Tämä on karua kivistä mt- tai rehevämpää vt-pohjaa Etelä-Savossa. Ensiharvennuksen jälkeen näkymä oli jokseenkin ankea. Pituutta kertyi puihin alle 20cm vuodessa ja latvus oli vaalean vihreä. Lannoitus 2007 syksyllä Metsän NP1 ja nyt kuvio tuottaa puuta. Kuva ei tee täysin oikeutta, täytyy lisätä kuva latvuksestakin.
Oliko ensiharvennus myöhässä, vai johtuuko puiden laiha olemus yksin karusta maaperästä? Tulee mieleen, että tuollaisessa paikassa puustoa pitäisi kasvattaa normaalia väljemmässä. Toisaalta jos vahinko on jo tapahtunut, ylitiheää puustoa ei pidä liikaa kerralla harventaa.
Kuvista on aina vaikea todellista tilannetta nähdä, mutta kakkosharvennus vaikuttaisi olevan ajankohtainen. Kiinnostava kysymys on se, riittääkö maaperässä voimaa kasvattaa kuusia kovin suuriksi kenties vielä toisen lannoituskerran myötä, vai kannattaako suosiolla hyväksyä päätehakkuussa melko vaatimaton kertymä.
Olen samaa mieltä, että liian tiukassa tämän on kasvanut ja ensiharvennus, pienelläkin kertymällä, olisi kannattanut tehdä aiemmin. Ilman lannoitusta tältä kuviolta ei paljoa tukkia hakattaisi tai odotteluun kuluisi vuosikymmeniä. Harvennus alkaa olla ajankohtaista vaikka ensiharvennuksesta ei ole kulunut kuin 8 vuotta. Pari vuotta tämä saa vielä harvennusta kuitenkin odottaa. Runkoluvun tiputan siinä 500kpl/ha tasoon. Nyt runkolukua on reilu 1000kpl/ha. Harvennuksen jälkeen sitten lannoitus uudelleen. Päätehakkuussa ollaan varmaan noin vuonna 2024. Tavoitteena on kasvattaa tämä ”kahden tukin puustoksi”, eli tukkiprosentti jonnekin 70% tasoon. Sitten nurin ja uudistaminen mänty-kuusi sekapuustoksi. Pohja on tosi kivinen, varsinaista rompoolia, eli muokkaaminen voi olla mielenkiintoista…
Metsä-arviossa ja omissa mittauksissani talvella 2006 tällä kuviolla oli 127mottia/ha ja talvella 2011 mitattiin 171mottia/ha. Keskikasvu tuolla 5 kasvukauden jaksolla siis noin 9 mottia vuoteen.
Tämä on karua kivistä mt- tai rehevämpää vt-pohjaa Etelä-Savossa. Ensiharvennuksen jälkeen näkymä oli jokseenkin ankea. Pituutta kertyi puihin alle 20cm vuodessa ja latvus oli vaalean vihreä. Lannoitus 2007 syksyllä Metsän NP1 ja nyt kuvio tuottaa puuta. Kuva ei tee täysin oikeutta, täytyy lisätä kuva latvuksestakin.
Paljonkos tuo lantahomma maksaa hehtaarille?
Oliko ensiharvennus myöhässä, vai johtuuko puiden laiha olemus yksin karusta maaperästä? Tulee mieleen, että tuollaisessa paikassa puustoa pitäisi kasvattaa normaalia väljemmässä. Toisaalta jos vahinko on jo tapahtunut, ylitiheää puustoa ei pidä liikaa kerralla harventaa.
Kuvista on aina vaikea todellista tilannetta nähdä, mutta kakkosharvennus vaikuttaisi olevan ajankohtainen. Kiinnostava kysymys on se, riittääkö maaperässä voimaa kasvattaa kuusia kovin suuriksi kenties vielä toisen lannoituskerran myötä, vai kannattaako suosiolla hyväksyä päätehakkuussa melko vaatimaton kertymä.
Olen samaa mieltä, että liian tiukassa tämän on kasvanut ja ensiharvennus, pienelläkin kertymällä, olisi kannattanut tehdä aiemmin. Ilman lannoitusta tältä kuviolta ei paljoa tukkia hakattaisi tai odotteluun kuluisi vuosikymmeniä. Harvennus alkaa olla ajankohtaista vaikka ensiharvennuksesta ei ole kulunut kuin 8 vuotta. Pari vuotta tämä saa vielä harvennusta kuitenkin odottaa. Runkoluvun tiputan siinä 500kpl/ha tasoon. Nyt runkolukua on reilu 1000kpl/ha. Harvennuksen jälkeen sitten lannoitus uudelleen. Päätehakkuussa ollaan varmaan noin vuonna 2024. Tavoitteena on kasvattaa tämä ”kahden tukin puustoksi”, eli tukkiprosentti jonnekin 70% tasoon. Sitten nurin ja uudistaminen mänty-kuusi sekapuustoksi. Pohja on tosi kivinen, varsinaista rompoolia, eli muokkaaminen voi olla mielenkiintoista…
Metsä-arviossa ja omissa mittauksissani talvella 2006 tällä kuviolla oli 127mottia/ha ja talvella 2011 mitattiin 171mottia/ha. Keskikasvu tuolla 5 kasvukauden jaksolla siis noin 9 mottia vuoteen.
Pete sentään pääsee lannoituksella jo lähelle kelvollista kasvua tiheikkönsä kanssa. Eihän tuo mikään kasvatusasento todellakaan ole.
Jeesmies, silloin kun metsä kasvaa, niin asento muuttuu joka vuosi. 10v välein tulee sitten se isompi asennon muutos.