Teimme viime vuonna juttua vähän samannäköistä jälkeä aiheuttavasta mustakoro-sienestä, jota löytyi parista taimikosta täällä keski-suomessa, toinen oli toivakassa ja toinen laukaalla. Näkyykö rungossa pihkavuotoa tai mustaa töhnää tasalla, josta kuolleen latvan osa alkaa. juttu oli muistaakseni elokuussa metsälehdessä.
Sieni tunnetaan huonosti, mutta metlassa sitä tutkitaan, en tosin juuri nyt muista, kuka. tuhoja on havaittu satunnaisesti lähinnä kai päijänteen itäpuolella.
Missä päin tuo taimikko sijaitsee. onko kuollutlatvaisia kuusia paljon.
t riikilän mikko
metsälehti
Tänä keväänä on ollut ankara ahava joka on kuivattunu poikkeuksellisen paljon taimia metästä. En tosin tiedä pystyykö se kuivattamaan noin isoja puita.
Tutun näköinen on vaiva, ja kaksi aiheuttajaa tulee mieleen:
Ensimmäinen on boorin puute ja toinen kuusen tuomiruoste.
Boorin puute ilmeni ainakin omilla mailla juuri tuollaisten joulukuusen mittaisten, siihen asti erittäin rehevästi ja hyvin kasvaneiden kuusien latvojen kuivamisena. Kyllä se aikuisten oikeasti harmittaa, kun metrin pätkä latvaa kuivaa.
Tuomiruoste käyttää väli-isäntänään tuomia, joitten lehtien alapinnalle ilmaantuu syyskesällä punaruskeita pilkkuja. Niistä itiöt leviävät nuoriin kuusiin, joitten latvat sitten kuolevat. Lehto pyrkii pysymään lehtona, ja luonto estää tällä tavalla kuusettumista, luonnonmukaisesti. Tuossa kuvassa ei tuomia näy, joten epätodennäköisemmältä tuntuu.
Tänä keväänä kevätahava tappoi pieniä kuusentaimia ainakin mätästetyiltä rämeiltä, jotka kuivuivat liikaa. Maa saattoi olla myös jäässä sateitten vähäisyyden vuoksi, ja tämän takia taimet eivät saaneet vettä, vaikka haihduttivat kovasti.
Paremmin säilyivät sellaiset taimikot, joitten suojana oli vesakkoa. Liika kiire ja siisteys oli tänä vuonna haitaksi.
Kuvassa on 2007 istutettu taimikko, johon tein toisen perkauksen kevättalvella. Silloin ei vielä kuolleita latvoja näkynyt. Nyt noin 10% latvoista on ruskeana. Ruskeita latvoja näkyy myös perkaamattomilla alueilla, ei tosin niin paljoa. Jotenkin laittaa epäilemään hallaa, mutta miksi muut taimet ovat virheettömiä?
Mustakoroa taitaa esiintyä alueella vanhemmassa puustossa, mutta tätä taimikkoa en sen usko vaivaavan.
Tuomiruoste voi olla myös mahdollinen, tuomea kasvaa lähistöllä ja tässäkin taimikossa vesakkona. Täytyy käydä katsomassa vuotta nuorempi verrokkitaimikko, joka on syvällä metsässä jossa ei tuomia löydy.
Tuomi kasvaa haitallisen hyvin vain erittäin rehevillä maapohjilla, mutta on alueelle pesiydyttyään yks sitkeimmistä. Vesomalla sitä ei saa valoisilta paikoilta häviämään lainkaan, mutta väkevä glyfosaatti useampana vuotena peräkkäin tehoaa.
Onneksi aika hoitaa tämänkin homman. Kun kuusikko kasvaa ja sulkeutuu, niin roikelot lopulta kuolevat.
Teimme viime vuonna juttua vähän samannäköistä jälkeä aiheuttavasta mustakoro-sienestä, jota löytyi parista taimikosta täällä keski-suomessa, toinen oli toivakassa ja toinen laukaalla. Näkyykö rungossa pihkavuotoa tai mustaa töhnää tasalla, josta kuolleen latvan osa alkaa. juttu oli muistaakseni elokuussa metsälehdessä.
Sieni tunnetaan huonosti, mutta metlassa sitä tutkitaan, en tosin juuri nyt muista, kuka. tuhoja on havaittu satunnaisesti lähinnä kai päijänteen itäpuolella.
Missä päin tuo taimikko sijaitsee. onko kuollutlatvaisia kuusia paljon.
t riikilän mikko
metsälehti
Tänä keväänä on ollut ankara ahava joka on kuivattunu poikkeuksellisen paljon taimia metästä. En tosin tiedä pystyykö se kuivattamaan noin isoja puita.
Tutun näköinen on vaiva, ja kaksi aiheuttajaa tulee mieleen:
Ensimmäinen on boorin puute ja toinen kuusen tuomiruoste.
Boorin puute ilmeni ainakin omilla mailla juuri tuollaisten joulukuusen mittaisten, siihen asti erittäin rehevästi ja hyvin kasvaneiden kuusien latvojen kuivamisena. Kyllä se aikuisten oikeasti harmittaa, kun metrin pätkä latvaa kuivaa.
Tuomiruoste käyttää väli-isäntänään tuomia, joitten lehtien alapinnalle ilmaantuu syyskesällä punaruskeita pilkkuja. Niistä itiöt leviävät nuoriin kuusiin, joitten latvat sitten kuolevat. Lehto pyrkii pysymään lehtona, ja luonto estää tällä tavalla kuusettumista, luonnonmukaisesti. Tuossa kuvassa ei tuomia näy, joten epätodennäköisemmältä tuntuu.
Tänä keväänä kevätahava tappoi pieniä kuusentaimia ainakin mätästetyiltä rämeiltä, jotka kuivuivat liikaa. Maa saattoi olla myös jäässä sateitten vähäisyyden vuoksi, ja tämän takia taimet eivät saaneet vettä, vaikka haihduttivat kovasti.
Paremmin säilyivät sellaiset taimikot, joitten suojana oli vesakkoa. Liika kiire ja siisteys oli tänä vuonna haitaksi.
Mustakorosientä tutkitaan mm. Metlan Suonenjoen tutkimusasemalla.
Kuvassa on 2007 istutettu taimikko, johon tein toisen perkauksen kevättalvella. Silloin ei vielä kuolleita latvoja näkynyt. Nyt noin 10% latvoista on ruskeana. Ruskeita latvoja näkyy myös perkaamattomilla alueilla, ei tosin niin paljoa. Jotenkin laittaa epäilemään hallaa, mutta miksi muut taimet ovat virheettömiä?
Mustakoroa taitaa esiintyä alueella vanhemmassa puustossa, mutta tätä taimikkoa en sen usko vaivaavan.
Tuomiruoste voi olla myös mahdollinen, tuomea kasvaa lähistöllä ja tässäkin taimikossa vesakkona. Täytyy käydä katsomassa vuotta nuorempi verrokkitaimikko, joka on syvällä metsässä jossa ei tuomia löydy.
Tuomi kasvaa haitallisen hyvin vain erittäin rehevillä maapohjilla, mutta on alueelle pesiydyttyään yks sitkeimmistä. Vesomalla sitä ei saa valoisilta paikoilta häviämään lainkaan, mutta väkevä glyfosaatti useampana vuotena peräkkäin tehoaa.
Onneksi aika hoitaa tämänkin homman. Kun kuusikko kasvaa ja sulkeutuu, niin roikelot lopulta kuolevat.
Lohjanseudulla olen tänäkeväänä tuollaisia taimikoita nähnyt.
Rehevät pohjat, paljon tuomipuskia, paljon kuivuneita latvoja.
Osui ja upposi kuvan taimikko on Lohjalla!