No niin, kuvassa hirviaitaa pohjois-satakunnan tiluksilta ja takana hyvässä turvassa 2012-keväällä istutettua hybridihaavikkoa. Tolpat kevyttä muovia, korkeus 2m.
Nauha puna-valkioista noin 10mm. Tolpan väli noin 5-6m.
Tuo hintatiedustelu vielä epäonnistui kun kyseinen valmistaja ohjaa vain jälleenmyyjille tai riistakeskukseen nuo asiat. Koitan nyt illalla lähetellä vielä sähköpostitiedustelua johon hiukan lupailtiin jonkinsortin vastausta. Jälleenmyyjät sain jo pois kuvasta koska he eivät myy ollenkaan riista-aitatarviketta.
Joku täällä palstoilla oli yhden nauhan kaas suojannut männikköä ja oli siihen tyytyväinen. Itse en ole vain rohjennut ja täällä tuota pienempää sorkallista kyllä riittää myös.
Kaikkein paras teho saavutetaan jos saa hirven ojasta nousuun. Eli silloin ainakin kaksi lankaa riittää erinomaisen hyvin. Koska silloin se ei pääse loikkaa hyödyntämään. Ja silloin asennus tuohon tolpan kekivaiheille.
Kyllä se peura ainakin ahdistettuna hyvin loikkaa. Itse kerran ajoin liikkeelle aidan läheltä ja ne painoivat suoraan aitaa kohti. Kerkesin jo harmitella aidan rikkomistani mutta eipä mitään. Ne meni yli joskin ei sillä kohtaa aivan paljon yli puoltatoista metriä ylin lanka ollut. Ja samaa kyytiä alueen läpi ja jälleen yli. Mutta en nyt peuroista ole aivan murheissani ollut. Kyllä H-vallan aitauksessa joka on alaltaan isoin aidattu alani asustaa vakipeurakanta aidan sisällä.
Syö,paskoo ja makkoo. Ja kun menen alueelle ne painavat keskellä olevaan kuusikkoon turvaan. Olen hiukan tullut siihenkin tulokseen että aitaa nekin pitävät turvanaan.
Onhan niitä joskus konflikteja pienistä vaurioituksista peurojen kaas tullut mutta ajankin ne sitten yleensä rangaistukseksi pois koko alalta. Muutaman päivän ne mullittelee ja palaa jälleen.
Jos saippuoisi ylälangan, niin hirvet tietäisivät pimeälläkin jo kaukaa missä sähköaita kulkee.
Itsellä on yksi lanka ja kaksi paimenta ja niille oma akku vajaa kilometrin langassa, puutolpat 5..6m välein ja ruuvattavat eristenappulat saippuoidulle langalle.
Kun erehtyy ottamaan langasta kaksin käsin kiinni, niin jysäyttää kunnolla.
Talvella vain saippuoin lankaa eikä langassa ole sähköä.
Nuo nauhat näkyvät kyllä kohtalaisen pimeässäkin. Valkoinen erottuu kyllä paitsi talvella. Noh, nämä rannikon talvet joo. Sitä paitsi jätän virrattomaksi heti kun kunnon talvi tulee. Yleensä tässä Joulun aikoihin mutta nyt saattaa tämä lumeton kausi mennä pidemmäksikin.
Tuota vaaleaa taivasta vasten hiukan sitten näkee faktaakin sille ettei ole syöty haavan taimia. Kaksi kasvukautta ja pituutta huippii lähempänä neljää metriä parhaat.
Saattaa olla, että olet joissain keskusteluissa maininnutkin jo, mutta ohi on mennyt ja kiinnostaisi tietää, minkä kokoisia aloja olet ympäröinyt näillä sähköaidoilla?
Kyllä siellä jo aika monen kokoista alkaa olla. Pienimmät hehtaarin ja isoin 7,9 ha:a. Tuo isoinkin yhdellä keskuksella.
Tosin nyt ei enää virrallisena vaan pelkkä langat ja tolpat.
Keskus on jo uusiokäytössä toisella Pohjois-Satakunnan alalla ja tikkaa nyt 2 ha:n palstaa. Siihen kyllä tulee vielä lisää kuormaa vähintään samanverran. Mutta se onkin niitä ensimmäisiä teholtaan rajoittamattomia ja sillä taitaisi pysätä norsukin.
Onhan siinä sitten.
Parit kysymykset tuli vielä mieleen: Pitääkö jokainen tikku (tolppa) upottaa rautakankea hyväksikäyttäen? Kivinen maaperä taitaa hankaloittaa hommaa? Käykö sinä helposti niin, että nuo tikut alkavat ajan kanssa retkottaa mikä mihinkin suuntaan? Ja pian siitä pyyhältää yli vaikka krokotiili?
Vielä Kisin pariin. Ei kankea kyllä viitti mukana raahata. Aina on paikka lähituntumalta löytynyt. Ei ne pahemmin retkottele.
Ihan siistiä kuten kuvassakin.
Pätevän näköinen hirviaita, minulla on kokemuksia vain siitä perinteisestä muovinauhasta, joka hyvin huollettuna on yllättävänkin hyvä. ps, paljonko oli aitaus kustannus ?
Puhtaalle lehtipuulle en ole uskaltanut viljellä, suurten tuhojen pelossa, koska kuusi on rehevälle kasvupaikalle turvallisempi.
Mänty taimikoita on tosiaan aidattu vaihtelevalla menestyksellä jo vuosikymmenien ajan. Viimmeinen n,4 ha:n aukko kylvettiin männylle ja viiden vuoden jälkeen perattiin lehtipuu pois, silloin hirviporukka rakensi keltaisella muovinauhalla aidan, jonka hirvimiehet kävi tarkastamassa ainakin kerran kuussa.
Minulla on 110 n:km matka tilalle, joten kävin siellä kahdesti talven aikaan ja oli oikein mukava huomata kun polut olikin vain aitauksen vieressä,” tästä kiitokset heille” , korjatusta solmukohdasta huomasi purennan jälkiä.
Nyt siinä on 3,5 – 4 m mä- taimikko n, 2500 kpl ha kohta tusvassa.
No niin, kuvassa hirviaitaa pohjois-satakunnan tiluksilta ja takana hyvässä turvassa 2012-keväällä istutettua hybridihaavikkoa. Tolpat kevyttä muovia, korkeus 2m.
Nauha puna-valkioista noin 10mm. Tolpan väli noin 5-6m.
Hyvältä näyttää.
Tuo hintatiedustelu vielä epäonnistui kun kyseinen valmistaja ohjaa vain jälleenmyyjille tai riistakeskukseen nuo asiat. Koitan nyt illalla lähetellä vielä sähköpostitiedustelua johon hiukan lupailtiin jonkinsortin vastausta. Jälleenmyyjät sain jo pois kuvasta koska he eivät myy ollenkaan riista-aitatarviketta.
Mitä luulet jesse riittääkö normi hirven torjuntaan yksikin lanka ? Täällä noita kauriita ja peuroja on niin vähän että alalankaa ei varmaan tarvita.
Joku täällä palstoilla oli yhden nauhan kaas suojannut männikköä ja oli siihen tyytyväinen. Itse en ole vain rohjennut ja täällä tuota pienempää sorkallista kyllä riittää myös.
Kaikkein paras teho saavutetaan jos saa hirven ojasta nousuun. Eli silloin ainakin kaksi lankaa riittää erinomaisen hyvin. Koska silloin se ei pääse loikkaa hyödyntämään. Ja silloin asennus tuohon tolpan kekivaiheille.
Kyllä se peura ainakin ahdistettuna hyvin loikkaa. Itse kerran ajoin liikkeelle aidan läheltä ja ne painoivat suoraan aitaa kohti. Kerkesin jo harmitella aidan rikkomistani mutta eipä mitään. Ne meni yli joskin ei sillä kohtaa aivan paljon yli puoltatoista metriä ylin lanka ollut. Ja samaa kyytiä alueen läpi ja jälleen yli. Mutta en nyt peuroista ole aivan murheissani ollut. Kyllä H-vallan aitauksessa joka on alaltaan isoin aidattu alani asustaa vakipeurakanta aidan sisällä.
Kiitos paljon jees h-v, kyllä kuva kertoo paljon.
Mitä ne peurat tekevät aidan sisällä?
Syö,paskoo ja makkoo. Ja kun menen alueelle ne painavat keskellä olevaan kuusikkoon turvaan. Olen hiukan tullut siihenkin tulokseen että aitaa nekin pitävät turvanaan.
Onhan niitä joskus konflikteja pienistä vaurioituksista peurojen kaas tullut mutta ajankin ne sitten yleensä rangaistukseksi pois koko alalta. Muutaman päivän ne mullittelee ja palaa jälleen.
Miten lanka on kiinni tolpassa jessellä?
Jos saippuoisi ylälangan, niin hirvet tietäisivät pimeälläkin jo kaukaa missä sähköaita kulkee.
Itsellä on yksi lanka ja kaksi paimenta ja niille oma akku vajaa kilometrin langassa, puutolpat 5..6m välein ja ruuvattavat eristenappulat saippuoidulle langalle.
Kun erehtyy ottamaan langasta kaksin käsin kiinni, niin jysäyttää kunnolla.
Talvella vain saippuoin lankaa eikä langassa ole sähköä.
Nuo nauhat näkyvät kyllä kohtalaisen pimeässäkin. Valkoinen erottuu kyllä paitsi talvella. Noh, nämä rannikon talvet joo. Sitä paitsi jätän virrattomaksi heti kun kunnon talvi tulee. Yleensä tässä Joulun aikoihin mutta nyt saattaa tämä lumeton kausi mennä pidemmäksikin.
Tuota vaaleaa taivasta vasten hiukan sitten näkee faktaakin sille ettei ole syöty haavan taimia. Kaksi kasvukautta ja pituutta huippii lähempänä neljää metriä parhaat.
Saattaa olla, että olet joissain keskusteluissa maininnutkin jo, mutta ohi on mennyt ja kiinnostaisi tietää, minkä kokoisia aloja olet ympäröinyt näillä sähköaidoilla?
Kyllä siellä jo aika monen kokoista alkaa olla. Pienimmät hehtaarin ja isoin 7,9 ha:a. Tuo isoinkin yhdellä keskuksella.
Tosin nyt ei enää virrallisena vaan pelkkä langat ja tolpat.
Keskus on jo uusiokäytössä toisella Pohjois-Satakunnan alalla ja tikkaa nyt 2 ha:n palstaa. Siihen kyllä tulee vielä lisää kuormaa vähintään samanverran. Mutta se onkin niitä ensimmäisiä teholtaan rajoittamattomia ja sillä taitaisi pysätä norsukin.
Onhan siinä sitten.
Parit kysymykset tuli vielä mieleen: Pitääkö jokainen tikku (tolppa) upottaa rautakankea hyväksikäyttäen? Kivinen maaperä taitaa hankaloittaa hommaa? Käykö sinä helposti niin, että nuo tikut alkavat ajan kanssa retkottaa mikä mihinkin suuntaan? Ja pian siitä pyyhältää yli vaikka krokotiili?
Vielä Kisin pariin. Ei kankea kyllä viitti mukana raahata. Aina on paikka lähituntumalta löytynyt. Ei ne pahemmin retkottele.
Ihan siistiä kuten kuvassakin.
Pätevän näköinen hirviaita, minulla on kokemuksia vain siitä perinteisestä muovinauhasta, joka hyvin huollettuna on yllättävänkin hyvä. ps, paljonko oli aitaus kustannus ?
Puhtaalle lehtipuulle en ole uskaltanut viljellä, suurten tuhojen pelossa, koska kuusi on rehevälle kasvupaikalle turvallisempi.
Mänty taimikoita on tosiaan aidattu vaihtelevalla menestyksellä jo vuosikymmenien ajan. Viimmeinen n,4 ha:n aukko kylvettiin männylle ja viiden vuoden jälkeen perattiin lehtipuu pois, silloin hirviporukka rakensi keltaisella muovinauhalla aidan, jonka hirvimiehet kävi tarkastamassa ainakin kerran kuussa.
Minulla on 110 n:km matka tilalle, joten kävin siellä kahdesti talven aikaan ja oli oikein mukava huomata kun polut olikin vain aitauksen vieressä,” tästä kiitokset heille” , korjatusta solmukohdasta huomasi purennan jälkiä.
Nyt siinä on 3,5 – 4 m mä- taimikko n, 2500 kpl ha kohta tusvassa.
Kustannus nolla minulle mutta Suomen riistakeskukselle varmaan tämä aita maksanut noin 1500 euroa.