On se veikeän näköinen peli myös kuvassa, vaikka taisin sen joskus elävässä elämässäkin nähdä. Vaikkei sarjatuotantoon päässytkään niin piti se jonkun tuokin kokeilla, niin tiedetäänpähän sekin että ei onnistunut sillä kertaa…
Kuvan innosti laittamaan Metsälehden uutisissa ollut ruotsalainen pieni ja ympäristöystävällinen hakkuukone. Mielestäni useimmat (kaikki?) leveäpyöräiset/telaiset ovat ympäristöystävällisiä – korjataanhan niillä uudistuvaa luonnonvaraa. E. uron kommentti maahan kohdistuvasta paineesta on osuva!
Se kai kaatui hoipertelevaan menoon. Kallista tekniikkaa ja ei ihan pelittänyt suunnitellulla tavalla. Toisaalta se sama tekninen kokemus hyödynnettiin myöhemmissä pyörillä kulkevissa koneissa. Ja komponentitkin oli siinä samalla halventuneet.
Nämä on näitä ”epäonnistumisia”, jotka kuitenkin hyödytti jatkokehitystä. Onhan se Pisan tornikin rakennusteknisesti epäonnistunut, mutta aika hyvin se on silti tuottanut matkailutuloja jo pitkän aikaa.
Tämä on ollut aikanaan rohkea hanke, vaikka tekninen muutos on lopulta varsin pieni. Voin kuvitella sen tuotekehitysjohtajan, joka on asiaa myynyt eteenpäin. Ajat ovat tuolloin todennäköisesti olleet hyvät, koska noin innovatiivista juttua ei huonoina aikoina saa helposti läpi. On tietysti mahdollista, että ko. yrityksen johto on ajatellut ko. härpäkettä markkinoinnin vetonaulana. On saatu palstamillimetrejä kivasti.
No oli miten tahansa, niin rispektia laitteen ohjelmoijille.
Laitteen kehitystyön arvostusta kuvaa se, että kuvan kakkosproto on Deeren museossa, ”helikopteriohjaamoinen” kolmosproto Lustossa. Ensimmäinen pelkkä kävelevä alusta on sitten Tampereella Vapriikissa.
Vapriikissa minäkin sitä päivittelin, siellä oli myös tarkemmin selitetty hankkeen kulkua mutta ei jäänyt mieleen mihin se tarkalleen ottaen kaatui. Mutta käsittääkseni tuossa projektissa keksittiin paljon sellaista mikä kelpasi muihin metsäkoneisiin sittemmin.
Kone oli Plustech Oy:n rakentama. Pääosakkaaksi Plustechiin ryhtyi Rauma-konserni vuonna 1997.
Plustechin koneessa oli kuusi jalkaa. Jokaisessa jalassa oli 16 niveltä.
Arvatenkin softan kehittely 1990-luvun tekniikalla koneen kävelyn ohjaamiseksi oli vaativa tehtävä. Nykyään homma onnistuisi aivan eri tavalla.
Kukaties tällekkin kehityssuunnalle tulee vielä jatkoa. Jos pyörä tai tela olisi se oikea väline maastossa, niin muurahaisilla yms oli sellaiset.
Epäilen että tämä oli niitä liian aikaisin kokeiltuja ideoita, ohjaustekniikka ei ollut tarpeeksi kehittynyttä.
Onhan Diesel- moottorikin yhtä vanha keksintö kuin Otto-moottori. Vielä heti sodan jälkeen oltiin sitä mieltä ettei dieselistä voi koskaan tulla ajoneuvomoottoria, mutta kuinkas sitten kävikään?
Aikoinaan Einari Vidgreniltä oli tästä kysytty,että mitäs nyt sanotte, kun Timberjack on tehnyt kävelevän metsäkoneen.
Tähän oli Einari tuumannut , että vuan myöpä tehhään juokseva mehtäkone.
Liekkö tähän pelkoon kaatunut koko Timberin touhu 🙂
Olen Korpituvan Tanelin kanssa samaa mieltä. Kävelevä kone saattaa tulevaisuudessa vielä köpötellä vastaan metsässä. Nyt ohjelmointikapasiteetti ja mikroprosessorit ovat aivan eri vuosituhannelta.
Sitä vastoin ihmettelen, miksi motoissa on pyörät. Pyörät ovat hyvät – nimittäin asfaltilla. Ei välttämättä niin hyvät metsässä. Senpä takia niihin asetellaan kaikenlaisia ketjuvirityksiä.
Miksi ei suoraan tehdä telaketjuvetoista konetta. Eihän panssarivaunutkaan uppoa suohon, koska pinta-paine on niissä pienempi kuin metsämiehen kumisaappaassa.
Suomessa kuitenkin merkittävä metsämaasta on entistä suota. Siellä teleketjuvehkeet olisivat hyvin perusteltuja. Kesäkorjuukin onnistuisi kunhan juurikääpäriski minimoidaan kantokäsittelyllä.
Saksassa Dresdenin teknisellä yliopistolla on kehitetty Portal Harvesteria.
”Yksi viimeaikojen huimimmista ideoista metsäalalla on Portal Harvester-konsepti. Tämä hakkuukone liikkuu vuorotellen alustan toista jalustaa siirtämällä. Ylävaunu liikkuu liukuradalla, joka taittuu ylävaunun reppuselkään. Sen avulla kone loikkaa 4, 6 tai 8 metrin päähän 360 asteen säteellä. kone on tarkoitettu turvemaiden korjuuseen.”
Koneviesti 17 28.11.2013
(Saksalaiset ovat siis kehitelleet loikkivan harvesterin. Lienevätkö ottaneet vaikutteita Timberjakilta.)
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
On se veikeän näköinen peli myös kuvassa, vaikka taisin sen joskus elävässä elämässäkin nähdä. Vaikkei sarjatuotantoon päässytkään niin piti se jonkun tuokin kokeilla, niin tiedetäänpähän sekin että ei onnistunut sillä kertaa…
Tassujen pinta-ala on huomattavan pieni teloihin verrattuna eli maahan kohdistuva paine on normaalia hakkuukonetta merkittävästi suurempi.
Mihis moinen.. mastodontti lopulta ”kaatui”?
Kuvan innosti laittamaan Metsälehden uutisissa ollut ruotsalainen pieni ja ympäristöystävällinen hakkuukone. Mielestäni useimmat (kaikki?) leveäpyöräiset/telaiset ovat ympäristöystävällisiä – korjataanhan niillä uudistuvaa luonnonvaraa. E. uron kommentti maahan kohdistuvasta paineesta on osuva!
Tur Jake,
Se kai kaatui hoipertelevaan menoon. Kallista tekniikkaa ja ei ihan pelittänyt suunnitellulla tavalla. Toisaalta se sama tekninen kokemus hyödynnettiin myöhemmissä pyörillä kulkevissa koneissa. Ja komponentitkin oli siinä samalla halventuneet.
Nämä on näitä ”epäonnistumisia”, jotka kuitenkin hyödytti jatkokehitystä. Onhan se Pisan tornikin rakennusteknisesti epäonnistunut, mutta aika hyvin se on silti tuottanut matkailutuloja jo pitkän aikaa.
Eli pehmeillä pohjilla mitääntekemätön peli.
Tämä on ollut aikanaan rohkea hanke, vaikka tekninen muutos on lopulta varsin pieni. Voin kuvitella sen tuotekehitysjohtajan, joka on asiaa myynyt eteenpäin. Ajat ovat tuolloin todennäköisesti olleet hyvät, koska noin innovatiivista juttua ei huonoina aikoina saa helposti läpi. On tietysti mahdollista, että ko. yrityksen johto on ajatellut ko. härpäkettä markkinoinnin vetonaulana. On saatu palstamillimetrejä kivasti.
No oli miten tahansa, niin rispektia laitteen ohjelmoijille.
Laitteen kehitystyön arvostusta kuvaa se, että kuvan kakkosproto on Deeren museossa, ”helikopteriohjaamoinen” kolmosproto Lustossa. Ensimmäinen pelkkä kävelevä alusta on sitten Tampereella Vapriikissa.
Vapriikissa minäkin sitä päivittelin, siellä oli myös tarkemmin selitetty hankkeen kulkua mutta ei jäänyt mieleen mihin se tarkalleen ottaen kaatui. Mutta käsittääkseni tuossa projektissa keksittiin paljon sellaista mikä kelpasi muihin metsäkoneisiin sittemmin.
Kone oli Plustech Oy:n rakentama. Pääosakkaaksi Plustechiin ryhtyi Rauma-konserni vuonna 1997.
Plustechin koneessa oli kuusi jalkaa. Jokaisessa jalassa oli 16 niveltä.
Arvatenkin softan kehittely 1990-luvun tekniikalla koneen kävelyn ohjaamiseksi oli vaativa tehtävä. Nykyään homma onnistuisi aivan eri tavalla.
Hyvä tarkennus! Jotenkin muistelin Timberjackin ja Deeren sotkeutuneen näihin…
Kukaties tällekkin kehityssuunnalle tulee vielä jatkoa. Jos pyörä tai tela olisi se oikea väline maastossa, niin muurahaisilla yms oli sellaiset.
Epäilen että tämä oli niitä liian aikaisin kokeiltuja ideoita, ohjaustekniikka ei ollut tarpeeksi kehittynyttä.
Onhan Diesel- moottorikin yhtä vanha keksintö kuin Otto-moottori. Vielä heti sodan jälkeen oltiin sitä mieltä ettei dieselistä voi koskaan tulla ajoneuvomoottoria, mutta kuinkas sitten kävikään?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Aikoinaan Einari Vidgreniltä oli tästä kysytty,että mitäs nyt sanotte, kun Timberjack on tehnyt kävelevän metsäkoneen.
Tähän oli Einari tuumannut , että vuan myöpä tehhään juokseva mehtäkone.
Liekkö tähän pelkoon kaatunut koko Timberin touhu 🙂
Olen Korpituvan Tanelin kanssa samaa mieltä. Kävelevä kone saattaa tulevaisuudessa vielä köpötellä vastaan metsässä. Nyt ohjelmointikapasiteetti ja mikroprosessorit ovat aivan eri vuosituhannelta.
Sitä vastoin ihmettelen, miksi motoissa on pyörät. Pyörät ovat hyvät – nimittäin asfaltilla. Ei välttämättä niin hyvät metsässä. Senpä takia niihin asetellaan kaikenlaisia ketjuvirityksiä.
Miksi ei suoraan tehdä telaketjuvetoista konetta. Eihän panssarivaunutkaan uppoa suohon, koska pinta-paine on niissä pienempi kuin metsämiehen kumisaappaassa.
Suomessa kuitenkin merkittävä metsämaasta on entistä suota. Siellä teleketjuvehkeet olisivat hyvin perusteltuja. Kesäkorjuukin onnistuisi kunhan juurikääpäriski minimoidaan kantokäsittelyllä.
Telaketjulaitteet
Itäinen valtio hallitsi omia juontomarkkinoitaan ennen kapitalistien kehittämiä metsäkoneita.
A’ vot. Tankeista tornit pois ja koko runkoja juontamaan. Ne olivat luultavasti toispuoleisella kirveellä karsittuja (akatkin asialla)
Tuttavani oli 15 vuotta ko, savottojen puita ”lemppaamassa”.
Kuulemma siellä näki paljon muutakin melkein uskomatonta.
Saksassa Dresdenin teknisellä yliopistolla on kehitetty Portal Harvesteria.
”Yksi viimeaikojen huimimmista ideoista metsäalalla on Portal Harvester-konsepti. Tämä hakkuukone liikkuu vuorotellen alustan toista jalustaa siirtämällä. Ylävaunu liikkuu liukuradalla, joka taittuu ylävaunun reppuselkään. Sen avulla kone loikkaa 4, 6 tai 8 metrin päähän 360 asteen säteellä. kone on tarkoitettu turvemaiden korjuuseen.”
Koneviesti 17 28.11.2013
(Saksalaiset ovat siis kehitelleet loikkivan harvesterin. Lienevätkö ottaneet vaikutteita Timberjakilta.)