Kommentit (21)

  1. Mottimasa

    Minkähän tahon laatima? Meilläpäin supikoiraa ei tavata kuin peltojen läheisyydessä, minkkejä on yllättävän paljon metsissä, kaukanakin vesistöistä. Kanahaukka taitaa tulla myöhemmin haitaksi

  2. ”Tutkimuksen aineisto on kerätty Etelä-Suomessa vuosina 2015–2017. Aineisto käsittää 20 alueelta kerätyn, yhteensä 168 koepesän aineiston. Kullekin alueelle perustettiin kahdeksan keinopesää, joissa käytettiin fasaanin Phasianus colchicus munia. Pesien saalistusta tutkittiin pellon reunaan nähden kohtisuoraan olevalla 400 metrin vyöhykkeellä, joka sijoittui 150 metriä metsän ja 250 metriä pellon puolelle. Koepesien paikat olivat satunnaistettuja ja pesät tehtiin fasaaneille ja puolisukeltajasorsille tyypillisiin pesimisympäristöihin tutkimusvyöhykkeellä.”

    Yllä oleva teksti on suoraan tutkimuksen tekijän tiivistelmästä.
    Tutkimuksessa selvitettiin supikoiran osuutta linnunpesien hävittämisessä suomalaisessa maatalousmaisemassa.

    Miksi Perko yrittää väittää, että kyseinen tutkimus koskisi metsäkanalintujen pesien hävittämistä?

  3. Melkolailla paikkakohtaisia nuo osuudet on. Täällä loppui kanalintujen pesintä ja lentely melkein kokonaan, kun supikoiria ja naakkaparvia alkoi tulla alueelle. Siihen lisäksi kanahaukka joka vahtasi jopa naapurin pikkukoiraa. Sen jälkeen ei ole ollut kuin harvoin ja yksittäisiä havantoja kanalinnuista .

    Joku porukka vielä väittää , että metsäkanalintukato johtuukin metsätaloudesta. Täyttä bulshittiä.

  4. Vai ei johdu ? Käyppä katsomassa mitenkä on käynyt pohjoisen keski-suomen metsoille metsähallituksen mailla. Aukko aukon perään. Se on ehdottomasti väärin todeta etteikö metsänkäsittelyllä ole vaikutusta. Kyllä vaikutusta on ja paljon. Mutta se vain täytyy hyväksyä ja pitää edes jonkilainen kanta poistamalla vieraspetoja ja muita pesärosvoja. Ymmärrän hyvin että yksityinen metsänomistaja hoitaa metsiään niin kuin hoitaa, mutta valtion metsien hoidossa voisi ottaa muitakin keinoja käyttöön kuin nykyinen malli.

  5. Voi olla tietysti vaikutusta metsäntaloudellakin mutta yksityisten pienmo:en mailla yleensä ei niinkään. Yhtiöiden , MH:n ja rahastojen hakkuista en sano mitään. Metsot on hävinneet melko vähiin täältäkin vaikka isoja aukkoja ei tee kukaan lähimailla.

  6. En vieläkään Perko ymmärrä motiiviasi tämän ketjun avauskuvassa.
    Olet otsikoinut sen:
    ”Metsäkanalintujen hävittäjät_2”
    Ja kuvan alla teksti:
    ”Metsäkanalintujen pesäntuhoajat kameravalvonnan mukaan”

    Sinä siis tutkimuksen ”piirakkakuvaa” ja omaa tekstiäsi yhdistelemällä annat ymmärtää, että tutkimuksen tekijä on tullut tuohon päätelmään.

    Tuohan on täyttä valetta.
    Kyseinen tutkimus ei millään tavalla käsittele metsäkanalintujen pesien hävittämistä. Sen tiedät kyllä itsekin, jos olet lukenut tutkimuksesta edes otsikon.

    Mitä luulet tutkimuksen tehneen henkilön ajattelevan siitä, että hänen tutkimuksensa osa irrotetaan asiayhteydestään, siihen liitetään täysin paikkaansa pitämättömiä väitteitä ja vieläpä julkaistaan se.
    Hänellä lienee kuitenkin jonkinlainen tekijänoikeus tutkimukseensa.
    En ihmettelisi vaikka vetäisi herneen sieraimeensa.

  7. A.Jalkanen

    Timo Ruuskan työn nimi on ”Supikoira linnunpesien saalistajana suomalaisessa maatalousmaisemassa”. ”Pesät tehtiin fasaaneille ja puolisukeltajasorsille tyypillisiin pesimisympäristöihin”. Tarkoitus on siis selvittää, mikä on supikoiran ja muiden saalistajien merkitys maassa pesivien lintujen pesätuholaisina. Sorsalintujen kohdalla katoa aiheuttavat myös kosteikkospesialisti minkki ja pönttöjä ratsaava näätä. Metsäkanalintujen pesintäympäristö on enemmän ”metsäinen”.

  8. Eihän Perkon jutuissa faktat ja totuus ole tähänkään asti kovin tärkeässä osassa olleet

  9. MIISU4F

    Koe tehty fasaaninmunilla. Fasaanikin on kanalintu. Testi antaa osviittaa eläimistä, mitkä syö maalintujen munia.

    Ohessa ote Ylen uutisesta 24.7.2019
    http://yle.fi/uutiset/3-10891269

    **Kaikkiaan viime vuonna metsästettiin noin 184 100 metsäkanalintua. Teeriä pyydettiin noin 88 000, metsoja 35 900, pyitä 39 900 ja riekkoja 20 300 yksilöä.

    Myös pienpetoja saatiin saaliiksi hieman enemmän kuin edellisvuonna.

    Pienpedoista supikoiria pyydettiin viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna. Saalis oli noin 180 000 yksilöä. Pienpedoista seuraavaksi eniten saatiin saaliiksi minkkejä ja kettuja, molempia lähes 50 000 yksilöä, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin edellisvuonna.

    Vesilintusaalis 2000-luvun pienin
    Vesilintusaalis sen sijaan oli viime vuonna 2000-luvun pienin. Vuonna 2018 pyydettiin 157 600 sinisorsaa ja 80 500 tavia, heinätavit mukaan lukien. Kolmanneksi yleisin vesilintusaalis on telkkä

    Kaikista riistaeläimistä eniten saatiin saaliiksi sepelkyyhkyjä, joita metsästettiin 263 600 yksilöä. Keskimääräinen sepelkyyhkysaalis oli 9,3 lintua saalista saanutta metsästäjää kohti.

    Kokonaisuudessaan pienriistaa metsästettiin viime vuonna enemmän kuin muutamana aikaisempana vuonna, vaikka esimerkiksi metsäjänisten saalismäärät ovat viime vuosina selkeästi pienentyneet.

    Luonnonvarakeskuksen metsästystilasto perustuu riistanhoitomaksun suorittaneille metsästäjille lähetettyyn kyselyyn. Vuotta 2018 koskevaan kyselyyn vastasi noin puolet kyselyn saaneista. Kysely on nykymuotoisena toteutettu vuosittain vuodesta 1996 lähtien.****

    NOIN PUOLET metsästäjistä vastannut kyselyyn, niin paljonko se vastaamaton puoli on saalistanut.

    Ihmisen toiminnasta kanalinnut kusessa. Jos kantoja haluaa kasvattaa ja metsäkanalintuja suojella, niin jätetään ampumatta vaikka pidemmän aikaa. Keskityttäisiin supin ja minkin–haittalajien pyydystämiseen sen aikaa.

  10. MIISU4F

    Yksi vaihtoehto luonnon oman tasapainon saavuttamiseen, että ihminen poistuu näyttämöltä kokonaan ja luonto hoitaa ja korjaa itsensä maan äidin parhaaksi katsomalla tavalla. (vähän linkolaisuutta mukana ehheehee)

  11. Isävainaa oli ammattimetsästäjä 1930-luvun alussa. Piti tarkkaa saalispäiväkirjaa. Mistä oli ammuttu, millainen tilanne, käytetyt panokset. Yleensä ampui lennosta. Saalista sai syksyssä n 50 metsoa, 100 teertä ja 100 muuta riistaeläintä. Vuodesta toiseen saalis tuli samoilta paikoilta. Paras saalis oli 1.9.1936, jolloin sai 5 metsoa, 15 teertä ja 2 pyytä. Käytti 29 panosta.
    Näyttää siltä, ettei silloin metsästyksellä ollut merkitystä kanalintukannoille, koska olot olivat muuten suotuisat. Metsät nuoria kaskikauden jäljiltä, sääolot suotuisat eikä petoja ollut.
    Paras saalis isävainaan kanssa oli joskus 1940-luvulla, kun saatiin 4 urosmetsoa parin tunnin lenkillä. Meillä oli taktiikkana, että isä kulki jollain polulla notkossa. Minä ja koira ylempänä ja vähän taempana. Kun lintu läksi hihkaisin. Jos se lähti väärään suuntaan, niin joutui saaliiksi. Silloin metsät oli harsittu harvoiksi, joten lennosta ampuminen onnistui taitavalta.

    Meidän seuran vajaan 3000 hehtaarin mailta ammutaan vuodessa muutama kanalintu. Kanta on vähentynyt vaikkei metsästyksellä ole käytännön merkitystä. Sanoisin, että pedot ja keväiden säät ovat ratkaiseva tekijä. Meillä myös metsien ikääntyminen saattaa heikentää kantaa.

  12. Hyvän metsänhoidon jatkoksi on edullista varjella kettuja. Ketun ravintona on myyrät ja monet porelioosi taudinkantajat. Puun taimien myyrävahingot vähenee säästämällä ketun henki.
    Taloudellisesti ketun saalistus oletan olevan tappiollinen . Otaksun, hurmoksellinen tappamisen nautinto on ainoa selitys jahtiin näillä maastureiden ja koirien omistajilla. Ylipainoiset ritarit eivät ainakaan nälkäänsä metsästä kettuja.

  13. Otaksun ja oletan, että Perko ei ymmärrä metsästyksestä yhtään mitään, mutta toivottavasti em. täysin järjettömillä kirjoituksillaan saa tarpeensa tyydytettyä…

  14. A.Jalkanen

    mettämiäs uskoo vaihtoehtoissaalishypoteesiin?

  15. Pesätuhojen osalta tilasto pitänee paikkansa jossainpäin suomea. Meilläpäin korppi lienee ykkönen. Metsäkanalinnut ovat sukupuuton partaalla rovaniemeltä alaspäin. Minäkään en ole metsästänyt niitä enään vuosiin. Ennen syksyssä sain helposti kävelemällä 20-50 lintua. Nyt autolla metsäteiltä metsästys kukoistaa ja hoidetuissa metsissä ei elä muutenkaan mitään. Hirvimiesten ja jänismiesten tapaan lintumiehetkin metsästävät nykyisin autolla.

  16. urbo

    Kettu, kanahaukka, närhi ovat pahimmat kanalintujen tuhoajat. Tänäänki 2 kettua eräksi ja moni teeripoikue säästyy tulevana keväänä:)

  17. ”mettämiäs uskoo vaihtoehtoissaalishypoteesiin?”

    En todellakaan; uskon että Perkolla ei ole mitään ymmärrystä metsästäjistä. Hänen kommenttinsa metsästäjistä kuvaavat hänet älyllistä tasoaan, jota on parempi olla kommentoimatta sen tarkemmin, jotta en vaan laskeutuisi lähellekään Perkon omaa tasoa…

  18. Kyllä Perkon kommentissa on aivan faktaperääkin. Ensinkin ketut eivät päädy edes turkiltaan jatkojalostukseen kun nykyuusonneton metsästäjä ei osaa sitä edes tuppeen nylkeä. Turhaa haaskausta siis. Toisekseen kettu on erittäin hyödyllinen metsämyyrien kannan kurissa pitäjä. Kolmanneksi se syö noita sorkallisten juuri syntyneitä vasoja. Ilveksen keralla saisi täysrauhoittaa.

  19. A.Jalkanen

    Kiitos jees. Kettuja on nykyisin monin paikoin niin vähän, että ne eivät pysty toimittamaan luonnollista tehtäväänsä eli myyräkannan säätelyä. Jos kettuja on erittäin paljon, myyräkanta vaihtelee vähemmän, ja ketun ei tarvitse juuri koskaan turvautua vaihtoehtoisravintoon kuten metsäkanalinnun poikasiin (hypoteesi).

  20. urbo

    Viime vkloppuna ei tullut kuin 3 kettua, vai vielä on vähän. Ei niitä sielä parvekkeiden alla varmasti paljon kuleksi

  21. Jokunen sana tähän soppaan vielä, jossa toki asiaakin. Kyseisestä ansiokkaasta gradusta ei pidä tehdä painavia johtopäätöksiä metsäkanalintujen pesätuhojen aiheuttajista, koska kyse oli peltoympäristöstä. Keinopesistäkin suurin osa oli pellolla eivät vastaa yleensä paremmassa suojassa olevia oikeita pesiä metsässä. On oletettavaa, että tällöin avoimemmassa maastossa varislintujen osuus korostuu ja sehän olikin yli puolet. Jos mennään metsään, niin tilanne muuttuu melko tavalla. Keski-Suomessa radioteerillä tehdyssä tutkimuksessa nisäkäspeto vei munista noin 90 %. Pesillä ei ollut kameroita, mutta supikoiria, kettuja ja näätiä alueella eniten liikkuu. Keskimäärin pesistä tuhoutuu kolmannes, mutta vuotuinen vaihtelu on 15-55 %. Myyräsykleillä on epäilemättä osuutta tähän vaihteluun. Pidän närhiä korppia pahempana pesärosvoja, niitä ainakin on enemmän, joskin korpitkin ovat lisääntyneet rauhoituksen myötä turhan paljon.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat