Valtapuu mäntyä, mukana reippaasti myös kuusta. Ja tuo on vain yksi kasa, niitä oli tien vieressä pitkin matkaa. Otinpa vaan kuvan siitä isoimmasta. Puusto oli about 65-70 v. Ja se aukko sen taimikonhoitokuvan edessä oli tuosta hakkuusta. Hakkuukertymä about 500 mottia.
Ollaan sitä sitten niin kovia ”mottipäitä” että!
Riippuu nyt missä päinkin korpisoturin metsät, varsinkin hiukan ylempänä sijaitsevat mutta aivan normaalia saantoa jos lähtö ollut esim. karulla pohjalla ja luontaista, ehkä hiukan aukkoista joka silloin aivan tavanomaista. Voi olla silti erittäin edullisia motteja jos ei aivan kauheasti ole tuhrattu rahaa ja tunteja tuohon saantoon. Sen tosin varmaan tietäisi edellinen sukupolvi pareen joka tuonkin on alkuun kasvatellut.
Jos kuivaa, niin ei taida maassa vaan riittää ravinteet lyhyessä ajassa kauhiaan puusaaliiseen. On kasvatettava harvassa, jotta järeytyy ja sottenkin kestää pitkään.
Ittellä kesämökin ympärillä hiekkakangasta, siinä mäntytukkia. Kasvaa superhitaasti koska kunttakerros on tosi ohut. 30 vuotta sitten tehty traktorin ajoura on edelleen erotettavissa maastosta. Ei paljon karike peitä….
Ihan hyvä ratkaisu pistää vajaatuottoiset nurin, etenkin jos sillä saa kasvastettua kuviokokoja samalla. Tulevaisuudessa helpompi käsitellä harvennuksilla suurempia kokonaisuuksia.
Hyvää alkavaa vuotta kaikille.Kyllähän tuolla 540:llä motilla jonkunlaisen tilin tekee.
Esim saa jessekin niitä varpaluutatarpeitaan myydä tuohon euromäärään(32000) aikamoisen kasan.Varsinkin kun niiden varpaluutatarpeiden kantohinta 0-1 euroo/motti.
Ja onkivapatarpeiden 0-2euroo/motti,Tietysti voi mennä alle 0 rajan kun eivät ala noita risukoita raivaamaan.Eli käyvät motolla palstan reunassa moikkaamassa ja lähettävät laskun.
Revi siitä jees.
Röörillä ei ”luudakset” ole kyllä pyhinä päässeet liikaa kuivamaan. Päässä meinaan. 13,00 euroa/motti niistä viimeksi maksettiin ja aivan nurisematta tehtiin. Lisäksi ainespuuta lähes samanverran. Ja jäämäpuustosta sitten kasvatellaan näitä kuvan kasatarpeita.
Minusta ei sitä kannata moittia saatikkaan naureskella jos puuta ei joka paikassa kasvakkaan niinkuin parhailla paikoilla Suomessa. Itsekkin kun metsiäni yritän hoitaa ja kehittää täällä pohjoisissa olosuhteissa joudun aina” kateellisena” lukemaan kertomuksia suurista puumääristä ja tukki%. Yksinkertaisesti luonto ei anna sellaiseen mahdollisuuksia.
Tosimielellä minäkin raivaussahan terää taimikoihin syötän ja uusia taimia lyön maahan hakatun metsän tilalle. Silti en voi kuvitellakkaan saavuttavani hyvälläkään hoidolla sellaisia tuloksia kuin useilla täällä tuntuu olevan luontojaan.
Tähän asti hakatuissa aukoissa ei keskimäärin puustoa ole ollut lähellekkään tuota jonkun edellä laskemaa 170m3/ha. Tukkiprosenttikin on ollut reilusti alle 50%. Vanhatmetsät kun ovat kaikki täällä syntyperältään luonnonmetsiä ja pääosin vielä vuosisatoja harsittuja. Vasta nykyisistä kasvatusmetsistä voi odottaa parempia kertymiä.
Aktiivisella ja voimakkaalla hoidolla olen kuitenkin saanut metsieni kasvun nostettua yli kaksinkertaiseksi alueen keskimääräiseen kasvuun verrattuna samalla metsien kiertoikä on pudonnut 60-80 vuoteen eli 30-40 vuotta vanhojen suositusten tasosta. Keskikasvu on jo sama kuin metlan ilmoittama kasvu eteläisen keskisuomen tasolla. Tavoitteena jo ensivuosikymmenelle, että aukkojen keskipuusto nousisi 200 tasolle.
Paljolti täällä metsätalous perustuu suuriin pinta-aloihin. Keskimääräisen avohakkuukaupan pinta-ala lienee reilusti enemmän kuin 5 ha. Tila koko on myös tietysti toinen ja se antaa synergia etua. Loppujen lopuksihan tili tulee myydyistä moteista eikä siitä paljonko niitä löytyi yhdeltä hehtaarilta. 10 ha heikompaa 170m3/ha tekee kuitenkin rahanakin enemmän kuin 1 tai 2 hehtaaria vaikka siellä olisi paljonkin puuta hehtaarilla.
Sekin on muistettava ainakin ostometsissä, että on eri asia tuottaa 1500€ hehtaarihinnalla hankitulla metsällä esim. 6m3/ha/v, kuin 5000€/ha maksaneella 10m3/ha/v.
Istutus- ja taimikonhoitohommissa pinta-alasta ei tosin ole kuin haittaa vielä kun täällä pitää yleensä laittaa se 2500 taimea kasvamaan hehtaarille.
Kannustavia viestejä on aina mukavampi lukea kuin vähätteleviä. Eli työniloa kaikille ja jalostetaan vaan jatkuvasti metsiämme.
Silloin kun annetaan heti mahdollisimmat tarkat tiedot metsän sijainnista, hakkuukertymistä, yms. suunsoitto jää täällä varmasti vähemmälle.
Metsien tuottokyky on erilainen eripuolilla valtakuntaa ja sen mukaan tietysti eletään.
Minusta on erittäin tärkeää tuoda esille kaikkia nykymenetelmien mahdollisuuksia puuntuotannossa.
Meillä ei täällä Suomella ole varaa ulkomuseoida metsiä, jos aiomme pitää täällä puuta jalostavan teollisuuden.
Euroopan lauhkealla vyöhykkeellä on parhaillaan menossa erittäin voimakas, kymmeniä miljardeja euroja käsittävä metsätalouden kehitysohjelma, mutta meillä suunta on juuri päinvastainen. Nyt pitäisi hälyytyskellojen jo soida.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Mikä oli tukkiprosentti?
Pistäppä kuva siitä aukostakin niin voidaan porukalla ihailla …
Mielellämme kuulisimme tarkempia tietoja hakkuukertymästä, puuston iästä, yms.
Olikohan äskeisen taimikon raivauskuvan etuosassa mahdollisesti aukko,josta nämä tukitkin lähteneet?.
Jos kyseessä oli puhdas männikkö niin ei ole kovin iso kasa.
Valtapuu mäntyä, mukana reippaasti myös kuusta. Ja tuo on vain yksi kasa, niitä oli tien vieressä pitkin matkaa. Otinpa vaan kuvan siitä isoimmasta. Puusto oli about 65-70 v. Ja se aukko sen taimikonhoitokuvan edessä oli tuosta hakkuusta. Hakkuukertymä about 500 mottia.
500 m3/3 ha = 170 m3/ha?
170 m3/ha Meillä päin tuplasti kiintoja /ha eli ei mikään hyvä saanto per/ ha
Jospa korpisoturi oli poistanut vain siemenpuut taimikon päältä. 🙂
Saanto yhdellä kuviolla oli 240, mutta loput kaksi olivat kehnoja. Ei laadultaankaan hyvää joten annoin mennä sileäksi ja pistää uuteen kasvuun.
Ollaan sitä sitten niin kovia ”mottipäitä” että!
Riippuu nyt missä päinkin korpisoturin metsät, varsinkin hiukan ylempänä sijaitsevat mutta aivan normaalia saantoa jos lähtö ollut esim. karulla pohjalla ja luontaista, ehkä hiukan aukkoista joka silloin aivan tavanomaista. Voi olla silti erittäin edullisia motteja jos ei aivan kauheasti ole tuhrattu rahaa ja tunteja tuohon saantoon. Sen tosin varmaan tietäisi edellinen sukupolvi pareen joka tuonkin on alkuun kasvatellut.
Kuivaa maata on on. Ja tarkennuksena vielä kun papereita kertasin, saanto oli 550 mottia. Mutta ei mulla tästä kaupasta valittamista ole.
Jos kuivaa, niin ei taida maassa vaan riittää ravinteet lyhyessä ajassa kauhiaan puusaaliiseen. On kasvatettava harvassa, jotta järeytyy ja sottenkin kestää pitkään.
Ittellä kesämökin ympärillä hiekkakangasta, siinä mäntytukkia. Kasvaa superhitaasti koska kunttakerros on tosi ohut. 30 vuotta sitten tehty traktorin ajoura on edelleen erotettavissa maastosta. Ei paljon karike peitä….
Ihan hyvä ratkaisu pistää vajaatuottoiset nurin, etenkin jos sillä saa kasvastettua kuviokokoja samalla. Tulevaisuudessa helpompi käsitellä harvennuksilla suurempia kokonaisuuksia.
Hyvää alkavaa vuotta kaikille.Kyllähän tuolla 540:llä motilla jonkunlaisen tilin tekee.
Esim saa jessekin niitä varpaluutatarpeitaan myydä tuohon euromäärään(32000) aikamoisen kasan.Varsinkin kun niiden varpaluutatarpeiden kantohinta 0-1 euroo/motti.
Ja onkivapatarpeiden 0-2euroo/motti,Tietysti voi mennä alle 0 rajan kun eivät ala noita risukoita raivaamaan.Eli käyvät motolla palstan reunassa moikkaamassa ja lähettävät laskun.
Revi siitä jees.
Röörillä ei ”luudakset” ole kyllä pyhinä päässeet liikaa kuivamaan. Päässä meinaan. 13,00 euroa/motti niistä viimeksi maksettiin ja aivan nurisematta tehtiin. Lisäksi ainespuuta lähes samanverran. Ja jäämäpuustosta sitten kasvatellaan näitä kuvan kasatarpeita.
Minusta ei sitä kannata moittia saatikkaan naureskella jos puuta ei joka paikassa kasvakkaan niinkuin parhailla paikoilla Suomessa. Itsekkin kun metsiäni yritän hoitaa ja kehittää täällä pohjoisissa olosuhteissa joudun aina” kateellisena” lukemaan kertomuksia suurista puumääristä ja tukki%. Yksinkertaisesti luonto ei anna sellaiseen mahdollisuuksia.
Tosimielellä minäkin raivaussahan terää taimikoihin syötän ja uusia taimia lyön maahan hakatun metsän tilalle. Silti en voi kuvitellakkaan saavuttavani hyvälläkään hoidolla sellaisia tuloksia kuin useilla täällä tuntuu olevan luontojaan.
Tähän asti hakatuissa aukoissa ei keskimäärin puustoa ole ollut lähellekkään tuota jonkun edellä laskemaa 170m3/ha. Tukkiprosenttikin on ollut reilusti alle 50%. Vanhatmetsät kun ovat kaikki täällä syntyperältään luonnonmetsiä ja pääosin vielä vuosisatoja harsittuja. Vasta nykyisistä kasvatusmetsistä voi odottaa parempia kertymiä.
Aktiivisella ja voimakkaalla hoidolla olen kuitenkin saanut metsieni kasvun nostettua yli kaksinkertaiseksi alueen keskimääräiseen kasvuun verrattuna samalla metsien kiertoikä on pudonnut 60-80 vuoteen eli 30-40 vuotta vanhojen suositusten tasosta. Keskikasvu on jo sama kuin metlan ilmoittama kasvu eteläisen keskisuomen tasolla. Tavoitteena jo ensivuosikymmenelle, että aukkojen keskipuusto nousisi 200 tasolle.
Paljolti täällä metsätalous perustuu suuriin pinta-aloihin. Keskimääräisen avohakkuukaupan pinta-ala lienee reilusti enemmän kuin 5 ha. Tila koko on myös tietysti toinen ja se antaa synergia etua. Loppujen lopuksihan tili tulee myydyistä moteista eikä siitä paljonko niitä löytyi yhdeltä hehtaarilta. 10 ha heikompaa 170m3/ha tekee kuitenkin rahanakin enemmän kuin 1 tai 2 hehtaaria vaikka siellä olisi paljonkin puuta hehtaarilla.
Sekin on muistettava ainakin ostometsissä, että on eri asia tuottaa 1500€ hehtaarihinnalla hankitulla metsällä esim. 6m3/ha/v, kuin 5000€/ha maksaneella 10m3/ha/v.
Istutus- ja taimikonhoitohommissa pinta-alasta ei tosin ole kuin haittaa vielä kun täällä pitää yleensä laittaa se 2500 taimea kasvamaan hehtaarille.
Kannustavia viestejä on aina mukavampi lukea kuin vähätteleviä. Eli työniloa kaikille ja jalostetaan vaan jatkuvasti metsiämme.
Silloin kun annetaan heti mahdollisimmat tarkat tiedot metsän sijainnista, hakkuukertymistä, yms. suunsoitto jää täällä varmasti vähemmälle.
Metsien tuottokyky on erilainen eripuolilla valtakuntaa ja sen mukaan tietysti eletään.
Minusta on erittäin tärkeää tuoda esille kaikkia nykymenetelmien mahdollisuuksia puuntuotannossa.
Meillä ei täällä Suomella ole varaa ulkomuseoida metsiä, jos aiomme pitää täällä puuta jalostavan teollisuuden.
Euroopan lauhkealla vyöhykkeellä on parhaillaan menossa erittäin voimakas, kymmeniä miljardeja euroja käsittävä metsätalouden kehitysohjelma, mutta meillä suunta on juuri päinvastainen. Nyt pitäisi hälyytyskellojen jo soida.