Varhaisperattu muutama vuosi sitten ekan kerran koivut pois. Nyt varovovaista rs raivuuta 19h. Luonnonleimaamat ja hirvensyömät ja koivuvesat pois.pihlajatlehtipuut hirville jätetään. Suolla taimikko vaivoin päässyt polvenkorkeuteen huonoimmassa kohtaa. Kylvötuppaaseen jätä parhaat ja yleensä 2kpl jos ranteen vahvuista koska hirvienvesomispaikka on notkossa. Kyllä tää tä tästä laatua ajan kanssa jollekin sitten ….
Minun kokemukseni männyntaimikosta, jossa hirvet olivat suorastaan asustelleet, on seuraava: Valtapituus noin kaksi metriä, osaa syöty, osa taimista koskematon. valikoin kasvatettavat taimet 2000 r/ha periaatteella, muut kaadoin, mutta hirvien syömät jätin ylimääräisiksi. Teoria oli, että ne männyt maistuvat hirville paremmin. Tulos oli loistava – hirvet nyppivät samoja taimia ja jättivät ehjät taimet rauhaan.
Toinen kuvio oli männyn kylvöalue, jossa olin pikkupoikana siemeniä ripottelemassa. Kun kylvötuppaat myöhemmin harvennettiin, käski isäni jättää kaksi parasta joka tuppaaseen. No mehän jätettiin – Mutta niistä tuli järjestään lenkoja, koska toispuoleinen oksisto painoi niitä sivullepäin ja runko korjasi latvan suoraan.
Niiden mäntyjen ( kakkosvaihtoehdot on poistettu ajat sitten) täytyisi kehittyä melko paksuiksi, että niistä saisi virheettömiä tyvitukkeja. Lylyä niissä on joka tapauksessa melko paljon.
Minä kyllä olisin sipaissut ne pihlajatkin pois. Oma havaintoni on että mitä vähemmän lehtipuuta sitä huonommin hirvet viihtyvät tai pysähtyvät syömään. Olen seuraillut aika paljon metsähallituksen männyn viljelyä hirvialueilla ja ne puhdistavat taimikkonsa hyvin tarkaan lehtipuusta varmaankin juuri em syyn vuoksi.
En tiedä mikä on sitten oikein mutta nyt raivaan männiköt todella puhtaaksi lehtipuusta.
Ei ole varmaan yhtä totuutta. Kyllä jätän tosiaan vielä tässä vaiheess alle metrin puuväliin jos kaksi löhtöä hyvin. Koivut niittaaan tosiaan mutta noita syötyjä pihlajia jätän. Juu sellainen on muillakin havainyo että hifvet tuppaamviihtyyn siellä mistä ne helooiten saa sapuskaa monipuolisesti ja missä niillä ompi suojaa. Ihan suolla jossa rehebää missä oli koivu vallassa oli paljolti hirven olojälkiä. Epäilen olevan siellä vasomispaikkaa,sen verran suojaista oli notkossa. Ei hirvi monesti huono leimaaja ole jolleiniitä ole liikaa…
Harvenna tuppaita hiljalleen ja jätä VAIN YKSI taimi tuppeeseen, joka on jo yli hirven syönnin rajan n. 4 metriä.
Ota tuppaista pois lähellä parasta runkoa olevat, jotta vältät lenkouden.
Jätä hirven syömät kasvamaan ja poista kun hirvivaara on ohi. Hirvi syö siitä ”pöydästä” mistä ennenkin.
Pidä mäntytaimikko aina puhtaana lehtipuusta järjestyksessä; haapa, pihlaja, koivu.
Jo siksikin, että männyn kasvupaikoilla ravinteet ovat suht`niukat ja juuristokilpailu on ankaraa roskapuiden kanssa. Muista myös valo (ylhäältä päin tuleva valo on puulle se kaikkein tärkein juttu yhteyttämisen kannalta), sadetus, kasvutila > huom! latvus+latvus! ja muut tekijät.
Haavat poistettava aina mahdollisimman tarkkaan, sillä se levittää männynversoruostetta ja tuhoaa taimikkosi.
Samalla haapa on hirven herkkua, kuten muutkin em. mainittut lehtipuut.
Voit käyttää sitä keltaista nauhaa. Vedä sitä ristiin rastiin taimikkoon. Hirvi menee sitä hämilleen. Korkeus 1.5-2.0 metriä.
Lisäksi laitan latvuksiin keltaisen nauhan sinne tänne ja varsinkin hyviin taimiin.
Teen ns. keltaista metsää.
Vaatii työtä, mutta sitähän metsänhoito on!!
Laita siksak-nauha kiinni erilllisiin keppeihin tai heikkolaatuisiin kasvaviin puihin.
Vaikka muuta väitetään, niin nauha auttaa, kunhan malttaa laittaa sen riittävän kattavasti taimikkoon. Rullan hinta n. 18.00 ekua/300 m. Uittokalusto toimittaa nopeasti.
Näin minä toimin ja hirvet on hallinnassa!
Muista poistaa nauha luonnosta hirvivaaran poistuttua!!
Olen samoilla linjoilla edellisen kanssa. Tuolla meidän hirvenmetsätysalueella, josta jo aiemmin havaintoja kerroin Metsähallituksen osalta, on myös yksityisten mäntytaimikoita. Siellä oli isänta aidannut 2 ha taimikon juuri tuolla keltaisella nauhalla. Kolmena – neljänä vuotena se nauha oli ja välillä sitä korjailtiin porukalla kun lumet ja myrskyt olivat sitä riepottaneet. Samoin siellä tehtiin kattavat raivaukset lehtipuun osalta ja niin vain hyvä taimikko jäi henkiin. Alussa taisi olla myös sinisiä latvasuojia reunataimissa.
Parina vuotena isäntä viritteli tuulella toimivan hirvikarkoittimen joka mokutti jollain vasaralla kattilan kanteen. Sen tehosta en tiedä enemmänkin meni hupi puolelle.
Aivan turhaa muovin luontoon laahaamista. Hirvihän liikkuu lähes pimeässä näin ihmisen silmään eikä se keltainen nauha tyynellä ilmalla näy eikä häirii hirveä mitenkään. On vain ollut tuuria jos hirvet ovat jättäneet taimikon rauhaan. Enemmän siihen sitten on kyllä nuo hoitopuolen toimet vaikuttaneet.
Olen joskus rakentanut jopa kymmenkunnan keltaisen nauhan aidan mutta siitäkin mentiin läpi mennen tullen. Kyllästyin parsimaan ja kokosin jätesäkkeihin koko rohjon. Parhaan tehon olen saanut alumiinipintaisen, esim. ilmastointiteipin kaas. Ja se on alkuun todella tehokas niin kauan kun liima vielä haisee.
Juu tälla alueella mettästysseuran miehet ovat kyllä pitäneet hirvimäärän sellaisena ettei minulla ole sellaista vaaraa kuin on esim peura-alueilla. Syömävaraa on silti hyvä jättää. Viimetalvena luonto leimasi paljon itsekin ts. Latvoja katkesikin tykkylumesta merkittävästi. Ei jokapaikassa kannata aina kaavamaisesti menetellä etenkin jos tahtoo tehdä kevyitä ensiharvennuksia ennen motohakkuita. No tämähän on sellaista puuhastelua. Ohjeethan on tehty ajatellen koneellista ensiharvennusta optimoiden. Viljavuus tulee aina huomioida kun tiheyksiä fundeeraa.
Onhan noita konsteja monneen malliin.
Meinasin laittaa cd levyjä siiman nokkaan tuulen pyöritellä.
Äitimuorin mansikkamaasta ainaski rastaat ja harakat pysyneet pois.
Perustuu juuri siihen välkkymiseen tuo cd-levynkin peloteominaisuus. Pienikin valonkajo heijastuu ja ilmavirta liikuttaa. Kuten juuri mainitsemaani ilmastointiteipin alumiinipintaakin. On vain turha päästää sinne taimikkoon asti eli välkkyvä nauha taimikon ympäri on se turvallisin tehoamaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Varhaisperattu muutama vuosi sitten ekan kerran koivut pois. Nyt varovovaista rs raivuuta 19h. Luonnonleimaamat ja hirvensyömät ja koivuvesat pois.pihlajatlehtipuut hirville jätetään. Suolla taimikko vaivoin päässyt polvenkorkeuteen huonoimmassa kohtaa. Kylvötuppaaseen jätä parhaat ja yleensä 2kpl jos ranteen vahvuista koska hirvienvesomispaikka on notkossa. Kyllä tää tä tästä laatua ajan kanssa jollekin sitten ….
Minun kokemukseni männyntaimikosta, jossa hirvet olivat suorastaan asustelleet, on seuraava: Valtapituus noin kaksi metriä, osaa syöty, osa taimista koskematon. valikoin kasvatettavat taimet 2000 r/ha periaatteella, muut kaadoin, mutta hirvien syömät jätin ylimääräisiksi. Teoria oli, että ne männyt maistuvat hirville paremmin. Tulos oli loistava – hirvet nyppivät samoja taimia ja jättivät ehjät taimet rauhaan.
Toinen kuvio oli männyn kylvöalue, jossa olin pikkupoikana siemeniä ripottelemassa. Kun kylvötuppaat myöhemmin harvennettiin, käski isäni jättää kaksi parasta joka tuppaaseen. No mehän jätettiin – Mutta niistä tuli järjestään lenkoja, koska toispuoleinen oksisto painoi niitä sivullepäin ja runko korjasi latvan suoraan.
Niiden mäntyjen ( kakkosvaihtoehdot on poistettu ajat sitten) täytyisi kehittyä melko paksuiksi, että niistä saisi virheettömiä tyvitukkeja. Lylyä niissä on joka tapauksessa melko paljon.
raivuussa ei koskaan jätetä puuta alle metrin välein ei missään raivausmuodossa.!!
Minä kyllä olisin sipaissut ne pihlajatkin pois. Oma havaintoni on että mitä vähemmän lehtipuuta sitä huonommin hirvet viihtyvät tai pysähtyvät syömään. Olen seuraillut aika paljon metsähallituksen männyn viljelyä hirvialueilla ja ne puhdistavat taimikkonsa hyvin tarkaan lehtipuusta varmaankin juuri em syyn vuoksi.
En tiedä mikä on sitten oikein mutta nyt raivaan männiköt todella puhtaaksi lehtipuusta.
Ei ole varmaan yhtä totuutta. Kyllä jätän tosiaan vielä tässä vaiheess alle metrin puuväliin jos kaksi löhtöä hyvin. Koivut niittaaan tosiaan mutta noita syötyjä pihlajia jätän. Juu sellainen on muillakin havainyo että hifvet tuppaamviihtyyn siellä mistä ne helooiten saa sapuskaa monipuolisesti ja missä niillä ompi suojaa. Ihan suolla jossa rehebää missä oli koivu vallassa oli paljolti hirven olojälkiä. Epäilen olevan siellä vasomispaikkaa,sen verran suojaista oli notkossa. Ei hirvi monesti huono leimaaja ole jolleiniitä ole liikaa…
Harvenna tuppaita hiljalleen ja jätä VAIN YKSI taimi tuppeeseen, joka on jo yli hirven syönnin rajan n. 4 metriä.
Ota tuppaista pois lähellä parasta runkoa olevat, jotta vältät lenkouden.
Jätä hirven syömät kasvamaan ja poista kun hirvivaara on ohi. Hirvi syö siitä ”pöydästä” mistä ennenkin.
Pidä mäntytaimikko aina puhtaana lehtipuusta järjestyksessä; haapa, pihlaja, koivu.
Jo siksikin, että männyn kasvupaikoilla ravinteet ovat suht`niukat ja juuristokilpailu on ankaraa roskapuiden kanssa. Muista myös valo (ylhäältä päin tuleva valo on puulle se kaikkein tärkein juttu yhteyttämisen kannalta), sadetus, kasvutila > huom! latvus+latvus! ja muut tekijät.
Haavat poistettava aina mahdollisimman tarkkaan, sillä se levittää männynversoruostetta ja tuhoaa taimikkosi.
Samalla haapa on hirven herkkua, kuten muutkin em. mainittut lehtipuut.
Voit käyttää sitä keltaista nauhaa. Vedä sitä ristiin rastiin taimikkoon. Hirvi menee sitä hämilleen. Korkeus 1.5-2.0 metriä.
Lisäksi laitan latvuksiin keltaisen nauhan sinne tänne ja varsinkin hyviin taimiin.
Teen ns. keltaista metsää.
Vaatii työtä, mutta sitähän metsänhoito on!!
Laita siksak-nauha kiinni erilllisiin keppeihin tai heikkolaatuisiin kasvaviin puihin.
Vaikka muuta väitetään, niin nauha auttaa, kunhan malttaa laittaa sen riittävän kattavasti taimikkoon. Rullan hinta n. 18.00 ekua/300 m. Uittokalusto toimittaa nopeasti.
Näin minä toimin ja hirvet on hallinnassa!
Muista poistaa nauha luonnosta hirvivaaran poistuttua!!
Olen samoilla linjoilla edellisen kanssa. Tuolla meidän hirvenmetsätysalueella, josta jo aiemmin havaintoja kerroin Metsähallituksen osalta, on myös yksityisten mäntytaimikoita. Siellä oli isänta aidannut 2 ha taimikon juuri tuolla keltaisella nauhalla. Kolmena – neljänä vuotena se nauha oli ja välillä sitä korjailtiin porukalla kun lumet ja myrskyt olivat sitä riepottaneet. Samoin siellä tehtiin kattavat raivaukset lehtipuun osalta ja niin vain hyvä taimikko jäi henkiin. Alussa taisi olla myös sinisiä latvasuojia reunataimissa.
Parina vuotena isäntä viritteli tuulella toimivan hirvikarkoittimen joka mokutti jollain vasaralla kattilan kanteen. Sen tehosta en tiedä enemmänkin meni hupi puolelle.
Aivan turhaa muovin luontoon laahaamista. Hirvihän liikkuu lähes pimeässä näin ihmisen silmään eikä se keltainen nauha tyynellä ilmalla näy eikä häirii hirveä mitenkään. On vain ollut tuuria jos hirvet ovat jättäneet taimikon rauhaan. Enemmän siihen sitten on kyllä nuo hoitopuolen toimet vaikuttaneet.
Olen joskus rakentanut jopa kymmenkunnan keltaisen nauhan aidan mutta siitäkin mentiin läpi mennen tullen. Kyllästyin parsimaan ja kokosin jätesäkkeihin koko rohjon. Parhaan tehon olen saanut alumiinipintaisen, esim. ilmastointiteipin kaas. Ja se on alkuun todella tehokas niin kauan kun liima vielä haisee.
Juu tälla alueella mettästysseuran miehet ovat kyllä pitäneet hirvimäärän sellaisena ettei minulla ole sellaista vaaraa kuin on esim peura-alueilla. Syömävaraa on silti hyvä jättää. Viimetalvena luonto leimasi paljon itsekin ts. Latvoja katkesikin tykkylumesta merkittävästi. Ei jokapaikassa kannata aina kaavamaisesti menetellä etenkin jos tahtoo tehdä kevyitä ensiharvennuksia ennen motohakkuita. No tämähän on sellaista puuhastelua. Ohjeethan on tehty ajatellen koneellista ensiharvennusta optimoiden. Viljavuus tulee aina huomioida kun tiheyksiä fundeeraa.
Onhan noita konsteja monneen malliin.
Meinasin laittaa cd levyjä siiman nokkaan tuulen pyöritellä.
Äitimuorin mansikkamaasta ainaski rastaat ja harakat pysyneet pois.
Perustuu juuri siihen välkkymiseen tuo cd-levynkin peloteominaisuus. Pienikin valonkajo heijastuu ja ilmavirta liikuttaa. Kuten juuri mainitsemaani ilmastointiteipin alumiinipintaakin. On vain turha päästää sinne taimikkoon asti eli välkkyvä nauha taimikon ympäri on se turvallisin tehoamaan.