Tässä on seuraavan kuvan raivattu alue hakkuun jälkeen
kuvattuna samasta pisteestä . Hakkuutapahtuma on tämän ja kahden seuraavan kuvan osalta
ensimmäinen .
Viereisellä uralla -samaa kuviota-
(4:s kuva ) on tehty kymmenkunta vuotta sitten ensiharvennus ja tämä käsittelykerta on jo toinen .
Kolmen ensimmäisen kuvan kohdalla on siis ”selvitty” yhdellä harvennuksella suoraan päätehakkuutiheyteen .
Ojan vartta kuvion reunassa on 500 metrin pituudelta ja leveydeltään 20 mertiä .
Tämän vaatimattomammin tuottaneen alueen pinta-alaksi muodostuu näinollen hehtaari .
Usein väitetään lehtipuun parantavan muun puuston laatua . Näyttääkö siltä ?
Omalle kohdalleni on useinmiten sattunut tämänkaltaisia tapauksia . Kun latvuksettomat lehtipuuraipat poistetaan , on jäljellä harvahko ”omenapuuasento”. Puiden laatukin on kaukana erinomaisesta .
Ylitiheys liian kauan, ei paranna missään eikä koskaan laatua. Kun pidetään kiinni vaatimuksesta, että elävän latvuksen pitää olla vähintään puolet rungon pituudesta, niin kyllä sen aikaansaama laatu on parasta, mitä sillä pohjalla saadaan.
Lehtipuun avulla voi parantaa puuston laatua. Lehtipuusto väärässä paikassa ei paranna puuston laatua.
Minulle monet asiantuntijat sanoneet että lehtipuuta pitää olla 30% ja metsä on terveempi,mitä olette mieltä? Itse kun raivaan taimikoita, niin sinne jää pystyyn vain parhaat koivut, haapaa jos aukkopaikkoja muut menee nurin, ja haapoja käyn sitten kaatelemassa talvella jänisten ruoaksi…
Kyllä tuo 30 % voi olla ihan hyvä nyrkkisääntö. Enemmän kuitenkin katsoisin miten se lehtipuu sinne taimikkoon soveltuu. Jos taimikko on hyvässä kasvussa ja täystiheä niin miksi sitä koivuilla heikentää. Koivu on erinomainen puu aukkopaikkoihin mutta tuota prosenttiosuutta ei varmaan kannata orjallisesti noudattaa. Enemmänkin uskon sen olevan ohjaava prosenttiosuus.
Gla
Lehtipuun avulla voi parantaa puuston laatua. Lehtipuusto väärässä paikassa ei paranna puuston laatua.
Lähetetty: 5 h, 5 min sitten Lähettäjä: Gla
Entä mänty? Kun se on väärässä paikassa, niin parantaako se edes itsensä laatua?
Senverran kuitenkin nyt omaa kokemusta kuusikosta joka tosiaan oli puhdas kuusikko. 10%:a lehtipuuta tuli vain ajouralta ja hiukan yhden ojan varresta. Nyt se kuusikko sitten hakattiin kesken kasvatuksen noin viisikymppisenä ja oli sekä lahovikainen että kirjanpainajatoukan temmellyskenttä. Vastaavaan aikaan Pohjois-Satakunnan kuusikko hakattiin jossa oli koivua paljon enemmän seassa ja lahoa vain muutama ojanvarren kolhittu. (ojituksessa aikanaan) Terve ja hyvin kasvanut kuusikko meni päätehakkuuseen normaalisti yli seitenkymppisenä.
Yhden kuusikon perusteella, jonka historiaa emme tunne, ei voi lehtipuun merkityksestä päätellä mitään. Kirjanpainajia ilahduttavaa vastustuskyvyn puutetta sekä lahoa voi syntyä monen asian seuraksena. On kuitenkin selvää, että sekapuusto pelkän kuusen sijaan vilkastuttaa maaperän mikrobien toimintaa eli ravinteiden kiertoa, mikä on vain positiivinen asia. Merkityksen osoittaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, kun puhdas kuusikkokin voi kasvaa erinomaisen hyvin. Siksi ei kannata ylireagoida, vaikka itseltä terveeltä vaikuttava yhden puulajin kuvio löytyisikin.
Samaa miletä Gla:n kanssa. Yhden eikä kymmenenkään perusteella voi yleispätevää ohjetta antaa. Voin osoittaa useitakin kohteita joissa havainto on päinvastainen.
Kuitenkin kuusen tyvilahoa on eteläsuomessa kymmeniä kertoja useammin kuin vaikka Etelä-Pohjanmaalla.
Pohjois-Satakunta on jopa kaukana Harjavallasta ja kun olen käynyt sielläpäin, kuten myös Hämeenlinnan / Lahden seuduilla, niin siellä on kuusikot pahoin pilaantuneet ja tyvilaho on todellinen riesa. Toki myös kirjanpainajat ovat siellä menestyneet hyvin.