Onkohan tuo etualla näkyvä taimen latvan ja oksankärkien muuttuminen ”tupsuksi” metsämyyrän aiheuttama? Eli syönyt jossain vaiheessa kärkisilmut, jonka jälkeen latva haarautuu. Kyseessä on 5-vuotias taimikko, jossa rauhassa kasvaneet ovat 2-2,5 metrisiä, mutta joukossa on siellä täällä 1-metrisiä pensastuneita taimia.
Olisiko kuitenkin boorin puute? Meillä metsämyyrä söi talvella 2009 aika paljon kuusen latvasilmuja 6- 8 vuotta aiemmin istutetuista kuusista. Kyllä niihin kuitenkin aivan normaali latva.
Tutun näköstä. Mulla on jääny semmonen tuntuma et halla ja boorin puutos vois ainaki osaltaan selittää.
En ihan ymmärrä miten boorin puutos näkyisi niin, että yksi taimi 50m2 koealalla on vioittunut ja kymmen muuta on terveitä. Miksi parin metrin päässä olevat toiset taimet eivät kärsisi boorin puutteesta?
Sama koskee hallaa, miksi halla valikoisi sieltä täältä taimia?
Tosin joskus uudet vuosikasvut tulevat vähän eri aikaan taimiin, jolloin halla voisi vioittaa liian aikaisin kasvuun lähteneitä?
Myyriä aloin syyttää, koska ajattelin, että ne voisivat popsia satunnaisesti eteen sattuvien taimien silmuja.
Näyttää jälkiversonnalta. Se voi aiheuttaa poikaoksia, mutta oman kokemuksen mukaan hyvin harvoin harvoin. Ainakaan korjailua ei kannata ryhtyä tekemään ennenkuin poikaoksan muodostuminen antaa selvää merkkiä. Jos korjauksia tekee jo tässä vaiheessa, niin työmäärä moninkertaistuu. Jälkiversonnasta löytyy googlella artikkeli hakusanalla ”taimiuutiset 2/2011”
Halla, mutta täällähän metsä”ammattilaiset” eivät ymmärrä muuta kuin boorin puutteen. Ihme kyllä Peteltä nyt irtosi aivan silkkaa muutakin kuin mutubooria.
##Halla, mutta täällähän metsä”ammattilaiset” eivät ymmärrä muuta kuin boorin puutteen. .
Lähettäjä: jees h-valta##
Kyllä jees haapa-valta taitaa olla oikeassa!
Omissa kuusen taimikoissa olen nähnyt vierekkäisten taimien osalta sen, että toinen on hallavaurioinen ja toinen ei. Tätä oli nähtävissä viime kevättä edeltävinä kahtena keväänä useammassakin eri kokoisessa taimikossa. Osa taimista lähti keväällä aiemmin kasvuun, joten niiden kerkät paleltuivat. Myöhemmin startanneiden jäivät kuntoon, kun halla kävi siinä välissä.
Jos halla, myyrä tai boori, niin kyllä olisi enemmän kuin yksi vioittunut taimi. Viime kesänä näillä main omissa kuusen taimikoissa ei ollut hallaa, myyriä, eikä boorin puutosta , mutta vähän pitemissä kuusentaimissa yli 5m näkyy kuivuneita vuosikasvuja aika paljon.
Yksittäisen kuusentaimen latvahäiriö voi olla noiden ilmeisten häiriöiden lisäksi mysteeri.
Nyt taisi Pete olla oikeassa. Hallavaurioita ei ollut vuosi sitten alkukesästä, sen olisin huomannut.
Syksyllä sensijaan ihmettelin, miksi muutamat taimet olivat lähteneet uudelleen kasvuun. Latvoissa ja oksien kärjissä oli vaaleanvihreät kerkät.
Ehkä lämmin syksy sai huijattua taimia.
Onkohan joku muu huomannut saman ilmiön?
Voisko olla sit ahava.
Voisiko taimissa olla yksilöllistä eroa hallankestävyydessä? Tällaiseen epäilyyn päädyimme poikani kanssa kun metsätiemme reunassa samanlaisella kasvupikalla muutamat samanpituiset taimet olivat säästyneet hallan vioituksilta.
Onko asiaa tutkittu ja jos on, niin olisi mukava kuulla näin metsänomistajankin. Kasvatuskammioissa se olisi mielestäni helposti todettavissa. Onhan niissä tutkittu mm taimien kylmänkestävyyttäkin yleisesti. Näin muistini mukaan, asioista keskusteltaessa kauan sitten.
Sen verran täällä on menossa tutkimusta, että kesän 13.6. 2013 hallan jälkeen kiertelin kuusen taimikoita ja merkkasin ne kuusen taimet joihin halla ei ollut pystynyt. Nyt ei ollut kyse siitä, että silmu ei vielä ollut lähtenyt kasvuun, vaan kasvua oli hallan kestäneissä kuusissä yhtälailla kuin hallan palelluttamissakin. Olen yrittänyt kasvattaa pistokkaita minikasvihuoneissa näistä hallankestävistä kuusista. Ensimmäiset ovat nyt lumihangen sisällä odottamassa kevättä ja siirrän ne sitten kasvamaan jollekkin hallan aralle paikalle.
Lukijoiden kuvissa sivulla 141 on lähettämäni kuva kuusentaimesta, johon ei tullut hallavaurioita kuten viereisiin taimiin ja isonpaankin 5..6 m kuuseen takana näkyvään. Hallavauriot näkyvät kasvainten alaspäin nuukahtamisena ja väri on punaruskea.
Puilla on varmasti yksilöllisiä eroja hallan kestävyydessä.
Olisiko kuitenkin helpompi torjua hallaa jättämällä taimikkoon – jos uudistamisvaiheessa on mistä valita – lehtipuista koostuva verhopuusto. Toisaalta voisi uudistaaa lehtipuulle ja vasta seuraava sukupolvi olisi kuusta (tulee lehtipuun alle).
Mikään suojapuusto Kainuussa kuusen taimille ei riittänyt 13.6.2013 hallayönä. Kainuussa alavilla mailla kuusitaimikon kasvuunlähtö verrarruna mäntyyn on huono, sillä taimea vaurioittavia hallavuosia on liian tiheään, vaikka olisi suojapuustokin. Uudisaloille männytaimikkoon olen istuttanut jonkin verran kuusentaimia hirviongelman vuoksi. Parasta tietenkin olisi, että kuusentaimetkin kestäisivät hallaa sen minkä männytkin.
Boorin puutos on erinäköinen.
Muistaakseni verhopuuston peittävyys tulisi olla vähintään 70 % kuusikon päällä,jotta hallansuojaus alkaisi pelittää.
v. -13 halla vikuutti istutuskuusikkoa alavalla kohdalla vain
siellä missä ei ollut suojuspuita. Harvahkosta mutta suht. isokokoisista koivuista oli tarpeeksi suojaa kuvion reunoilla
oleville kuusille.
Niille hallaongelma-alueille joille haluaa kuusta istuttaa, syystä tai toisesta, ei oikein muuta keinoa ole kuin istuttaa lehtipuiden alle.