Kuusikko on noin 45 vuotias ja kasvaa OMT pohjalla. Harvennettu vuonna 2007. Se sijaitsee vanhan peltomaan vieressä ja latvoissa näkyi selvää pyöristymistä. Metsäsuunnitelmassa on todettu boorin puutosta.
Booria levitettiin rakeina toukokuussa tänä keväänä ja yllätys oli ainakin minulle melkoinen, kun tämän vuoden latvakasvu näkyy lähes joka puussa ja oli arviolta jopa metrin luokkaa.
Jos viime syksynä olisi lannoitettu, niin ymmärtäisin, että boori vaikuttaa kasvuun seuraavana kesänä.
Kannattaa muistaa, että nyt on ollut useita lämpimiä ja sateisia kesiä peräjälkeen ja lisäksi on vasta harvennettu.
Monesti näkee kuivien kesien jälkeen männyissäkin latvakuolemia, jotka johtuvat heikosta booritasosta, mutta ihme kyllä latvat elpyvät sitten sateisten kesien seurauksena ja kasvu jatkuu taas entisellään.
Atlanttiset sateet eivät ole tuoneet booria Suomeen ainakaan tarpeeksi kun boorinpuutosta tuntuu olevan hyvinkin laajalal alueella.
Harvennuksesta oli tässä esimerkissä aikaa jo 6-7 vuotta, eli se ei enää paranna ravinnetilaa. Se on toki totta, että kun ravinnekilpailu harvennuksen johdosta vähenee ja hakkuutähteessä on aina joku määrä booria, niin hetkeksi aikaa booria saattaa taas riittää. Ei kuitenkaan koko kiertoajaksi. Omien kokemusten mukaan harvennus ei auta yhtään mitään, mutta yleisilme muuttuu paremmaksi kun huonoimmat puut poistetaan.
Sellaista ihmettä en ole nähnyt, että latvakuoleman kokenut verso heräisi henkiin, Kurki voisi kertoa tästä lisää!
En minäkään ole tavannut kuolleen verson kaasvuun lähtöä, mutta aina siellä latvassa jokin oksa lähtee kasvamaan ja muodostaa uuden latvan eikä tätä häiriötä enää 10 vuoden päästä juurikaan erota.
Atlanttisten sateiden sanotaan (olen lukenut jostain) tuovan booria jonkin verran Länsi-Suomeen, mutta ei enää Itä-Suomeen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Komeaa kasvua! Kerro vielä käsittelyhistoriaa. Kuinka pahoja kasvuhäiriöt olivat? Lannoitusvuosi ja lannoitelaji?
Kuusikko on noin 45 vuotias ja kasvaa OMT pohjalla. Harvennettu vuonna 2007. Se sijaitsee vanhan peltomaan vieressä ja latvoissa näkyi selvää pyöristymistä. Metsäsuunnitelmassa on todettu boorin puutosta.
Booria levitettiin rakeina toukokuussa tänä keväänä ja yllätys oli ainakin minulle melkoinen, kun tämän vuoden latvakasvu näkyy lähes joka puussa ja oli arviolta jopa metrin luokkaa.
Mitähän tuohon sanoo metsäntutkimus?
Jos viime syksynä olisi lannoitettu, niin ymmärtäisin, että boori vaikuttaa kasvuun seuraavana kesänä.
Kannattaa muistaa, että nyt on ollut useita lämpimiä ja sateisia kesiä peräjälkeen ja lisäksi on vasta harvennettu.
Monesti näkee kuivien kesien jälkeen männyissäkin latvakuolemia, jotka johtuvat heikosta booritasosta, mutta ihme kyllä latvat elpyvät sitten sateisten kesien seurauksena ja kasvu jatkuu taas entisellään.
Atlanttiset sateet tuovat booria Suomen metsiin.
Atlanttiset sateet eivät ole tuoneet booria Suomeen ainakaan tarpeeksi kun boorinpuutosta tuntuu olevan hyvinkin laajalal alueella.
Harvennuksesta oli tässä esimerkissä aikaa jo 6-7 vuotta, eli se ei enää paranna ravinnetilaa. Se on toki totta, että kun ravinnekilpailu harvennuksen johdosta vähenee ja hakkuutähteessä on aina joku määrä booria, niin hetkeksi aikaa booria saattaa taas riittää. Ei kuitenkaan koko kiertoajaksi. Omien kokemusten mukaan harvennus ei auta yhtään mitään, mutta yleisilme muuttuu paremmaksi kun huonoimmat puut poistetaan.
Sellaista ihmettä en ole nähnyt, että latvakuoleman kokenut verso heräisi henkiin, Kurki voisi kertoa tästä lisää!
En minäkään ole tavannut kuolleen verson kaasvuun lähtöä, mutta aina siellä latvassa jokin oksa lähtee kasvamaan ja muodostaa uuden latvan eikä tätä häiriötä enää 10 vuoden päästä juurikaan erota.
Atlanttisten sateiden sanotaan (olen lukenut jostain) tuovan booria jonkin verran Länsi-Suomeen, mutta ei enää Itä-Suomeen.