Joo ei oo roisto mikää hyvä tuo fiskars sattu olee vaa auton kontissa. Esim finbulletin huokean hintaiset kiilapää lekat ajaa tuon asian huomattavasti paremmi. Voi olla Eero, että nuille markkinat löytyy ehkä tähän reissuun muualta kuin polttopuu korista. Pituus 30. Kaikissa hake latvaan asti…
Joo ei oo tullu lehtikuusta koskaan polteltua, liekö lämpöarvoltaan samaa luokkaa kuin hopeapajut…. sais paljuvettäkin lämmittää 3vrk. Toisinaa vaan törmännyt tapauksiin, joita varmaan Eerokin on pihapuu töissään huomannut, että joillekkinhan on tärkeä saada lehmukset, pihlajat, vaahterat kirsikkapuut yms. polttopuuksi terijoensalavoista ja muista lähtien. Tapauksia kun on niin monta kuin ihmisiäkin. Joku huolii vain koivun, joku pienissä määrin havua ja yksi pieni osa, joka kerää työmailta eurolavatkin saunapuuksi polttavat vaikka lyhtypylväitä jos ”tilaus metsuri” ne pienii klapi mittaan.
Viimeksi pari viikkoa sitten pätkin parin motin lehtikuusen klapimittaan,täällä sahurit ei mielellään ota pihapuita koska niissä tahtoo olla nauloja ym rautaa,joihin olen minäkin törmännyt,onhan terijoen salavat ym polttopuu kelpoisia vaikka ei niissä hyvin lämpöarvoa ole.Pihapuukeikkaa on nykyisin lähes päivittäin,palmuja ei vielä ole kukaan pyytäny kaatamaan.
Joo ei toki kyllähän kenttäsirkkeli miehen kauhu on vanha pihapuu. Toisinaan kyllä niissäkin on ollut ihan kelvollista lautavärkkiä. Kaveri sahuutti tontiltaan männyt puuliiteri värkiksi ja naulattomia puita oli kaikki kauttaaltaan. Tuurissahan se on millaisia asujia on tonteille aikanaan sattunut.
Syyskuulla poistin taloyhtiön tontilta n 20 r järeitä mäntyjä,menivät keitele forestille,hankinta esimies sanoi kun kaupassa tavattiin että 2 tukkia meni hylkyyn rautapitoisuuden takia.
Lehtikuusi on hyvin kysyttyä tavaraa nimenomaa ulkorakenteisiin. Myös kaunis puu erilaisiin huonekaluihin ja paneleihin ym.
Sahasimme lehtikuusta useamman tuhat mottia ollessani työelämässä. Puheet terän ”likaantumisesta” tai muista murheista ovat pienimunaisten propagantaa.
Kun terät ovat kunnossa ja voimakoneessa riittävästi tehoa, ei ongelmia synny.
Paksuin pölli on ollut yli kahdeksankymmentä senttiä paksu ja kyllä sekin sirkkelillä pienennettiin.
Kyllä totta jätkä puhelet. Ainakin joskus on joihinki arkkitehtuurisiin kohteisiin tilautettu vartavasten lehtikuusinen ulkovuori ja erilaisia katos/pilari rakenteita. Ollut itelläkin mielessä jos joltain työmaalta saisi sopivat pätkät nii valmistaa sahalla pitkospuu tyylistä penkkiä yms kalustetta.
Kyllä pihapuissa joutuu selittelemään ettei muutamasta rungosta tule rahaa,samoin joskus kyselevät hakkuutähteitten haketuksesta tuloja,oon sanonut jos kottikärrillinen tulee haketta niin ei kannata,muutama runko ei taho peittää korjuukuluja.
Me on tehty aika ison huvilan ulkovuori ns. norjanponttina lehtikuusesta. Oli tilaaja melkoinen perhostenpyydystäjä.
Iso lattia tehtiin säteensuuntaisesti sahatusta lehtikuusesta =upea lattia.
Yksi purjevene – 8,5 metrinen on luultavasti valmistettu veistämöllä lehtikuusesta.
Purjelaivojen mastoja teimme 16 kpl. Yhteistilavuus mastopuilla oli 48 kiintoa.
Terassilautaa tuhansia metrejä, suoramyyntihinta höylättynä sama kuin vastaavalla painekyllästetyllä.
Jos puussa on sydänhalkeama, se pitää koittaa sahata pois.
Jos vannesahalla pystyy sahaamaan metristä pölliä, kannattaa tehdä 100 mm:n läpisahattuja pelkkoja. Halvatu hieno pöytälevyaihio, taikka saunalaudelankku.
Puun arvon selittäimen on kyl haastavaa työtä tuoda asiakkaan tietoisuuteen niikun Eero hyvin sanoikin jotkut eivät välttämättä ymmärräkkään, että tontilta korjatut oksaiset koivut ja havut eivät olekkaan kiintomäärästä huolimatta valttikortteja jälleenmyynnin ja jalostuksen kannalta. Leudot talvetkin ovat hinanneet hakkeen markkina arvon myös kohtuu alas…
Ensin muutamia kommentteja edellisiin viesteihin: Puun lämpöarvo noudattaa tarkasti tiheyttä. Ts. lehtikuusi on koivun veroinen polttopuu, mutta samalla erikoisen hankala kuivattava. Lehtikuusitukin voi kokemukseni mukaan jättää vuodeksi tai pariksi maata vasten ja pölli on melkein kaatotuoretta vastaava sahalle vietäessä. Sisäisiä jänityksiä rungossa on, vetkuttelu pölkkyjen toimittamisessa sahalle vähentää harmeja
Kuvassa näkyy hienosti sydän- ja pintapuun ero. Tämä on luonteenomainen piirre lehtikuuselle. Männyllä ero alkaa näkyä vasta tunti- tai vuorokausia kaadon jälkeen, kuusella tai koivilla ei suorasti ollenkaan, mutta lehtikuusella nopeasti. Ja nuorellakin puulla (kuten kuvassa) sydänpuun osuun on kova. Parkettimiesten termein ”läskiä” eli pintapuuta ei juuri ole.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Ja polttopuuksi menee.
Joo ei oo roisto mikää hyvä tuo fiskars sattu olee vaa auton kontissa. Esim finbulletin huokean hintaiset kiilapää lekat ajaa tuon asian huomattavasti paremmi. Voi olla Eero, että nuille markkinat löytyy ehkä tähän reissuun muualta kuin polttopuu korista. Pituus 30. Kaikissa hake latvaan asti…
Kuka tommotta edes polttelisi.
Joo ei oo tullu lehtikuusta koskaan polteltua, liekö lämpöarvoltaan samaa luokkaa kuin hopeapajut…. sais paljuvettäkin lämmittää 3vrk. Toisinaa vaan törmännyt tapauksiin, joita varmaan Eerokin on pihapuu töissään huomannut, että joillekkinhan on tärkeä saada lehmukset, pihlajat, vaahterat kirsikkapuut yms. polttopuuksi terijoensalavoista ja muista lähtien. Tapauksia kun on niin monta kuin ihmisiäkin. Joku huolii vain koivun, joku pienissä määrin havua ja yksi pieni osa, joka kerää työmailta eurolavatkin saunapuuksi polttavat vaikka lyhtypylväitä jos ”tilaus metsuri” ne pienii klapi mittaan.
Viimeksi pari viikkoa sitten pätkin parin motin lehtikuusen klapimittaan,täällä sahurit ei mielellään ota pihapuita koska niissä tahtoo olla nauloja ym rautaa,joihin olen minäkin törmännyt,onhan terijoen salavat ym polttopuu kelpoisia vaikka ei niissä hyvin lämpöarvoa ole.Pihapuukeikkaa on nykyisin lähes päivittäin,palmuja ei vielä ole kukaan pyytäny kaatamaan.
Joo ei toki kyllähän kenttäsirkkeli miehen kauhu on vanha pihapuu. Toisinaan kyllä niissäkin on ollut ihan kelvollista lautavärkkiä. Kaveri sahuutti tontiltaan männyt puuliiteri värkiksi ja naulattomia puita oli kaikki kauttaaltaan. Tuurissahan se on millaisia asujia on tonteille aikanaan sattunut.
Lehtikuusen polttoarvo on koivun luokkaa. Ei kuitenkaan sovi avotakassa poltettavaksi ” paukkujen ” vuoksi.
On hyvä ainakin kanteleen rakenteluun, kuten tavallinen kuusikin.
Hartsipitoisuuden vuoksi sirkkelin terä kannattaa puhdistaa sahaamalla 5-6 lehtikuusitukin jälkeen tavallinen kuusitukki.
Puun lämpöarvo kilolle on aina suht koht samaa luokkaa oli kyseessä sitten koivu, leppä tai lehtikuusi
Syyskuulla poistin taloyhtiön tontilta n 20 r järeitä mäntyjä,menivät keitele forestille,hankinta esimies sanoi kun kaupassa tavattiin että 2 tukkia meni hylkyyn rautapitoisuuden takia.
Keiteleellä on hyvä ku ylisuurille tukeille ei ole rajaa toisin kuin esim. Junnikkalalla. Saa nuo isotkin rungot samaan kasaan.
Lehtikuusi on hyvin kysyttyä tavaraa nimenomaa ulkorakenteisiin. Myös kaunis puu erilaisiin huonekaluihin ja paneleihin ym.
Sahasimme lehtikuusta useamman tuhat mottia ollessani työelämässä. Puheet terän ”likaantumisesta” tai muista murheista ovat pienimunaisten propagantaa.
Kun terät ovat kunnossa ja voimakoneessa riittävästi tehoa, ei ongelmia synny.
Paksuin pölli on ollut yli kahdeksankymmentä senttiä paksu ja kyllä sekin sirkkelillä pienennettiin.
Kyllä totta jätkä puhelet. Ainakin joskus on joihinki arkkitehtuurisiin kohteisiin tilautettu vartavasten lehtikuusinen ulkovuori ja erilaisia katos/pilari rakenteita. Ollut itelläkin mielessä jos joltain työmaalta saisi sopivat pätkät nii valmistaa sahalla pitkospuu tyylistä penkkiä yms kalustetta.
Kyllä pihapuissa joutuu selittelemään ettei muutamasta rungosta tule rahaa,samoin joskus kyselevät hakkuutähteitten haketuksesta tuloja,oon sanonut jos kottikärrillinen tulee haketta niin ei kannata,muutama runko ei taho peittää korjuukuluja.
Me on tehty aika ison huvilan ulkovuori ns. norjanponttina lehtikuusesta. Oli tilaaja melkoinen perhostenpyydystäjä.
Iso lattia tehtiin säteensuuntaisesti sahatusta lehtikuusesta =upea lattia.
Yksi purjevene – 8,5 metrinen on luultavasti valmistettu veistämöllä lehtikuusesta.
Purjelaivojen mastoja teimme 16 kpl. Yhteistilavuus mastopuilla oli 48 kiintoa.
Terassilautaa tuhansia metrejä, suoramyyntihinta höylättynä sama kuin vastaavalla painekyllästetyllä.
Jos puussa on sydänhalkeama, se pitää koittaa sahata pois.
Jos vannesahalla pystyy sahaamaan metristä pölliä, kannattaa tehdä 100 mm:n läpisahattuja pelkkoja. Halvatu hieno pöytälevyaihio, taikka saunalaudelankku.
Puun arvon selittäimen on kyl haastavaa työtä tuoda asiakkaan tietoisuuteen niikun Eero hyvin sanoikin jotkut eivät välttämättä ymmärräkkään, että tontilta korjatut oksaiset koivut ja havut eivät olekkaan kiintomäärästä huolimatta valttikortteja jälleenmyynnin ja jalostuksen kannalta. Leudot talvetkin ovat hinanneet hakkeen markkina arvon myös kohtuu alas…
Ensin muutamia kommentteja edellisiin viesteihin: Puun lämpöarvo noudattaa tarkasti tiheyttä. Ts. lehtikuusi on koivun veroinen polttopuu, mutta samalla erikoisen hankala kuivattava. Lehtikuusitukin voi kokemukseni mukaan jättää vuodeksi tai pariksi maata vasten ja pölli on melkein kaatotuoretta vastaava sahalle vietäessä. Sisäisiä jänityksiä rungossa on, vetkuttelu pölkkyjen toimittamisessa sahalle vähentää harmeja
Kuvassa näkyy hienosti sydän- ja pintapuun ero. Tämä on luonteenomainen piirre lehtikuuselle. Männyllä ero alkaa näkyä vasta tunti- tai vuorokausia kaadon jälkeen, kuusella tai koivilla ei suorasti ollenkaan, mutta lehtikuusella nopeasti. Ja nuorellakin puulla (kuten kuvassa) sydänpuun osuun on kova. Parkettimiesten termein ”läskiä” eli pintapuuta ei juuri ole.