen Roundupilla ennen istutusta . Taimet isäntä istutti kyntöpalteeseen .
Homma onnistui hienosti .
Olin itse istuttanut paria vuotta aiemmin aukon rajan toiselle puolelle . Kasvuunlähtö oli siinäkin hyvä . Peltokuusikko on kuitenkin tänä päivänä reilusti pidempää ja kasvustoltaan tasaisempaa .
Silläkin voi olla merkitystä , että pelto oli metsitykseen saakka viljelyskäytössä . Muutama vuosi tai vuosikymmen viljelemättä voi muuttaa tilanteen toiseksi , kun kasvusto on ehtinyt villiintyä .
Onko niin, että tuosta pellosta puuttuu ne sienet, jotka ovat välttämättömiä kuusen kasvulle. Eipä silloin Roundup paljoa auta. Tekeekö enemmän haittaa?
Jesse on kyllä uskossaan vahva, ja olkoon vain, sillä sehän ei meille muille kuulu.
Pellonmetsityksiä on tullut itselle tehtyä sekä koivulle että kuuselle yhteensä yli parikymmentä hehtaaria.
Työaikamenekki ja muut kustannukset ovat olleet kirjanpidon mukaan samaa luokkaa molemmilla puulajeilla.
26 vuotta sitten istutetut koivikot on nyt harvennettu kaksi kertaa, koivukuitua ja energiapuuta on kertynyt yhteensä n. 90 mottia hehtaarilta.
Samanikäiset kuusikot on myös harvennettu kaksi kertaa. Kuusikuitua ja energiapuuta on nyt kertynyt yhteensä 160 mottia hehtaarilta.
Koivikot päätehakataan 10-15 vuoden kuluttua.
Kuusikot päätehakataan 20-25 vuoden kuluttua.
Voitte näillä tiedoilla helposti laskea tuoton ja kannattavuuden molemmille puulajeille.
Taimitassuulla heinähommat jää muistojen varahan ja tuon kaltaasissa kohtehissa luultavasti ainua menetelemä, jolla voirahan taata vaivatoon uudistus.
Tyrniä laittelin pellolle tassujen kanssa ja sarasta taimesta yksi kuoli. Enkä polokenu heiniä.
Istutus tassujen kaa.
Turha tuohon mitään tassuja olisi ollut laittaa. Ei auta kun kaksi metriä ryönää kasvaa päälle. Sen syksyllä kuoltua osa siitä kaatuu ja maatuu sen taimiraukan päälle. Ei siinä paljon muu auta kuin sen ihmisen tassuttelu siellä saralla ja yrittää pelastaa mitä vielä löytää. Sitä tämän isäntä kyllä viime syksynä yritti sinnikkäästi vesisateessa tehdä. Epäilen kyllä näkyykö miestä tänä syksynä. Mutta saatan olla väärässäkin ja seitsemän vuotta on vielä aikaa nousta siihen minun kymmenen vuoden haarukkaani. Nyt ollaan alkusenteillä joten saattaahan se olla että kun menisi tuota puuntakusen uskoa julistamaan tuonne sarraalle niin sekin varmaan auttaisi. Viereiseen ei ehkä kannata mennä kun tämä metsitys villiinnytti myös jättiläiskoiranputken tuonne hurjaan kasvuun. Sen oli joku joskus ammoin tuonut torpan pihaan naveton taakse ja nyt se pääsi lentoon. Senverran oli hetken paljasta maanpintaa tarjolla.
Tuo kuvissa oleva on tätä harmitonta kotoperäistämme.
Kyllä täällä Savossakin pellot heinän roinaa metsittäessäkin pukkaavat.Pelto olisi metsitettävä heti ,kun oikea maanviljelys pellossa loppuu.Jos pelto on ensin kymmenkuntakin vuotta viljelemätä,niin siihen sikiää kaikenlaista rojukasvia,jolloin heinäämistä piisaa.
Omakohtaista pellon metsitystä on v.1989 alkaen yli kaksikymmentä hehtaaria,valtaosin ostotilojen mukana tulleita herran hallussa olleita peltoja.Muutama aari on näistä pelloista vajaa tuottoiseksi jäänyt,mutta työtä on tiettänyt.Pahimmillaan liki kymmenen vuotta joutunut heinäystä tekemään,osin myyrä ym. luonnontuhojen takia.
Itsellä on kokemusta 2 m ryönästä pellonmetsityksessä. Ei toki heti ekana vuonna ollut 2 m pitkää, mutta muutaman vuoden päästä oli. Pisimmät horsmat oli 2,5 m.
Ei auta muu kuin sitkeä työ. Alue pitää käydä läpi 2 kertaa kesässä. Kesäkuun puolessa välissä ja sitten elokuussa. Alkukesällä kun talloo, niin ei välttämättä nouse horsmat pystyyn. Taimi saa valoa ja kasvaa.
Jos jättää oman onnensa nojaa tai heinää vasta loppusyksystä, niin sinne jää.
Paljon on työtä, mutta palkka tulee ajastaan hyvänä kasvuna. Enemmin paljon työtä ja hyvä kasvu myöhemmin verrattuna todella kuivan kankaan männyn kasvatukseen.
Svedu Petteri kyllä oikeassa nähdäkseni. Pahaa pelkään ettei tuolta kyllä kuuset nouse. Vaikka voimakastakin varjostusta sietää. Mutta mahoton on mahotonta ja juuri tuo että pari kertaa kesässä autettuna se saisi kasvuun tarvittavaa valoapua edes hetken kesästä. Kun kuitenkin tämäkin isäntä teki todella kovasti töitä sen metsittämiseksi mutta nyt tuntuu että selkäranka taisi ”naksahtaa” liian aikaisin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Taitaa olla holtittoman isännän laidunmaata?
Kolmivuotias kuusitaimikko siinä pukkaa komeasti ylöspäin. Jaa että missäkö?
Sen kertoo sitten vuodet tästä eteenpäin. Tämä on pellonmetsityskohde jossa kaikki tehtiin erittäin oikein nykytietämyksen kaikki avut mätästyksineen. Ja lisänä tietysti parina vuotena glyfosaatin reipas lontraus. Mutta lopputulostahan ei sovi eppäillä että kuusikkoa tuossa varmaan ihaillaan, vaiko?
Kehoottaasin tekeen riistapellon eikäs niihin saapi jonkinlaista tukeakin. Kuusikko ilmeisesti ei jaksanutkaan nousta. Vielä’kö joku myrkyttää metsiään? Ei metsä väkisin kasva.
Tämä ei ole oma ”metsä” vaan naapurin josta lupasin vuosi takaperin että seuraan ja kuvitan kymmenen vuotta tämän kuusikon nousua. Kun minun kommenttini kuusikon onnistumisen edellytyksistä kymmenen vuoden sisään vähän ikäänkuin halveerattiin. Päättelin silloin että on hyvä saavutus jos kymmenessä vuodessa jotain kuusen elkeitä näkyy eli latvoja edes. Olen vain näitä seuraillut ainakin täälläpäin. Siis hakkuusta kymmenen vuotta etiäppäin.
Peltojen kuusnistutukset ovat vaativia,vaatii vuosien ajan heinäämistä.Perustamisvaiheessa tehty glyfokäsittely ei riitä.Vielä varmemmin epäonnistuu noissa kuusen täydennysistutus.Koivu onnistuu selvästi pahaiten
Tekisin toisen glyfokäsittelyn jo toisen kesän kesäkuussa
Juuri tässä vaiheessa minulla on tapana tehdä glyfosaattikäsittely. Sen jälkeen alue on ainakin kolme vuotta heinätönnä.
Portimo, kun tuohon ”metsään” menee se on miehen mittaista.
Ja ne kuusen taimet siellä juuressa on parikymmensenttisiä tumppeja. Noin tulee mieleen että mitenkäs suojaisit ne kuusen taimet?
Tämä olisi koivun paikkaa. Laitoin yhdelle vaimon yädille ja 10v on joko korkeeta ja 3v 2..3m korkeus.
Olen itse istuttanut tuon saman torpan maita ja näytän niistäkin tuloksen lähipäivinä. Silloin alkuunlähtö oli tasan samanmoinen enkä käyttänyt myrkkyä ollenkaan. Enkä tosiaan tuhrannut sen kaas vuosikausia vaan jo kolmannen kesän jälkeen se pärjäsi omillaan. Vain yksi hallavaurio tuli jolloin jouduin uudistamaan kaksisataa tainta uudesti alusta.
Mahtaakohan peltoheiton ravinteet olla tasapainossa ?
Jos puutteita ilmenee , kuusi ei lähde kasvuun .
Minunkin naapurini istutti peltonsa kuuselle parikymmentä vuotta sitten . Hän hävitti heinän kertaalleen Roundupilla ennen istutusta . Taimet isäntä istutti kyntöpalteeseen .
Homma onnistui hienosti .
Olin itse istuttanut paria vuotta aiemmin aukon rajan toiselle puolelle . Kasvuunlähtö oli siinäkin hyvä . Peltokuusikko on kuitenkin tänä päivänä reilusti pidempää ja kasvustoltaan tasaisempaa .
Silläkin voi olla merkitystä , että pelto oli metsitykseen saakka viljelyskäytössä . Muutama vuosi tai vuosikymmen viljelemättä voi muuttaa tilanteen toiseksi , kun kasvusto on ehtinyt villiintyä .
Onko niin, että tuosta pellosta puuttuu ne sienet, jotka ovat välttämättömiä kuusen kasvulle. Eipä silloin Roundup paljoa auta. Tekeekö enemmän haittaa?
Koivu kasvaisi varmaankin hyvin.
Jesse on kyllä uskossaan vahva, ja olkoon vain, sillä sehän ei meille muille kuulu.
Pellonmetsityksiä on tullut itselle tehtyä sekä koivulle että kuuselle yhteensä yli parikymmentä hehtaaria.
Työaikamenekki ja muut kustannukset ovat olleet kirjanpidon mukaan samaa luokkaa molemmilla puulajeilla.
26 vuotta sitten istutetut koivikot on nyt harvennettu kaksi kertaa, koivukuitua ja energiapuuta on kertynyt yhteensä n. 90 mottia hehtaarilta.
Samanikäiset kuusikot on myös harvennettu kaksi kertaa. Kuusikuitua ja energiapuuta on nyt kertynyt yhteensä 160 mottia hehtaarilta.
Koivikot päätehakataan 10-15 vuoden kuluttua.
Kuusikot päätehakataan 20-25 vuoden kuluttua.
Voitte näillä tiedoilla helposti laskea tuoton ja kannattavuuden molemmille puulajeille.
Taimitassuulla heinähommat jää muistojen varahan ja tuon kaltaasissa kohtehissa luultavasti ainua menetelemä, jolla voirahan taata vaivatoon uudistus.
Tyrniä laittelin pellolle tassujen kanssa ja sarasta taimesta yksi kuoli. Enkä polokenu heiniä.
Istutus tassujen kaa.
Turha tuohon mitään tassuja olisi ollut laittaa. Ei auta kun kaksi metriä ryönää kasvaa päälle. Sen syksyllä kuoltua osa siitä kaatuu ja maatuu sen taimiraukan päälle. Ei siinä paljon muu auta kuin sen ihmisen tassuttelu siellä saralla ja yrittää pelastaa mitä vielä löytää. Sitä tämän isäntä kyllä viime syksynä yritti sinnikkäästi vesisateessa tehdä. Epäilen kyllä näkyykö miestä tänä syksynä. Mutta saatan olla väärässäkin ja seitsemän vuotta on vielä aikaa nousta siihen minun kymmenen vuoden haarukkaani. Nyt ollaan alkusenteillä joten saattaahan se olla että kun menisi tuota puuntakusen uskoa julistamaan tuonne sarraalle niin sekin varmaan auttaisi. Viereiseen ei ehkä kannata mennä kun tämä metsitys villiinnytti myös jättiläiskoiranputken tuonne hurjaan kasvuun. Sen oli joku joskus ammoin tuonut torpan pihaan naveton taakse ja nyt se pääsi lentoon. Senverran oli hetken paljasta maanpintaa tarjolla.
Tuo kuvissa oleva on tätä harmitonta kotoperäistämme.
Kyllä täällä Savossakin pellot heinän roinaa metsittäessäkin pukkaavat.Pelto olisi metsitettävä heti ,kun oikea maanviljelys pellossa loppuu.Jos pelto on ensin kymmenkuntakin vuotta viljelemätä,niin siihen sikiää kaikenlaista rojukasvia,jolloin heinäämistä piisaa.
Omakohtaista pellon metsitystä on v.1989 alkaen yli kaksikymmentä hehtaaria,valtaosin ostotilojen mukana tulleita herran hallussa olleita peltoja.Muutama aari on näistä pelloista vajaa tuottoiseksi jäänyt,mutta työtä on tiettänyt.Pahimmillaan liki kymmenen vuotta joutunut heinäystä tekemään,osin myyrä ym. luonnontuhojen takia.
Itsellä on kokemusta 2 m ryönästä pellonmetsityksessä. Ei toki heti ekana vuonna ollut 2 m pitkää, mutta muutaman vuoden päästä oli. Pisimmät horsmat oli 2,5 m.
Ei auta muu kuin sitkeä työ. Alue pitää käydä läpi 2 kertaa kesässä. Kesäkuun puolessa välissä ja sitten elokuussa. Alkukesällä kun talloo, niin ei välttämättä nouse horsmat pystyyn. Taimi saa valoa ja kasvaa.
Jos jättää oman onnensa nojaa tai heinää vasta loppusyksystä, niin sinne jää.
Paljon on työtä, mutta palkka tulee ajastaan hyvänä kasvuna. Enemmin paljon työtä ja hyvä kasvu myöhemmin verrattuna todella kuivan kankaan männyn kasvatukseen.
Svedu Petteri kyllä oikeassa nähdäkseni. Pahaa pelkään ettei tuolta kyllä kuuset nouse. Vaikka voimakastakin varjostusta sietää. Mutta mahoton on mahotonta ja juuri tuo että pari kertaa kesässä autettuna se saisi kasvuun tarvittavaa valoapua edes hetken kesästä. Kun kuitenkin tämäkin isäntä teki todella kovasti töitä sen metsittämiseksi mutta nyt tuntuu että selkäranka taisi ”naksahtaa” liian aikaisin.