Kommentit (13)

  1. Toinen isompi puu oikelta näyttää ihan kelolta. Vai onko rauduskoivu?

  2. Tuhtia männikköä,ei mitään litrapuita.Järvikö takana sinertää?

  3. Minusta kyseessä on onnen sinitaivas.

  4. Jonka tieltä synkät pilvet ovat kauas kaikonneet.

  5. Kuvankäsittelyssä värien säätöön (color adjustment) olisi voimakkuudeksi kannattanut valita ”mild”.

  6. Lähetin tästä metsiköstä kuvan pari vuotta sitten vanhaan lukijoiden kuviin, joka on nyt poistettu.
    Paikka on aivan Levitunturin vieressä etelästä tullessa vasemmalla lähellä tietä.
    Kartassa se näkyy olevan Uuselkä-niminen vaara.

    http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=338&map.y=404&e=408837&n=7518632&scale=80000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi

    Laitoin tämän kuvan vertailuksi Timpan tähettämälle mäntykankaan kuvalle Päijänteen korkeudelta Keski-Suomesta.
    Maapohja on mustikkatyyppiä ja tuossa kuvassa kaikki puut ovat mäntyjä ja jotain 22m pitkiä ja rinnankorkeudelta yli 30cm halkaisijaltaan.
    Olen tähän saakka uskonut, että lämpösummalla olisi suurempi vaikutus puunkasvuun, mutta yllätys oli nähdä näin hyväkasvuinen metsä näinkin pohjoisessa, josta voisi olla ylpeä missä päin Suomea tahansa.
    Suurin puu tuossa metsikössä oli rinnakorkudelta 160 cm ympärysmitaltaan eli halkaisjaltaan 50cm ja pituutta n. 22m.
    Pitempiäkin puita yli 25m löytyi. Metsikkö oli vain 1 ha suuruinen ja tuolta takaa näkyy vanha hakkuualue. Ikää arvioisin olevan toistasataa vuotta.
    Tuohon Timpan kuvaan nähden maapohja näyttäisi olevan rehevämpää, sillä koivualuskavua oli jonkin verran.
    Korkeus mernpinnasta kartan mukaaan on yli 220 metriä.

  7. Onhan niitä lämpösummauskovaisiakin.

  8. Tuota kuvaa katsellessa tuli mieleeni vanhan palstan ajoilta nimimerkki ”Aslakki” ja joku etelän mies, joilla oli kovasti erimieliset käsitykset metsän kasvusta hyvillä kasvumailla Lapissa.

  9. http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/metsanviljely/lamposummakartta/lamposummakartta_300.pdf

    Etelä-Suomessa Ylämaalla lämpösumma on 1300-1370 ja Lapissa Levillä 750-800.
    Levin lämpösumma on lähes puolet alempi kuin Ylämaan.
    Eikä tuossa kartassa ole huomioitu sitä, että Levin 220 metrin korkeus varmasti laskee vielä tuota lämpösummaa.

    Kun Ylämaalla ja etelärannikolla viime kesänä tuli ajeltua ja auton ikkunasta metsiä katseltua, niin eipä näyttänyt mänty kasvavan noinkaan hyvin mitä Levillä.

    Olen sitä mieltä, että lämpösumman vaikutus männyn kasvuun Suomen alueella on liioittelua.
    Tärkein tekijä on maapohjan viljavuus.

  10. Tuttuhan tuo tienpätkä on, mutta kävinpä vielä Google Mapsinkin kanssa katsomassa Kittilän lentokentän ja Levin välisen tiepätkän reunoja.
    Paikkatietoikkunan kartassa tuo Uuselän alue erottuu ympäristöstään selvästi vihreänä läiskänä, ja suurennettuna löytyy siitä tummanvihreitä ja jokunen sininenkin ruutu.
    Eli sillä kohtaa puusto on pohjapinta-alaltaan ja myös pituudeltaan vahvaa, kuten Kurki ja kuvakin kertovat.
    Mutta tuo alue lienee harvinainen poikkeus, ainakin, jos paikkatietoikkunaan on luottamista. Koko Pohjois-Suomen alue on kartassa lähes kauttaaltaan punasävyin värjattyä, eli puuston määrältään vähäistä. Vain muutamia isompia vihreitä laikkuja on siellä täällä, nekin useimmiten luonnonsuojelualueilla, kuten esim. länsirajalla tuo Koutuksen Natura-alue.

  11. Tottahan se on että Lapissa ja Pohjois-Suomessa on hunommat ja vähäpuustoisemmat metsät kuin etelämpänä. Sitä en ole väittänytkään ja se johtuu huonommista metsäpohjista, ei niinkään lämpösummasta männyn osalta. Mänty näyttää sopeuteneen alhaiseen lämpösummaaan säilyttäen hyvän kasvukykynsä vielä aivan puurajalla. Kuusi on taas toinen juttu.

  12. 50 v räkämännikkö OMT:llä e-savossa samaa järeyttä.

    Laatu onkin sitten eri asia.

  13. Paikkatietoikkunan maanpeitetiedoista huomasin myös sen, että vieläkin pohjoisempana, esim.jossain Inarin järven ympärillä on metsiä, joissa puiden runkoläpimitta on suuri, aivan kuten kertomassasi Levinkin metsässä. Komeita iäkkäitä männikköjä varmaan nekin.