Kyllähän tuolla perunapeltoon taimia tökkii, mutta Savon kivisillä ja juurakkoisilla mailla tuolla ei ole käyttöä. Tuossa hommassa vain ihmiskäden jälki ja jalkapohjan tuntemus takaa laadun. Ja erityisen hyvän laadun takaa se, että istuttaa itselle.
En kuitenkaan pidä tuota niin pahana turhakkeena, kuin sitä taimikonkitkemiskonetta. Vaikka lopputulos olisi taloudellisesti +/-0, niin työllistäähän tuo konemiehen ja tulee homma tehtyä. Aina ei löydy istuttajaa perinteisellä tavalla tehtäessä.
Meillä jo monta vuotta metsäfirmat istuttanut samalaisella koneella, hyvin on taimet lähteneet kasvuun eikä tarvitse käyttää kahta konetta tulee yhdellä kaikki samalla kertaa on hiukan kalliimpi kuin mies ja putki mut kun pulaa istuttajista niin eipä muita vaihtaria ole.
Hyvinhän ne koneella istutetut taimikot näkyvät lähteneet kasvuun myös meilläpäin. Ensimmäiset alueet taitavat olla jo taimikonhoitoiässä. Tuossa menetelmässä taimi tulee aina tuoreeseen maahan ja myös riittävän syvälle. Huolellinen on tietysti oltava niin kuin muissakin töissä.
Ongelma idässä tekijöitä ei manuaalipuolelle tahdo löytyä.Koneistutus kalliimpaa kaikki huomioiden.
Tekijän näkökulmasta katsoen manuaalipuolella pääsee hyville palkoille.Ihmettelen miksi ei löydy tekijöitä.
Itse olen omien palstojeni suhteen aina ”ulkopaikkakuntalainen” ja laadukkaan työjäljen saaminen tuntuu olevan oikeasti ongelma. Kone istutuksesta minulla on se kokemus, että työjälki on keskimäärin parempaa kuin manuaalityönä. Varmasti manutyönä voi saada parempaa jälkeä, mutta kun ei ole aina oikeita kontakteja, niin koneistutus on varmempi. Valitettavasti näin.
Koneistutuksessa myös taimien ja mättäiden määrä jokseenkin on se mitä kulloinkin tavoitellaan. Erillinen muokkaus antaa, valitettavasti, usein huonomman työjäljen ja mättäiden määrä ei ole se mitä on sovittu.
koneellista taimikonhoitoa on turha pelätä. Käykää katsomassa 5v sitten kitkettyjä taimikoita, niin huomaatte, että jälki on ensiluokkaista. Näin se vain on.
Mä suhtaudun koneelliseen kitkentään epäluuloisesti niinkauan kun: a) ei ole mitään tutkimustietoa miten kitkentäkoneilla ajelu ja puiden repiminen aiheuttaa lahoa b) se ei kannata taloudellisesti
”Mitään” tutkimustietoa kyllä jo löytyy kun laittaa Googleen ”Koneellinen kitkentä”.
Kuinka monta kitkettyä taimikkoa Ammatti Raivooja on nähnyt?
Lahon lisääntymistä tuskin tapahtuu ja tähän lopputulokseen on helppo päästä kuin käy katsomassa kitkentää ja varsinkin jälkeä muutaman vuoden kuluttua toimenpiteestä.
Toista raivaussahatyöstöä ei pääsääntöisesti tarvita, on ne vaan uskomattoman hienoja taimikoita. Jälki ei ole siinä mielessä täydellistä kuin se on asiasta innostuneen omatoimisen raivaajan jäljiltä, mutta ei sen pidäkään olla. Kustannus on merkittävästi isompi kuin varhaisperkauksen kustannus raivaussahatyönä. Havupuiden kasvu kuitenkin nopeutuu juuristokilpailun heikkenemisen johdosta ihan merkittävästi ja toista käsittelyä ei tarvita. Ajoitus on tärkeintä kitkennässä niin kuin se on metsänhoidossa muutenkin.
Kitkentä sopii hyvin samaan ketjuun koneistutuksen kanssa. ;olemmat vaativat riittvän ison työmaan. Pikkukuvioille näitä ei kannata tuoda.
En oo nähny ku kuvissa. Kyllä mä uskon, että jälki on hyvää. Mä haluaisin kuulla yrittäjän sanovan , että sillä tienaa ja se on hyvä juttu. Toiseksi pelkään näitä vaurioita taimikolle mitkä voi näkyä vasta myöhemmin. Se on hyvä, että on ihmisiä jotka kritiikittömästi uskovat kaikkeen uuteen tai kehitys ei menisi eteenpäin. Toivon myös, että tähän hirttäydytä ja tämä ei muutu korpivaellukseksi jos jossain vaiheessa näyttää että se ei kannata.
Voihan tuosta lyhyet vuotiset tumpit raudusta mennä asiallisesti läpi. H-vallassa taas ei istuteta havusta poikkeavaa kuin h-haapaa. Ja se olen minä kun sitä tekee.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsätytöt on ihania…
Mä oon kuullut yhden Metlan tytön tutkimuksia koneistutuksesta taimitarhapäivillä. Ties vaikka ois sama.
Voi hyvä ihme, kyllä tuo näyttää, miten sen nyt sanoisi, aika koneelliselta!
Tämmöseksi se menee…
Vielä aikaa menee ennenkuin istutus täysin koneellistuu,vielä ammattitaitoinen istuttaja päihittää koneen.
A R,tiijä vaikka on.
Kyllähän tuolla perunapeltoon taimia tökkii, mutta Savon kivisillä ja juurakkoisilla mailla tuolla ei ole käyttöä. Tuossa hommassa vain ihmiskäden jälki ja jalkapohjan tuntemus takaa laadun. Ja erityisen hyvän laadun takaa se, että istuttaa itselle.
En kuitenkaan pidä tuota niin pahana turhakkeena, kuin sitä taimikonkitkemiskonetta. Vaikka lopputulos olisi taloudellisesti +/-0, niin työllistäähän tuo konemiehen ja tulee homma tehtyä. Aina ei löydy istuttajaa perinteisellä tavalla tehtäessä.
Siis OK peli, mutta ei tule minun metsään.
Meillä jo monta vuotta metsäfirmat istuttanut samalaisella koneella, hyvin on taimet lähteneet kasvuun eikä tarvitse käyttää kahta konetta tulee yhdellä kaikki samalla kertaa on hiukan kalliimpi kuin mies ja putki mut kun pulaa istuttajista niin eipä muita vaihtaria ole.
Hyvinhän ne koneella istutetut taimikot näkyvät lähteneet kasvuun myös meilläpäin. Ensimmäiset alueet taitavat olla jo taimikonhoitoiässä. Tuossa menetelmässä taimi tulee aina tuoreeseen maahan ja myös riittävän syvälle. Huolellinen on tietysti oltava niin kuin muissakin töissä.
Mhy metsäpäivillä otin tämän kuvan,vähäistä on yksityismetissä ainakin täälläpäin koneistutus,firmoilla yleistä koska ovat laittaneet metsurinsa pois.
Ongelma idässä tekijöitä ei manuaalipuolelle tahdo löytyä.Koneistutus kalliimpaa kaikki huomioiden.
Tekijän näkökulmasta katsoen manuaalipuolella pääsee hyville palkoille.Ihmettelen miksi ei löydy tekijöitä.
Itse olen omien palstojeni suhteen aina ”ulkopaikkakuntalainen” ja laadukkaan työjäljen saaminen tuntuu olevan oikeasti ongelma. Kone istutuksesta minulla on se kokemus, että työjälki on keskimäärin parempaa kuin manuaalityönä. Varmasti manutyönä voi saada parempaa jälkeä, mutta kun ei ole aina oikeita kontakteja, niin koneistutus on varmempi. Valitettavasti näin.
Koneistutuksessa myös taimien ja mättäiden määrä jokseenkin on se mitä kulloinkin tavoitellaan. Erillinen muokkaus antaa, valitettavasti, usein huonomman työjäljen ja mättäiden määrä ei ole se mitä on sovittu.
koneellista taimikonhoitoa on turha pelätä. Käykää katsomassa 5v sitten kitkettyjä taimikoita, niin huomaatte, että jälki on ensiluokkaista. Näin se vain on.
Kyllähän tuo asiallinen mutta lähinnä vain havurajoitteinen. Ja se taas ei ole hyvä ollenkaan.
Ymmärtääkseni tuolla koneella voi istuttaa myös lehtipuun taimia, jos juuripaakut ovat sopivan muotoisia. Saatan olla väärässäkin.
Mä suhtaudun koneelliseen kitkentään epäluuloisesti niinkauan kun: a) ei ole mitään tutkimustietoa miten kitkentäkoneilla ajelu ja puiden repiminen aiheuttaa lahoa b) se ei kannata taloudellisesti
”Mitään” tutkimustietoa kyllä jo löytyy kun laittaa Googleen ”Koneellinen kitkentä”.
Kuinka monta kitkettyä taimikkoa Ammatti Raivooja on nähnyt?
Lahon lisääntymistä tuskin tapahtuu ja tähän lopputulokseen on helppo päästä kuin käy katsomassa kitkentää ja varsinkin jälkeä muutaman vuoden kuluttua toimenpiteestä.
Toista raivaussahatyöstöä ei pääsääntöisesti tarvita, on ne vaan uskomattoman hienoja taimikoita. Jälki ei ole siinä mielessä täydellistä kuin se on asiasta innostuneen omatoimisen raivaajan jäljiltä, mutta ei sen pidäkään olla. Kustannus on merkittävästi isompi kuin varhaisperkauksen kustannus raivaussahatyönä. Havupuiden kasvu kuitenkin nopeutuu juuristokilpailun heikkenemisen johdosta ihan merkittävästi ja toista käsittelyä ei tarvita. Ajoitus on tärkeintä kitkennässä niin kuin se on metsänhoidossa muutenkin.
Kitkentä sopii hyvin samaan ketjuun koneistutuksen kanssa. ;olemmat vaativat riittvän ison työmaan. Pikkukuvioille näitä ei kannata tuoda.
Mä uskon sitten kun ne on harvennus iässä ja sillon jos kannot näyttää ok.
Ok, näin se metsä-ala kehittyy 🙂
Niin ja montako kitkettyä taimikko olet nähnyt?
En oo nähny ku kuvissa. Kyllä mä uskon, että jälki on hyvää. Mä haluaisin kuulla yrittäjän sanovan , että sillä tienaa ja se on hyvä juttu. Toiseksi pelkään näitä vaurioita taimikolle mitkä voi näkyä vasta myöhemmin. Se on hyvä, että on ihmisiä jotka kritiikittömästi uskovat kaikkeen uuteen tai kehitys ei menisi eteenpäin. Toivon myös, että tähän hirttäydytä ja tämä ei muutu korpivaellukseksi jos jossain vaiheessa näyttää että se ei kannata.
Kyllähän tuo asiallinen mutta lähinnä vain havurajoitteinen. Ja se taas ei ole hyvä ollenkaan.
Lähetetty: 24.09.2014 Lähettäjä: jees h-valta
##############
Meilläpäin rauduskoivua istuttavat myös mätästyskoneella. Toisaalta Harjavallassa on kaikki asiat toisin joten koivukin taitaa siellä olla havupuu…
Voihan tuosta lyhyet vuotiset tumpit raudusta mennä asiallisesti läpi. H-vallassa taas ei istuteta havusta poikkeavaa kuin h-haapaa. Ja se olen minä kun sitä tekee.