Aina silloin tällöin kuulee sanottavan, ettei luontaisessa uudistamisessa olisi työtä ja kuluja.
Kuvassa on parin hehtaarin ala lähes 20 vuotta sitten luontaisesti syntyneestä koivuntaimikosta jota ei ole lainkaan hoidettu.
Jos olisi, alueella kasvaisi nyt tukkikokoa lähestyvä koivikko.
Jos harventamisen aloittaa nyt, ovat kustannutset suuret ja lumituho lähes varma.
Saa siitä metsän ja 150 vuoden päästä siinä on melko paljon puuta vaikka ei tekisi nytkään mitään. Jos kuitenkin puhutaan talousmetsästä, puhutaan ihan eri suuruusluokista niin kuutioiden kuin aikojenkin suhteen. Tätä vaikuttaa olevan niiden vaikea käsittää, jotka toteavat metsien kasvavan siemenistä ja että onhan meille jääkauden jälkeen metsät ihan itsestään syntyneet.
Maahan tuodaan lehtipuuta kuituna hirmumääriä vuosittain. Jos tuota kerran autellaan raivaamalla niin seuraava onkin kuitua ihan muutaman vuoden päästä. Hankintana tien varren hinta kolmekymppiä motti. Harvennuksia tulee senkin jälkeen eli talousmetsää aivan asiallisella joskaan ei parhaalla tuotolla. Eipä raiskaa hirvet joten ainut lehtipuu josta voi sanoa että sopii Glankin kasvatettavaksi.
Lehtipuun kasvattaminen on aivan paikallaan silloin kun maapohja ja muut olosuhteet ovat niille otolliset.
Kuvan tarkoitus on vain havainnollistaa, kuinka jotkut tahattomasti tai tahallaan johtavat uusia metsänomistajia harhaan väittämällä, ettei luontaisessa uudistamisessa olisi työtä ja kuluja. Kaikkien puulajien luontainen uudistaminen vaatii niitä onnistuakseen. Joissain tapauksissa kulut saattavat nousta myös korkeammiksi kuin keinollisessa uudistamisessa.
Totta. Ajasta on omatoimisilla metsiensä hoitajilla usein pulaa, joten tuo ei ole siinäkään suhteessa hyvä tapa, vaikka näennäisen halpa onkin. Palkkametsuria harva tuollaiseen kohteeseen raskii lähettää.
Noita kohteita tarjottiin joitakin vuosia sitten ihan vakavalla naamalla motolla hakattaviksi energiapuutyömaiksi .
Joka siihen syöttiin tarttui , on nyt konkurssissa.
Niin…olihan niissä kohteissa pieniä eroavuuksia kuvan
palstaan . Koivikon alla sinnitteli tai riutui istutettu kuusentaimikko.
Mitä kauemmas mennään tehometsätaloudesta, sitä enemmän on mahdollisuuksia hirvikannan kasvattimiselle kun eihän hirvet tuollaisille pusikoille mitään vahinkoa aiheuta. Kannattaahan metsät hyödyntää täysimääräisesti vaikka sitten hirvenlihan muodossa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Ja valinnanvaraa kasvatukseen piisaa…
No niimpäs on. Ongenvapoja vain torille myymään. Varmaan jessen ihanne metsä….. ei minun.
Viime viikolla tulleessa tuura ension lehdessä oli aika karu juttu hieskoivun kasvatuksesta…sopii maininta siitä hyvin tämän kuvan yhteyteen.
Aina silloin tällöin kuulee sanottavan, ettei luontaisessa uudistamisessa olisi työtä ja kuluja.
Kuvassa on parin hehtaarin ala lähes 20 vuotta sitten luontaisesti syntyneestä koivuntaimikosta jota ei ole lainkaan hoidettu.
Jos olisi, alueella kasvaisi nyt tukkikokoa lähestyvä koivikko.
Jos harventamisen aloittaa nyt, ovat kustannutset suuret ja lumituho lähes varma.
Eihän tuo lehtipuun paras kasvatusasento ole mutta harventamalla pikkuhiljaa saa vielä metsän. Ei kertarykäisyllä.
Saa siitä metsän ja 150 vuoden päästä siinä on melko paljon puuta vaikka ei tekisi nytkään mitään. Jos kuitenkin puhutaan talousmetsästä, puhutaan ihan eri suuruusluokista niin kuutioiden kuin aikojenkin suhteen. Tätä vaikuttaa olevan niiden vaikea käsittää, jotka toteavat metsien kasvavan siemenistä ja että onhan meille jääkauden jälkeen metsät ihan itsestään syntyneet.
Maahan tuodaan lehtipuuta kuituna hirmumääriä vuosittain. Jos tuota kerran autellaan raivaamalla niin seuraava onkin kuitua ihan muutaman vuoden päästä. Hankintana tien varren hinta kolmekymppiä motti. Harvennuksia tulee senkin jälkeen eli talousmetsää aivan asiallisella joskaan ei parhaalla tuotolla. Eipä raiskaa hirvet joten ainut lehtipuu josta voi sanoa että sopii Glankin kasvatettavaksi.
Lehtipuun kasvattaminen on aivan paikallaan silloin kun maapohja ja muut olosuhteet ovat niille otolliset.
Kuvan tarkoitus on vain havainnollistaa, kuinka jotkut tahattomasti tai tahallaan johtavat uusia metsänomistajia harhaan väittämällä, ettei luontaisessa uudistamisessa olisi työtä ja kuluja. Kaikkien puulajien luontainen uudistaminen vaatii niitä onnistuakseen. Joissain tapauksissa kulut saattavat nousta myös korkeammiksi kuin keinollisessa uudistamisessa.
Totta. Ajasta on omatoimisilla metsiensä hoitajilla usein pulaa, joten tuo ei ole siinäkään suhteessa hyvä tapa, vaikka näennäisen halpa onkin. Palkkametsuria harva tuollaiseen kohteeseen raskii lähettää.
Noita kohteita tarjottiin joitakin vuosia sitten ihan vakavalla naamalla motolla hakattaviksi energiapuutyömaiksi .
Joka siihen syöttiin tarttui , on nyt konkurssissa.
Niin…olihan niissä kohteissa pieniä eroavuuksia kuvan
palstaan . Koivikon alla sinnitteli tai riutui istutettu kuusentaimikko.
Hyviä paalikoneen kitaan ja tuleekin lisääntymään. Se konekorjuu meinaan näillekkin.
Eihän tuollaisessa puskassa ole kuutioita, joten turha on kalliita koneita rakentaa kun tavoite metsänhoidossa on ihan päinvastainen.
Mitä kauemmas mennään tehometsätaloudesta, sitä enemmän on mahdollisuuksia hirvikannan kasvattimiselle kun eihän hirvet tuollaisille pusikoille mitään vahinkoa aiheuta. Kannattaahan metsät hyödyntää täysimääräisesti vaikka sitten hirvenlihan muodossa.