Tämä kuvä männyn kannosta 13 v sitten ojitetulta rämeeltä ja aivan ojan varresta.
Kanto on viime talven harvennuselta. Ojan varressa on samalaisia n. 10 ..12 m harvennuksessa jätettyja mäntyjä ja
kun laskee niistä 13 vuoden pituuskasvun n. 4 m latvasta, niin tuo kuvan mänty oli 13 vuotta sitten 12 cm kannosta ja pituutta 6 m ja viime vuonna 20 cm ja pituutta 10m. Tuosta voi laskea alkuperäisen tilavuuden ja viime vuoden tilavuuden eron, joka on nelikertainen eli tilavuus on kasvanut 13 vuodessa 4-kertaiseksi. Ojat ovat 25 m välein ja paras kasvu näyttää olevan juuri ojan penkalla. Jo 5 m päässä ojasta paksuuskasvu näyttää olevan huomattavasti heikompää. Viime vuosina olen täydentänyt vahoja 50 m välein ojitettuja rämeitä kaivamalla vielä kasi ojaa vanhojen ojien väliin.
Varmaan tuolla tavoin ojittaminen märällä rämemaalla kasvua ojan lähipuille petraa.
Tutkin itse 196 vuosirengasta sisältävän petäjän kantoa Lopella. (Myrskyn talvella kaatama ikihonka loivassa, kuivahkossa sorarinteessä.). Kannossa oli jopa 30 peräkkäistä hitaan kasvun vuotta peräkkäin. Sitten taas luokkaa parikymmentä tuplasti paksumpaa vuosirengasta. Ja taas hidasta kasvua. Voiko 30 kesää peräkkäin olla kylmiä? Ja 20 seuraavaa taas lämpimiä?
Ilmeisesti jotain muitakin syitä kasvun vaihteluun tuon ”emopetäjän” liki 200 vuotisella taipaleella.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tämä kuvä männyn kannosta 13 v sitten ojitetulta rämeeltä ja aivan ojan varresta.
Kanto on viime talven harvennuselta. Ojan varressa on samalaisia n. 10 ..12 m harvennuksessa jätettyja mäntyjä ja
kun laskee niistä 13 vuoden pituuskasvun n. 4 m latvasta, niin tuo kuvan mänty oli 13 vuotta sitten 12 cm kannosta ja pituutta 6 m ja viime vuonna 20 cm ja pituutta 10m. Tuosta voi laskea alkuperäisen tilavuuden ja viime vuoden tilavuuden eron, joka on nelikertainen eli tilavuus on kasvanut 13 vuodessa 4-kertaiseksi. Ojat ovat 25 m välein ja paras kasvu näyttää olevan juuri ojan penkalla. Jo 5 m päässä ojasta paksuuskasvu näyttää olevan huomattavasti heikompää. Viime vuosina olen täydentänyt vahoja 50 m välein ojitettuja rämeitä kaivamalla vielä kasi ojaa vanhojen ojien väliin.
Varmaan tuolla tavoin ojittaminen märällä rämemaalla kasvua ojan lähipuille petraa.
Tutkin itse 196 vuosirengasta sisältävän petäjän kantoa Lopella. (Myrskyn talvella kaatama ikihonka loivassa, kuivahkossa sorarinteessä.). Kannossa oli jopa 30 peräkkäistä hitaan kasvun vuotta peräkkäin. Sitten taas luokkaa parikymmentä tuplasti paksumpaa vuosirengasta. Ja taas hidasta kasvua. Voiko 30 kesää peräkkäin olla kylmiä? Ja 20 seuraavaa taas lämpimiä?
Ilmeisesti jotain muitakin syitä kasvun vaihteluun tuon ”emopetäjän” liki 200 vuotisella taipaleella.