Munien kuori on painunut sisään ja sisältö syöty.
Munat ovat edelleen pesässä eikä hajallaan pesän ympärillä eikä niissä näy verijälkiä, joten poikaset eivät ole kuoriutuneet.
Tuholainen, minkkikö?
Metsästäjät ovat typeryydessään tappaneet alueen kanahaukat, jolloin nuoret varikset ovat parveutuneet tyhjäksi jääneelle reviirille. Ne löytävät lähes jokaisen kanalinnun pesän ja karkottavat teeren vaivatta ja nokkivat munien sisällön. Olen päässyt seuraamaan kyseistä tapahtumaa ja jälki on tuon näköistä.
Kävin juuri tarkastamassa toisenkin löytämäni kanalinnun, koppelon, tämän kevään haudonnan onnistumista. Pesä oli tuon kuvan teeren pesästä 50 m päässä.
Ikävä kyllä sekin pesintä epäonnistui. Viikko sitten, kun kävin katsomassa niin koppelo ei ollut pesällä, jossa oli 8 munaa. Tänäänkään ei koppeloa näkynyt ja sitten kokeilin munia kädellä ja olivat kylmiä. Hautominen oli jäänyt, joko hylkäyksen tai sitten koppelon kuoleman seurauksena.
Vahvasti uskon, että koppelo joutui jonkin haukan tai ketun saaliiksi.
Se mitä elämäni aikana olen kanalinnun pesiä löytänyt ja seurannut niiden menestymistä, niin onnistuminen näyttäisi jäävän jotain ykteen neljästä–viidestä eli aikamoinen tuhoprosentti.
Petokantoja pitäisi saada alemmaksi, että pesinnät onnistuisi.
Nytkö kannotkin ovat jo petoja? Miten niitä kantoja saa saa alemmaksi, ainahan ne ovat maanpinnan yläpuolella…?
Ehkä nostaminen auttaisi – energiaksi, meinaan.
Vakavasti puhuen, eikö Kurki ja muut eläinten tappajat usko, että luonto kyllä tasapainottaa metsäneläinten lukumäärän, kunhan ihminen ei mene sitä sekoittamaan. Syökää kanaa! (vai miten se oli).
Esimerkiksi metsokanta on vähentynyt vuoden 1960 tasosta tähän päivään kahdeskymmenesosaan.
Samana aikana metsästäjien määrä on kolminkertaistunut.
60-luvulla metsästettiin pienellä murto-osalla metsä-alasta, joten suurin osa metsistä oli pienpetojen armoilla, jotka pitivät myyräkannan tasapainossa ja kanalinnut terveinä, tuottavina ja elinvoimaisina.
Siinä ovat sen yhtälön osatekijät ja muuttujat.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Munien kuori on painunut sisään ja sisältö syöty.
Munat ovat edelleen pesässä eikä hajallaan pesän ympärillä eikä niissä näy verijälkiä, joten poikaset eivät ole kuoriutuneet.
Tuholainen, minkkikö?
Varisten tekosia.
Metsästäjät ovat typeryydessään tappaneet alueen kanahaukat, jolloin nuoret varikset ovat parveutuneet tyhjäksi jääneelle reviirille. Ne löytävät lähes jokaisen kanalinnun pesän ja karkottavat teeren vaivatta ja nokkivat munien sisällön. Olen päässyt seuraamaan kyseistä tapahtumaa ja jälki on tuon näköistä.
Kävin juuri tarkastamassa toisenkin löytämäni kanalinnun, koppelon, tämän kevään haudonnan onnistumista. Pesä oli tuon kuvan teeren pesästä 50 m päässä.
Ikävä kyllä sekin pesintä epäonnistui. Viikko sitten, kun kävin katsomassa niin koppelo ei ollut pesällä, jossa oli 8 munaa. Tänäänkään ei koppeloa näkynyt ja sitten kokeilin munia kädellä ja olivat kylmiä. Hautominen oli jäänyt, joko hylkäyksen tai sitten koppelon kuoleman seurauksena.
Vahvasti uskon, että koppelo joutui jonkin haukan tai ketun saaliiksi.
Se mitä elämäni aikana olen kanalinnun pesiä löytänyt ja seurannut niiden menestymistä, niin onnistuminen näyttäisi jäävän jotain ykteen neljästä–viidestä eli aikamoinen tuhoprosentti.
Petokantoja pitäisi saada alemmaksi, että pesinnät onnistuisi.
Nytkö kannotkin ovat jo petoja? Miten niitä kantoja saa saa alemmaksi, ainahan ne ovat maanpinnan yläpuolella…?
Ehkä nostaminen auttaisi – energiaksi, meinaan.
Vakavasti puhuen, eikö Kurki ja muut eläinten tappajat usko, että luonto kyllä tasapainottaa metsäneläinten lukumäärän, kunhan ihminen ei mene sitä sekoittamaan. Syökää kanaa! (vai miten se oli).
Esimerkiksi metsokanta on vähentynyt vuoden 1960 tasosta tähän päivään kahdeskymmenesosaan.
Samana aikana metsästäjien määrä on kolminkertaistunut.
60-luvulla metsästettiin pienellä murto-osalla metsä-alasta, joten suurin osa metsistä oli pienpetojen armoilla, jotka pitivät myyräkannan tasapainossa ja kanalinnut terveinä, tuottavina ja elinvoimaisina.
Siinä ovat sen yhtälön osatekijät ja muuttujat.