Vain muutama taimi pojan pihapuiksi istutettu 2013 keväällä.
Meillä Nurmijärven metsässä kun paljon kirjanpainajatuhoja kuusilohkoilla, ajattelin josko tämä laji olisi vaihtoehto? Kuusipohjahan on vaikka tavalliselle männylle usein liian rehevää.
Mustila arboretumin puutarhuri myi nuo Makedonian männyn pihapuutaimet teemalla: ”erittäin helppo ja varmakasvuinen havupuu”. En kyl tiedä onko tuokin laji kirjanpainaja ötököiden suosiossa.
Ei lupaa kovin laadukasta kasvua tulevaisuudessa.
Tuolla taimella päälatvakasvaimen puute tulee toistumaan myöhemminkin monesti.
Taas yksi puulaji jokaistutetaan ja loppukohde on kattila. Kannattaakko ihan tosissaan viljellä sellaisia puulajeja joilla ei ole käyttöä markkinoilla.
Puistopuu kaupungeissa. Eiköhän tuokin ole maisemapuu.
Laitoin juonnon kuvaan vasta 3 ensimmäisen kommentin jälkeen. Eli tuo kirjanpainajatuhossa meilläkin menetettyjen kuusilohkojen vaihtoehtopuu on se pääasia!
Pääasia metsänviljelyssä pitää olla rahaa tuottava sato ja kirjanpainajan tuhoamalle saa istutettua lehtipuuta tilalle jolla on jotain, ja jopa hyväkin, ja aina vain paranevakin markkina-arvo.
En nyt kuitenkaan yksittäismaisemoinnin puita tuomitse.
Makedonianmänty on erikoinen männyksi, sillä se viihtyy vaikka savella. Nätti erikoisuus pihapiireissä tai muuten. Markkinoitahan sillä ei ole täällä nimeksikään, mutta mukava olisi joskus Suomessa makedoniamäntymetsään törmätä.
Täällä tuntuu suurimmalla osalla väestä olemaan vain ja ainoastaan maksimaalinen taloudellinen hyöty mielessä, kun puista ja metsistä puhutaan. Joillekkin meistä niiden arvo on myös jotain aivan muuta kuin numeroita pankkitileillä tai kahisevaa kirstussa.
Samaa mieltä ”rangerin” kanssa. Ei kaikkea rahan vuoksi!
Tämä Pinus beuge kasvaa täällä pohjoisessakin. Latvoja kyllä on runsaanlaisesti. Ei se kuitenkaan haittaa maisemapuussa.
Ymmärrän rangeria jos vaikka on ilmaiseksi metsiä tai edes pohjia saanut mutta kun muutaman tonnin eurovaluuttaa maksaa per hehtaari olisi aika kummaa jos ei taloudellisuus metsän kasvatuksellisella olisi ykkösenä mielessä.
No tässäpä idea: Raita
Taimet on melkein ilmaisia ja istutus helppoa. Elikkäs eka etsit raidan jostakin ja sitten otat siitä 1000 oksaa/ha. Sitten juot 1000 pulloa kaljaa tai kaavat ne maahan ja täytät ne vedellä. Sinne laitetaan oksat siksi aikaa, että niihin alkaa tulla juuria. Sitten istutus on helppoa jopa muokkaamattomaan maahan kun ottaa akkukoneen johon laittaa ison ja pitkän poran terän ja ajelee maahan vain reikiä ja tökkää. Pajut yleensäkin on kovia lähtemään kasvamaan, monesti riittää, että tökkää pelkän oksan suoraan maahan (ainakin mättäästä lähtee, ikinä ei kannata merkata kuusentaimia pajukepeillä).
Tän idean nerokkuus piilee siinä, että raita puusepänsahatavarana maksaa 1800€/m3. Vähintään 3 metriä pitäs olla sellasta ei haaroittunutta tyvitukkia mikä sahataan itse ja myydään arteesaanitaiteilijapuusepille ja loput mätetään energiaksi. Nopeakasvuisena kamppailee aikalailla haavan kanssa. Tossa linkissä vielä kuvia puusepäntuotteista mitkä on tehty raidasta: http://www.puuproffa.fi/proffin/index.php?option=com_content&task=view&id=61&Itemid=60
Tuhoon tuomittua jo etukäteenon on raidan kasvatus ainakin täällä poronhoitoalueella. Lisäksi on vielä liikaa hirviä, jotka syövät loputkin.
Se on kyllä aivan totta, että raita on arvkasta. Puukorujen tekijät maksavat raidanpahkasta enemmän kilolta kuin visakoivusta, joka sekin on kilotavaraa. Eräs kouluttaja kertoi runkovisan olevan sokerin hinnoissa ja oksavisankin puolet siitä. Onko näin, visakauppiaat?
Omien kokemusten mukaan raita, vaikka pajuhin luetaan kuuluvaksi, ei ole yhtä helposti juurtuva kuin muut pajut.
Eikös tuo muistuta ulkoisesti sembraa.
Vuosia sitten väitti eräs tuttu, että sembrasta tulee ruma rannikkoalueilla, mutta makedonian mänty pysyy nättinä.
Voi olla perääkin.
Kuten sanoin, ei kaikkea mitata rahassa!
Kovalla työllä tienaamillani rahoilla olen metsäni hankkinut. Perinnöksi en saanut mitään aineellista. Kotitilaltani sain halun metsän kasvatukseen ja luonnon hoitoon. Puuhailu tilalla on ollut tervetullutta vaihtelua varsinaiseen työhön. Hyötyliikuntaa ja virkistystä.sekä rahallista tuloakin.