Niinpä ainainen omistajan kysymys voiko männikkö mennä pilalle, elikkä onko apuharvennuksesta tutkimusta että antaa jotain lompakkoon, poistuvat allejääneet ei anna kovin paljoa motteja.
Jos teen ite saa matkarahat kyllä. Osaa kait männiköt järeityä itsekin, vai supistuuko liikaa valolatvus, olen katsonut että melkosta vauhtia kasvaa kyllä ylös ja alhaalta oksat kuolee. Kuulin että kaikissa maissa ei harrasteta apuharvennuksia samassa mitassa kuin Suomeniemellä.
Kyllähän tuossa laatua tehdään huimaa kyytiä. Korkeintaan hyvin kevyt harvennus itse tehden. En usko että tuossa kyllä mikään pilalle menee varsinkin kun Hiihtoniilo varmasti ei sitä sinne unohda eli tarkkailee kasvua ja tekee sen mukaisia päätöksiä.
Heti harventamalla saa valiorungoille vielä kunnon latvuksen
Viivyttelemällä lengot tai muut huonommat puut ainakin osittain alkaa hallita latvustossa.
Harventaisin, eikä mitään kevyttä käsittelyä vaan ihan normaalia. Laatu paranee, kun puille tulee tilaa järeytyä. Tuossa vaiheessa ei tiheässä kasvattamalla enää laatua paranneta, vaan päinvastoin.
Kyllä saa Jesse saat noilla ohjeilla metsänharvennuksen tuntumaan tosi ihmeelliseltä ja vaikealta asialta! Sahat ja motot soimaan ja ÄKKIÄ! relaskooppi taulukoliden mukaan.Elkää nyt ainakaan mitään kevyttä harvennusta tehkö omalla silmällä mittaamatta pohja pinta-alaa – kuvassa on kasvukierron aikainen TUOTTO kovimmillaan, sitä ei kannattane pilata silmämääraisyyksiin.
Tuossa vain on vaihe jossa kovasti paljon annetaan ilmaiseksi (uudelle sellutehtaallekko?) juuri kunnolla tukkia tyrkkäävää mäntyä kuituna pois. Mutta siksipä sellutehdas hyvin kannattaa rakentaakkin kotimaahan Groupin.
Harvennus ja karsinta, jos jaksaa, ja jos oksat eivät ole liian paksuja (kuolleilla oksilla paksuuskaan ei haittaa). Latvus ei saisi supistua liikaa tai kasvu hiipuu.
Olen kuullut että alueen puut kaatui länsituulesta Manta (ei Mauri -myrskyssä ,mutta voi tuo olla aiemminkin. Katselin, että myös 1975 tapahtui:
”
15.12.1975
”KAIKKIEN AIKOJEN MYRSKY” luonnehti radion uutiset Länsi- ja Etelä-Suomessa raivonnutta länsimyrskyä. Tuulenpuuskat yli 12 boforia (33-37 m/s), Pohjanlahdella esiintyi myös ukkosta. Myrskytuulet aiheutti erittäin syvä matalapaine (970 hPa) kulkiessaan Suomen yli Kuolan niemimaalle. Lämpötila oli pääasiassa nollan yläpuolella.
Valassaarilla mitattu 38 m/s oli Ilmatieteen laitoksen mukaan luultavasti korkein koskaan sen laitteilla mitattu tuulennopeus. Virallisten keskituulilukemien Suomen ennätystä sivuttiin Korsnäsin Moikipäässä ja Valassaarilla, joissa länsituulta mitattiin 31 m/s maanantaiaamuna. Maa-alueilla Oulussa vastaava arvo oli 17 m/s.
Keski-ja Etelä-Pohjanmaalla myrsky aiheutti yöllä ja seuraavana päivänä melkoiset vahingot. Kaikkialla maakunnissa kaatui suuria määriä puita, kattoja vaurioitui ja ”tv-antenneja taittui kuin oljenkorsia.” Esimerkiksi Seinäjoella tuuli repäisi Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulun kattoa rullalle 100 neliömetriä. Vaasassa tuli myös huomattavia aineellisia vahinkoja. Pääkaupungissa kerrottiin myrskyn kiskoneen kymmenestä talosta peltikaton.”
Männyissä alkaa latvus kuvan mukaan menevän alle puoleen. Jos harvennusta vielä kauheasti lykkää, harvennusvaikutus voi olla pettymys mäntyjen kasvattaessa ensiksi latvoja kuntoon ennen kasvuharppausta.
Jos kuvio olisi minun tilaisin paikalle moton ja pyytäisiin tekemään laatuharvennuksen. Laatuharvennuksessa panostetaan perinteiseen alaharvennukseen nähden enemmän laatua, seasta voidaan poistaa myös suurempia huonolaatuisia puita.
Männyn karsiutumisesta on väänetty palstalla aikaisemminkin. Minun käsitykseni mukaan mäntyä kasvatetaan seitsemän metrin pituuteen asti tiheässä jotta oksat jäisivät hennoksi. Sen jälkeen mäntyäkin pitää kasvattaa harvemmassa jossa oksat pääsevät karsiutumaan lumen ja muiden ulkoisten vaikutusten avulla. Mänty ei pidempänä enää panosta alaoksien kasvuun jos sillä on käytössä tarpeeksi aurinkoa. Toisenlaisia uskomuksiakin on liikkeellä.
MV antaisi kasvaa.
Harvennetaan.
Joutas harventaa.
mieluummin vaikka hieman etukäteen reilu harvennus kuin muutama vuosi myöhässä . Ei muuta ku sahat laulamaan.
Niinpä ainainen omistajan kysymys voiko männikkö mennä pilalle, elikkä onko apuharvennuksesta tutkimusta että antaa jotain lompakkoon, poistuvat allejääneet ei anna kovin paljoa motteja.
Jos teen ite saa matkarahat kyllä. Osaa kait männiköt järeityä itsekin, vai supistuuko liikaa valolatvus, olen katsonut että melkosta vauhtia kasvaa kyllä ylös ja alhaalta oksat kuolee. Kuulin että kaikissa maissa ei harrasteta apuharvennuksia samassa mitassa kuin Suomeniemellä.
Kyllähän tuossa laatua tehdään huimaa kyytiä. Korkeintaan hyvin kevyt harvennus itse tehden. En usko että tuossa kyllä mikään pilalle menee varsinkin kun Hiihtoniilo varmasti ei sitä sinne unohda eli tarkkailee kasvua ja tekee sen mukaisia päätöksiä.
Heti harventamalla saa valiorungoille vielä kunnon latvuksen
Viivyttelemällä lengot tai muut huonommat puut ainakin osittain alkaa hallita latvustossa.
Tiheältä näyttää, yksi lenkokin on kuvassa vasemmalla. Kyllä mä jo harventaisin
Harventaisin, eikä mitään kevyttä käsittelyä vaan ihan normaalia. Laatu paranee, kun puille tulee tilaa järeytyä. Tuossa vaiheessa ei tiheässä kasvattamalla enää laatua paranneta, vaan päinvastoin.
Kyllä saa Jesse saat noilla ohjeilla metsänharvennuksen tuntumaan tosi ihmeelliseltä ja vaikealta asialta! Sahat ja motot soimaan ja ÄKKIÄ! relaskooppi taulukoliden mukaan.Elkää nyt ainakaan mitään kevyttä harvennusta tehkö omalla silmällä mittaamatta pohja pinta-alaa – kuvassa on kasvukierron aikainen TUOTTO kovimmillaan, sitä ei kannattane pilata silmämääraisyyksiin.
Tuossa vain on vaihe jossa kovasti paljon annetaan ilmaiseksi (uudelle sellutehtaallekko?) juuri kunnolla tukkia tyrkkäävää mäntyä kuituna pois. Mutta siksipä sellutehdas hyvin kannattaa rakentaakkin kotimaahan Groupin.
Harvennus ja karsinta, jos jaksaa, ja jos oksat eivät ole liian paksuja (kuolleilla oksilla paksuuskaan ei haittaa). Latvus ei saisi supistua liikaa tai kasvu hiipuu.
Vähintäi puolet nurin.Karsinta on puuhastelua ja ajan haaskausta.
tekisin kuten rööri asian ilmaisi. mutta miten Mauri-myrsky liittyy tähän petäjikköön
Olen kuullut että alueen puut kaatui länsituulesta Manta (ei Mauri -myrskyssä ,mutta voi tuo olla aiemminkin. Katselin, että myös 1975 tapahtui:
”
15.12.1975
”KAIKKIEN AIKOJEN MYRSKY” luonnehti radion uutiset Länsi- ja Etelä-Suomessa raivonnutta länsimyrskyä. Tuulenpuuskat yli 12 boforia (33-37 m/s), Pohjanlahdella esiintyi myös ukkosta. Myrskytuulet aiheutti erittäin syvä matalapaine (970 hPa) kulkiessaan Suomen yli Kuolan niemimaalle. Lämpötila oli pääasiassa nollan yläpuolella.
Valassaarilla mitattu 38 m/s oli Ilmatieteen laitoksen mukaan luultavasti korkein koskaan sen laitteilla mitattu tuulennopeus. Virallisten keskituulilukemien Suomen ennätystä sivuttiin Korsnäsin Moikipäässä ja Valassaarilla, joissa länsituulta mitattiin 31 m/s maanantaiaamuna. Maa-alueilla Oulussa vastaava arvo oli 17 m/s.
Keski-ja Etelä-Pohjanmaalla myrsky aiheutti yöllä ja seuraavana päivänä melkoiset vahingot. Kaikkialla maakunnissa kaatui suuria määriä puita, kattoja vaurioitui ja ”tv-antenneja taittui kuin oljenkorsia.” Esimerkiksi Seinäjoella tuuli repäisi Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulun kattoa rullalle 100 neliömetriä. Vaasassa tuli myös huomattavia aineellisia vahinkoja. Pääkaupungissa kerrottiin myrskyn kiskoneen kymmenestä talosta peltikaton.”
Pitää selvittää kunhan näen tuossa sukulaisia.
Ei muuta kuin voimakas harvennus!
Männyissä alkaa latvus kuvan mukaan menevän alle puoleen. Jos harvennusta vielä kauheasti lykkää, harvennusvaikutus voi olla pettymys mäntyjen kasvattaessa ensiksi latvoja kuntoon ennen kasvuharppausta.
Jos kuvio olisi minun tilaisin paikalle moton ja pyytäisiin tekemään laatuharvennuksen. Laatuharvennuksessa panostetaan perinteiseen alaharvennukseen nähden enemmän laatua, seasta voidaan poistaa myös suurempia huonolaatuisia puita.
Männyn karsiutumisesta on väänetty palstalla aikaisemminkin. Minun käsitykseni mukaan mäntyä kasvatetaan seitsemän metrin pituuteen asti tiheässä jotta oksat jäisivät hennoksi. Sen jälkeen mäntyäkin pitää kasvattaa harvemmassa jossa oksat pääsevät karsiutumaan lumen ja muiden ulkoisten vaikutusten avulla. Mänty ei pidempänä enää panosta alaoksien kasvuun jos sillä on käytössä tarpeeksi aurinkoa. Toisenlaisia uskomuksiakin on liikkeellä.
Moton pitäisi aina tehdä laatuharvennusta. Poistetaan aina se huonolaatuisin tavara. Välttämättä ei puun koolla ei ratkaiseva merkitys.