Lehtipuuta raivattu ja aukkopaikkoihin jätetty joitakin rauduskoivuja(ehkä liikaa ja liian pitkiä). Kuuset kasvaneet parin viimevuoden aikana pääosin yli puolen metrin luokkaa.
Kuviolta lähti 2007 n. 370m3/ha kuusta ja 20m3/ha koivuja, maapohja OMT ja osin lehtoa.
Hirvenmakuita kuviolla runsaasti ja näveröojan pohjat täynnä sorkanjälkiä.
Lahoa hakkuussa ei juurikaan ollut ja uskalsin valita kuusen uudelleen rauduskoivun sijasta.
Tienlaidassa oleva kuvio on rauduskoivua(istutettu 1994) ja sen ensiharvennus alkaa olla ajankohtainen.
Tila sijaitseen Kanta-Hämeessä.
Tuossakin näkee että lehtipuu huitelee jo omia menojaan ja kuusi lähinnä joulupuuasentoa pitelee.
Onko jesse ihan pakko ?????
Jees kuulee näkee lukee mut ei tajua.Miten lie kaupanteko.
Onneksi h-valtaan on tullu ja tulee uusia uhreja jeesille!
Uusimman Makasiinin mukaan kuusen ja koivun kasvu parin metrin pituudesta eteenpäin menee suunnilleen samaa tahtia. Kun koivut nyt on hiukan edellä kuusista, asialla ei ole mitään merkitystä 20-25 vuoden kuluttua, jolloin ensiharvennus on ajankohtainen. Jos alkaa ahdistaa, koivuista pääsee vaivattomasti eroon.
Motti-simulaattorin mukaan kuitenkin kuusikossa on ensiharvennuksessa 38 m3 enemmän puuta kuin koivikossa. Ehkä taimivaiheen pituuskehitys ei siis edelleenkään ole ensisijainen puulajin valintaperuste.
Kuusikkoon istutettua kuusta pidän riskinä, mutta jos tässä tapauksessa lahoa ei ollut, ennuste on hyvä. Hieno taimikko, hoidettua on ilo katsella.
Vesurin kanssa kannattaa kiertää jos koivu tulee kuusen latvoja härnäämään.
Täysitiheänä päätehakkuuseen, taas se egologia ja ekonomia.
Gla:
Motti-simulaattorin mukaan kuitenkin kuusikossa on ensiharvennuksessa 38 m3 enemmän puuta kuin koivikossa. Ehkä taimivaiheen pituuskehitys ei siis edelleenkään ole ensisijainen puulajin valintaperuste.
Jesselle taimikon kasvu nopeus on ja pysyy kriteerinä. Ei jees elä päätehakkuuseen asti.
MJO:han ihan ennustajaeukoksi heittäytyy. Kaikki on mahdollista kaikille mutta olenpa ainakin lähellä omakasvattamani lehtipuumetsän päätehakkuuta ihan muutaman vuoden sisään. Kun istutin sen yli kaksimetriseen ryöneikköön vanhaan peltopohjaan vaatii aika paljon uskoa että näkee sen päätehakkuukypsänä metsänä. Näin kuitenkin vain alkaa nyt olla. En tosiaan taimikon osalta pelkästään hae kannattavuustoleransseja vaan myös kasvatuksen helppoutta tuohon kuuseen nähden. Alkuvuosien kasvatus vain huimasti kivuttomampaa ja kevyempää kuin kuusen. Ja se on lähes varmaan useillakin palstalaisilla varmaa ettei nyt taimesta kasvattamaansa kuusikkoa päätehakkaa. Minulla on jopa nytkin istuttamiini vielä teoriatoive edes. Kuusen tautiongelmat pitäisi myös alkaa tunnustaa mutta sehän näyttää suorastaan mahdottomalta erään ”uskontokunnan” edesottamuksina.
Kumma mieliala tuli myös tuosta Glan halusta verrata koivua ja kuusta ensiharvennuksella. Mitenhän tuo lienee kun en tavallaan voi käsittää edes tuota vertausta. Moivuhan kasvatetaan valmiiksi harvemmassa huomattavasti kuin kuusi ja harvennukset ajoittuu täysin eri aikajaksoihin kasvatusajalla. Kuusen ensiharvennushan on aika vaikea sijoittaa koivun harvennusvertailuun koska koivikkohan päätehakataan jo silloin tavanomaisesti. Lisäksi lehtipuita on muitakin kuin koivu mutta Gla ei jostain syystä ottanut oikein h-haavan kuviini kasvusta kantaa. Mistähän lie johtua?
Vertaan kuusta ja koivua, koska sinä niin teit tässä yhteydessä. Koivujahan nuo ovat, mitkä huitelee kuusten yläpuolella. Mutta jos kuusikko ensiharvennetaan siinä vaiheessa kun koivikko päätehakataan, jotain on mennyt pahasti pieleen, enkä tarkoita puulajivalintaa. Jos se edustaa sinulle tavanomaisuutta, ymmärrän näkemyksiäsi hyvin.
Eipä päiviä monia kun juuri joku täälläkin kertoili kuusikon tavanmukaisesta enskarista 45 vuotisena.
Ei tarvi jesse ennustaa. Itse olet kirjoituksissasi viitanut, ettei riitä ihmisikä kuusen kasvatuksessa.
Jessehän saa h-haavan taimien hankintahinnan ensimmäisessä hakkuussa. Nimittäin melko tyyriitä ovat nämä h-haavan taimet.
Pitää hiukan suhteuttaa taimimäärä kuitenkin kuusen huomattavasti runsaampaan istutukseen. Tuhat h-haavan tainta tosiaan maksaa nyt 1300,00 mutta kun myös lasketaan että sillä saadaan vähintään kolme puusukupolvea en kehtaisi kalliiksi väittää.
Kuusen ja koivun vertaamisessa täytyy olla kasvatus samaa tasoa. Jos kuusikon ensiharvennus venyy 45 vuoteen, tuskin vastaavalla hoitoketjulla koivikossa päätehakkuu alta 60 vuoden on ajankohtainen ainakaan kelvollisella kertymällä. Mutta suotta me päätehakkuusta tai ensiharvennuksesta puhutaan. Jokin aika sitten kovasti liputit harsinnan puolesta ja siinähän kehitys ajaa kuusen suuntaan.
Se, miksi minä istutan kuusta, vaikka en päätehakkuuta saakaan tehtyä, johtuu omaisuuden arvon kehittymisestä. Samalla tavoin rahat siinä on kiinni, oli puut pinossa tai pystyssä.
Kyllä se arvon kehitys pystyssä olevan puuston suhteen on iso kysymysmerkki varsinkin kun havupuuston kehitys ilmaston lämmetessä tautien ja kasvun taantuman (kuivuuden) vuoksi on kuusella vielä mäntyäkin pahempi uhkakuva. Itse ainakin pyrin täällä huonoimmalla mahdollisella kuusen kasvualueella (kuten Glakin kasvattelee) systemaattisesti koko puulajista vain sekapuuna kasvatuksen tilaan. Riskejä jotka tietää ja on kokenut ei kannata enää toistaa.
Toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että kuusikoissa rahat ei olisi turvassa. Hoidettujen palstojen hintakehitys on vakaata. Hybridihaapakuvioista en osaa sanoa, kun vain yksi palsta on ollut täällä myynnissä, mutta toteutumaa sen kauppahinnasta en tiedä.
Sekapuustoa minäkin suosin, se on yksi tavoistani hallita riskejä. Kuusta en silti alista ainoastaan täydennyslajiksi. Kun vieressä on n. 10 vuotiaissa kuusissa liki metrin vuosikasvuja, olosuhteissa ei ole valittamista, vaikka Lounais-Suomessa ollaankin. Ylipäätään en tiedä, miksi kuusi menestyisi täällä huonommin kuin muut puulajit, päinvastoin. Savimaat aiheuttaa päänvaivaa. Lahoja kuusikoita pitäisi lähivuosina uudistaa useampikin kuvio, mutta olosuhteet ei ole koivulle ihanteelliset ja männylle omt on turhan rehevä paitsi kuusikon sekapuustona. Kuusi pääpuulajina olisi paras, mutta tässä tapauksessa suljettu pois sekapuustonakin. Koivujen seassa mänty kasvattaa turhan paksut oksat. Haapoja on luontaisestikin niin paljon, että vesakon pitäminen kurissa tulee olemaan työlästä. Lisää en niitä halua istuttaa.
Eipä tuossa sitten ongelmia pitäisi olla lahojen kuusikoiden uudistukseen jos haapavesaa on paljon. Kyllä minä hyödynnän joillain paikoin luontaistakin. En minä sitä rupea jalosteella korvaamaan.
Juurihan viimeisellä hakkuullani tuli erittäin hyvälaatuista haapaa aivan kelpo kasa. Ei lahoa ja suht järeää.
Parin hehtaarin kuviota en silti ala silputa keinollisesti uudistettaviin ja hirvien houkuttimina toimiviin satelliittimaisiin luontaisiin haapavesakoihin. Päinvastoin, päätehakkuussa yhdistän kuvioita ja näin kasvatan uusien kuvioiden kokoa ja selkeytän metsikköä niin, että sen hoitaminen on jatkossa taloudellisempaa ja kannattavaa teettää ulkopuolisella.
Eli Glan ”sekametsä” on silloin hyvää sekametsää kun kuusta kasvaa eikä väliä muusta.
Minulla ei kuvio ole este eikä edes hidaste vaan sitä muokataan surutta kuten viimeksikin hakkuulle tehtiin. Ja sekametsätyyppiseen ajatukseen sopii mielestäni erinomaisesti juuri pienet ”sateliittimaiset” lehtipuusaarekkeetkin. Luontokin kiittää ja hoitoa se ei vaikeuta ollenkaan.
Turha tuosta on tehdä päätelmiä, että sekametsäni olisi todellisuudessa yhden puulajin metsiä. En vain pidä kannattavana pyrkiä kasvattamaan tuolla haapoja muuten kuin säästöpuina, kun itse saa taimikon perustaa. Eri asia on esim. parin tuhannen neliön erirakenteinen ”arboretumini”, jossa on kuusta, raudusta, haapaa, lehtikuusta, mäntyä, pihjalaa, vaahteraa, pari omenapuuta sekä katajaa. Sitä kasvattelen ihan jollain muulla periaatteella kuin talousmetsää.
Eiköhän tuo juuri vahvista käsitystäni nk. yhden puulajin talousmetsiköstä. Josta voi aivan hyvin tulla muutakin kuin talousmetsä. Laitan kuvia tässä syksyn mittaan millaista jälkeä syntyy jopa ison firman talousmetsässä.
Tähän säikeeseen on tähän mennessä tullut 24 kommenttia, joista 11 kpl on yhden henkilön jankkausta samasta asiasta.
Vähemmälläkin ois tullu selväksi, että kaikki eivät osaa eivätkä halua kuusta kasvattaa.
Ja jollekkin se on kovasti ärsyttävä asia. Jolla ei kuitenkaan juuri muuta ole sanottavaa kuin että ärsyttää nin per…..sti.