Joo. Belor Agro myy apulantaa hintaan 350 – 420 euroa tonni. Yara rosvoaa samoista aineista lipo tuplahintaa, mutta silti neulas- tai maaperänäytteitten mukainen ravinne- ja hivenlisäys on parasta metsäbisnestä, mitä minä tiedän.
Monella on varaa ajaa kalliilla, uudella autolla, matkeltaa, ryypätä ja tupakoida, mutta silti pihistää ankarasti näissä vähennyskelpoisissa metsämenoissa. Ihmettä miusta.
Jos tuollainen, näillä kuvasivuillakin esitelty kevyt polkuverkosto on kunnossa, eivätkä kantomatkat ole kohtuuttomia, niin levittäminen onnistuu ihan vaan istutusvakasta ja omin käsin. Viime kesänä kylvin 6000 kg ja tänä keväänä 4000 kg, keskimäärin 500 kg päivässä. Puolta nuoremmat mättävät tietysti vähintään tuplamäärän.
HIrviöeläinten vuoksi noita kitukuusikoita riittää, eikä ne lannoittamatta kasva. Kaikki mustikkatyyppiä huonommat maapohjat kannattaa muutenkin lannoittaa säännöllisesti.
Samasta kohtaa on kuvat otettu, mutta 180 astetta kuvaussuunnassa eroa. En tunne historiaa tarkalleen, mutta samanikäisiä hoidettuja kuvioita vt-kankaalla. Metsän np1 tuli levitettyä maakoneurakoitsijan toimesta tälle puolen syyskesällä 2012. Ajoura on rajalla.
Omatoiminen metsänlannoitus käy kyllä hyvin kuntoilusta, mutta ei siinä aina välttämättä oikein palkoille pääse.
Ainakin meilläpäin hinta on ollut mhy:n yhteishankkeissa helikopterilla levitettynä samaa luokkaa kuin pelkät lannat vähittäin ostettuna. Omasta työstä ei saa verovähennystäkään, mutta valmiiksi levitettynä koko summan voi vähentää kerralla.
Belor Agron lannoitteet tulevat Venäjältä. Netissä on tilauslomake ja toimitusehdot hintatietoineen.
Peltokäyttöön tarkoitetut lannoitteet sisältävät vesiliukoisia ravinteita, joilla on suurempi huuhtoutumisvaara etenkin soilla, joissa ei ole kivennäismaan sisältämiä rauta- ja alumiiniyhdisteitä, joihin ne voisivat kiinnittyä. Ravinnepitoisuudetkin poikkeavat varsinaisista metsälannoitteista, joten sopivan määrän ja mixin löytäminen vaatii omatoimisuutta.
Metsiin tarkoitettuja lannoitteita on räätälöity lisäämällä niihin esim. rautaa (RautaPK) ja booria (NP1 ja NP2), mutta samoja pääravinteita ne silti sisältävät. Ei niitäkään saa ojiin kylvää.
Tapion Vesiensuojeluoppaassa kehotetaan välttämään peltolanoitteitten käyttöä soilla juuri tästä suuremmasta huuhtoutumisvaarasta johtuen, mutta suoranaista kieltoa ei ole edes siellä, kivennäismaista puhumattakaan.
Tarkoitus on lannoittaa metsää eikä lähivesiä, joten valumien estäminen on oman ja yhteisen edun kannalta tärkeää.
Iso on ero, onko kyseessä verrokkikuvat, eli käytännössä samalta kuviolta ja maapohjalta?
Joo. Belor Agro myy apulantaa hintaan 350 – 420 euroa tonni. Yara rosvoaa samoista aineista lipo tuplahintaa, mutta silti neulas- tai maaperänäytteitten mukainen ravinne- ja hivenlisäys on parasta metsäbisnestä, mitä minä tiedän.
Monella on varaa ajaa kalliilla, uudella autolla, matkeltaa, ryypätä ja tupakoida, mutta silti pihistää ankarasti näissä vähennyskelpoisissa metsämenoissa. Ihmettä miusta.
Jos tuollainen, näillä kuvasivuillakin esitelty kevyt polkuverkosto on kunnossa, eivätkä kantomatkat ole kohtuuttomia, niin levittäminen onnistuu ihan vaan istutusvakasta ja omin käsin. Viime kesänä kylvin 6000 kg ja tänä keväänä 4000 kg, keskimäärin 500 kg päivässä. Puolta nuoremmat mättävät tietysti vähintään tuplamäärän.
HIrviöeläinten vuoksi noita kitukuusikoita riittää, eikä ne lannoittamatta kasva. Kaikki mustikkatyyppiä huonommat maapohjat kannattaa muutenkin lannoittaa säännöllisesti.
Samasta kohtaa on kuvat otettu, mutta 180 astetta kuvaussuunnassa eroa. En tunne historiaa tarkalleen, mutta samanikäisiä hoidettuja kuvioita vt-kankaalla. Metsän np1 tuli levitettyä maakoneurakoitsijan toimesta tälle puolen syyskesällä 2012. Ajoura on rajalla.
Omatoiminen metsänlannoitus käy kyllä hyvin kuntoilusta, mutta ei siinä aina välttämättä oikein palkoille pääse.
Ainakin meilläpäin hinta on ollut mhy:n yhteishankkeissa helikopterilla levitettynä samaa luokkaa kuin pelkät lannat vähittäin ostettuna. Omasta työstä ei saa verovähennystäkään, mutta valmiiksi levitettynä koko summan voi vähentää kerralla.
Mitä metsälannoitteita Belor-Agrolla on ja mistä lannoitteet tulee (Venäjältä)?
Belor Agron lannoitteet tulevat Venäjältä. Netissä on tilauslomake ja toimitusehdot hintatietoineen.
Peltokäyttöön tarkoitetut lannoitteet sisältävät vesiliukoisia ravinteita, joilla on suurempi huuhtoutumisvaara etenkin soilla, joissa ei ole kivennäismaan sisältämiä rauta- ja alumiiniyhdisteitä, joihin ne voisivat kiinnittyä. Ravinnepitoisuudetkin poikkeavat varsinaisista metsälannoitteista, joten sopivan määrän ja mixin löytäminen vaatii omatoimisuutta.
Metsiin tarkoitettuja lannoitteita on räätälöity lisäämällä niihin esim. rautaa (RautaPK) ja booria (NP1 ja NP2), mutta samoja pääravinteita ne silti sisältävät. Ei niitäkään saa ojiin kylvää.
Tapion Vesiensuojeluoppaassa kehotetaan välttämään peltolanoitteitten käyttöä soilla juuri tästä suuremmasta huuhtoutumisvaarasta johtuen, mutta suoranaista kieltoa ei ole edes siellä, kivennäismaista puhumattakaan.
Tarkoitus on lannoittaa metsää eikä lähivesiä, joten valumien estäminen on oman ja yhteisen edun kannalta tärkeää.
Löytyykö täältä metsälannoitteita?
http://www.beloragro.fi/fi/tuotteet
Enpä löytänyt.