Kuva otettu täsmälleen samasta kohtaan kuin osa 1. Tässä on kasvanu ylispuina mäntyä ja ne on viety varmaan 40 vuotta sitten pois. Elikkäs tämä on jonkinlaista jk:ta. Joku on saanut ilmaiset kuusentaimet mäntyjen alle niin ei ole raaskittu kaataa ja istuttaa. aukkopaikkoja ja epätasaisuutta. Itse suhtaudun kriittisesti aliskasvos kuusten minkäänlaiseen kasvattamiseen.
Metsän hävitystä, jälki surkeaa.
Ei tuolla ole mitään tekemistä jk:n kanssa. Samanlainen rästikohde tuo on kuin lukemattomat muutkin kuviot Suomessa. Tuloksena on harsuja kuusia ja monivääriä koivuja kuitupinon täytteeksi.
No on sillä jotain tekemistä jk:n kanssa jos mäntyjen alla olevista kuusista aletaan metsää kasvattaa. Aukkopaikkoja tälläseen tulee, ei mahda mitään. Aukkopaikat sitten täyttyvät koivulla. Niinku huomaat toisesta kuvasta, että siinä on tehty uudistus toisella tavalla.
Vähän turhan kauan ollut vain tekemättömyyden tilassa. Tuostakin jotain vielä saa pelastettua. Sehän siinä on kait menossakin.
Koivun ja männyn alle alikasvosta voi kasvattaa, jos sellaista ilmaantuu. Mutta perkaamista ja harventamista sekin vaatii.
Noiden kuusten alle ei seuraavaa sukupolvea enää synny, joten jk päättyy tuohon. Kaksijaksoinen kasvatus siis, ei kovin jatkuvaa.
Gla siis ymmärtää jk:n vain kuusella?
Jos on mäntyä ja koivua niin kuuset aukottamalla juuri uutta tulee. Olkoonkin koivua niin sieltähän se kierto jälleen lähtee.
Kappas, päästiin ihan sattumalta yhteisymmärrykseen jk:n mahdollisuuksista.
Sanoin, että kuusten alle ei mitään tule ja sinä neuvoit hakkaamaan tilalle aukon. Näin se menee. Eroksi jää vain se, että minä välttelen pienaukkoja, koska ne ovat kaikkein huonoin tapa kasvattaa puustoa. Sinä jk-mantran mukaisesti suosit pienaukkoja.
25.9.2013 on julkaistu kuvani pienaukosta. Se on nyt perattu ja tuloksena alasta on noin puolet tyhjää täydennystaimia odottelemassa. Ja tämä kohde on sentään aikanaa muokattu.
https://www.metsalehti.fi/
Metsalehti/Lukijoiden-
kuvat/Kuva/?imageId
=938&index=5
Kumma maasto Glalla. Kun tämä oma esittelemäni noin kymmenen hehtaarin kokonaisaukko ei kärsinyt mainittavista aukoista vaikka ei ollut muokattu edes. Metsäkeskus on tarkistanut ja hyväksi ja hyväksyttäväksi todennut aikanaan. Jo monta vuotta sitten. Pahasti paksulla heinällä ja männyt istutettu vain kaikkein karuimmissa mäkipaikoissa. Niissäkin kyllä olisi taimietus riittänyt ilmankin. Tosin eniten koivua joten ei tietty paras karuihin mäkiin. Eli luontaista tosi paljon ja hirveässä kontossa. Mikä näkyy siellä vieläkin hyvin. Mutta kauriit ja peurat viihtyy kun on lämmin paksu matto alla. Paistattelevat mäkirinteissä kevätauringossa kuivan heinäpehkon päällä. Aukkoja toki mutta hyvin pienialaisia.
Nyt aionkin vähän vedellä harvennellessani mustaa maata näkösälle sinne tänne niihin kohtiin jos vielä jälkitaimettuisi.
Samanlaiset metsät meilläkin kuin Gla:lla. Ei niihin pienaukkoihin yleensä luonnontaimia tule. Joihinkin vattua, joihinkin saniaista, joihinkin jotain pusikkoa. Jos jotain tulee, niin kasvu on armottoman hidasta.
Kokemuksia on, kun harvennuskuvioihin on rehevämpiin pääasiassa koivua kasvaviin kohtiin tehty pienaukkoja. Ne on kyllä tietysti sitten laikutettu ja istutettu. Siitä huolimatta luonnontaimia saa hakea.
En nyt pitäsii esim. 10ha:a pienaukkona ja sekin taimettui ilman siemenpuustoa. Pitääkin katsastaa se 0,3ha joka hakattiin männyn tyvitervastaudin takia edelliskesänä.
Epävarma taimettuminen on tutkimuksissa todettu juttu ja helposti itsekin havaitavissa, jos silmät auki maastossa liikkuu. Joskus tulee umpitiheä pusikko koivua, joskus ei mitään ja kaikkea siltä väliltä. Osassa pienaukkoani on koivua perattavaksi asti ja jokunen alikasvoskuusikin tulossa.
Toinen kuva, jossa on hirvien syömä koivikko, on myös tapaus, jossa ei luontaista taimea ole suurimmalle osalle alasta juurikaan tullut. Samalla aluella olevien vajaa parikymppisten koivikoiden alle on paikoin tullut kuusta turhankin paljon, paikoin on aivan tyhjää. Päätehakkuuta odottelevassa omt-kuusikossa puolestaan on vaaksan mittaista kuusta runsaastikin, mutta siitä isommaksi ne eivät ole kasvaneet. Mikä lienee siihenkin syynä. Samalla kuviolla Tapanin myrskyn pellon reunaan tekemässä n. 1000 m2 reiässä kasvaa enimmäkseen heinää.
Eli ei minulla ole kummalliset maat, vaan ihan normaalit. Sinulla Jees on älyttömän käynyt hyvä tuuri, jos 10 ha olet saanu käytännössä kokonaan taimettumaan. Tutkimuksiin perustuvia todennäköisyyksiä tapahtumalle voit tarkistaa koivun kasvatusta käsittelevästä metsäkustannuksen julkaisemasta kirjasta.
Jees, 10 ha ei olekaan pienaukko, etkä sinä tuota 10 ha aukkoa ole tehnyt.
Oishan tossa kuvan koivuaukossa ja muissakin ollu parimetrisiä kuusia, joita sitten kasvatella mutta laitoin pisteen tälle hulluudelle.
En tosiaan tehnyt koska EN TEE noin hullun suuria aukkoja. Kuitenkaan se ei muuta miksikään sitä että nyt siinä kasvaa metsä jossa heilun moottorisahan kanssa kaikki vapaa-ajat.
Eikä se ole ainut. Tänään juuri metsäkeskus yritti houkutella jälleen maksamaan metsään.fi: n maksun ja lähetti Noormarkun parihehtaarisen paperiversiona. Taimikon hoito oli koko alan ohje. Siellä on kyllä osalla alaa ne h-haavat jotka kuvissakin olen esitellyt mutta suurin metsänalku on aivan luontainen, kaikki puulajit edustettuna lähes. Missään nimessä ei olisi jäänyt olennaisia aukkoja vaikka en olisi istuttanutkaan.
Ainoastaan naapurin kuusikon varjostama reuna olisi jäänyt harvemmaksi. Ja noin seitsemän vuotta aukon ikä vasta.
Eihän se jk tähän päättyisi, tuosta pienaukkoa noihin kuusikoihin (joilla osalla jo ikää 60-70v) ja oottelee sit et nuo hieskoivut siementää ne ja oottelee sit lisää et sinne alle kasvaa kuusia.
Ammattiraivoojan piste ei aivan minun tyyppiäni aate tuossa kohtaa. Nuo koivut eivät nimittäin mitään loistokkaita kasvatettavia ole joten olisin poistanut ne kaikki ja perehtynyt kuusten auttamiseen kasvuun. Nyt tällä tapaa.
Jos ton tilalla ois 2metrinen harva, hitaasti kasvuun lähtevä kuusen”taimikko” ni ensinnäkin nuo aukot pitäs kierrellä ja luikerrella motolla ja hellävaroen poistaa noita koivuja. Se tarkottas sitä, että ajoteitä olisi pakko tehdä noihin isompiin puskiin. Parempi vaan tehdä mahdollisimman paljon uria noihin vähätuottoisiin aukkoihin ja tehdä noista isoista kuusista mahdollisimman hyviä. Ja toisekseen menisi kohtuuttoman paljon aikaa ennenkuin niiden kuusten arvo ylittäisi noiden koivujen arvon.
No joo, en tiedä mikä raivauksen tarkoitus tuossa kohtaa oli. Mutta jos siitä metsän haluaisi tehdä nuo koivut pois ja kuusikko (vanha) soveltuvilta osin kasvukuntoon. Ja ei soveltuvilta osin pois ja ajouraa ja pienaukkoa juuri sinne. Miksi noin huonokasvuista vanhaa pitää yrittää säästellä ajourilta ja aukoilta kun uudistus vaiheittain olisi järkevää.
Itse olin aikanaan aika kriittinen myös alikasvoskuusiin mutta kun näin yhden kuusikon elpymisen mieli muuttui jonkinverran. Isot monihaaraiset koivut poistettiin ylispuuhakkuulla metsurityönä ja mototyönä soveltuvilla osilla. Sen jälkeen kuuset näyttivät yhden kesän todella surkeilta. Mutta ei siinä sitten kyllä kauaa haukotellut ja nyt kuusikko kasvaa kovaa elinvoimaisena. Joku krymppy jäi kun koivut otettiin pois aivan liian myöhään mutta täysin kasvatusmetsä kuitenkin.
Ainut paikka mistä sitä aliskasvos kuusikkoa voisi ajatella pelastaa on hieskoivikko. Kuusia pitäisi kuitenkin olla paljon ja tasaisesti ja ehdottomasti käsipelissä itse ja vaikka vielä vinssi jos sattuis olemaan.
Kyllä se kuusikko voi ulkoapäin näyttää hyvältä ja kasvaa kovasti mutta silti saattaa tulla kinder-kuusikko. Tai sitten onnistuu, sen näkee sitten kun sen kuusikon harventaa. Sielä se laho hiipii vaurioitettua juuristoa pitkin ja päältäpäin ei niitä tuhoja näe.
Niin, tuo laho on sitten aivan oma juttunsa se. Siitä sitä on ennenkin täällä mutristeltu. Enkä todella ole sen lisäämistä kyllä itsekkään kannattamassa. Mutta hyvällä routa-ajalla onnistuu aika mukavasten.
Verinahakkaa tulee kun ajetaan uria ja kun vaurioitetaan kuusen runkoa, etenkin tyveltä.
mikä jottei raudus koivikostakin otettais ylispuut pois, mutta nimen omaan motolla. koska pystyy ohjaamaan puut miestä paremmin. ei metsuri voi kantaa ”kynttilänä” johon moto ja oikea kuski pystyy