Havaitsin tapahtuman keväällä. Ilmeisestikin pilattu pylväsmänty edellisenä syksynä. Kovasti on työtä tehty, kun maa on mustalla mullalla. Mikä lienee puuhan tarkoitus.
Olettaisin, että kyseessä on uusi männyn vihollinen, karhu. Pitäisikö sallia vapaa metsästys, kuten hirvelle jotkut vaativat?
Tuntuisi ettei sonni pysty ulottumaan maahan saakka. Turpa tulee vastaan. Kuvasta erottuu ehkä vähän heikosti, että puuta oli raavittu varsinaisen parkkauspaikan yläpuoleltakin. Myös viereisessä pienessä koivussa näyttäisi olevan raapimisjälkiä.
Aika alhaallahan tuo vauriokohta on. Jos kerta puissa näkyy ”raapimajälkiä”, niin eikö syyllistä kannata etsiä kynnellisistä.
Miten on, teroittaako ilves kynsiään samalla tavalla kuin kotikissa? Tuossa saattaisi olla jonkun ison kissan mieleinen raapimapuu. Kotikissat ainakin palaavat toistamiseen tietylle otolliselle raapimiskohteelle.
Ilvesemo opettanut pieniä poikasiaan tavoille..?
Jos se olisi ilves, niin tuskin tuo maa olisi noin laajalta tallattu eikä noin kovasti. Siksi edelleen epäilen kontiota. Eikä 100-vuotiaan männyn tyvikaarnakaan kovin helposti ilveksen kynsilläkään uskoisi irtoavan.
Ihmeen hieno luonnon näytös noin tylsässä metsässä. Vai olisko juuri sen vuoksi alkanut puuhastella kun ei mitään muutakaan virikettä elukalle tarjolla.
Villisika tekee kyllä tuon näköistä jälkeä. Puolituttu piti aikoinaan villisikoja ja erehtyi päästämään ne kesäksi kuusikkoon. Syksyllä kuusikko oli sitten hakattava, maapohja oli kuin kynnöspelto ja kuuset tyveltä syötyjä.
Alan kyllä uskoa villisikaan, vaikkei niistä olekaan havaintoja. Paikkahan on Päijänteen itäpuolella, joten joku yksilö Itä-Suomesta saattaisi hyvin harhaantua. Ainakin joskus ammoin Luhangassa taidettiinkin ampua yksi.
Kuten kuvasta näkyy, kasvatetaan laatutyveä. Männikkö on harvennettu runsaat 10 vuotta sitten. Ei ole tullut aluskasvullisuutta liiemmälti.
Kyllähän siinä emakko on porsaineen käynyt kyhnyttämässä. Tuollaista jälkeä saivat aikaan ihan kesysiatkin, joita tässäkin taloudessa vuosikymmeniä sitten kasvatettiin (kasvoivat kyllä ihan itsestään, kunhan muisti antaa evästä riittävästi).
Ruokaa etsinyt villi possu. Maasta etsinyt juuria eikä masu täyttynyt lipsinyt sitten parkki aterian. Luonnossa joskus safka vähissä, jotain pakko saada masuun. Niin se menee.
Aika korkealle puuhun ulottuu tuo paljastuma: hivenen epäilyttää kyhnytyshypoteesi. Ei villisika kuitenkaan kovin kookas ole korkeudessa. Ja paremmin sen varusteet ja tottumukset soveltuvat maan tonkimiseen.
Voisiko selitys löytyä lintumaailmasta? Jospa, niin laatutyvestä kuin onkin kysymys, puussa on ollut jokin vaurio ja siellä kuoren alla hyönteiselämää. Palokärki on mahan kurniessa ryhtynyt työhön ja hurjinut saman tien vähän laajemmin puun tyvellä. Tuolta näyttää tismalleen palokärjen aikaansaannokset (useimmin toki selkeästi lahoissa puissa), kun kuoriaines viskotaan satunnaisesti ympäristöön. Kuvastahan ei oikeastaan erotu, että maata olisi muuten möyritty – vain kuorisilppua on kattava kerros näkyvillä. Timppa tietää tietenkin tarkemmin, mikäli hän itse on ollut paikalla kuvaamassa.
Nuo raapimisjäljet ylhäällä kyllä ihmetyttävät, jos kyseessä on vain villisika. Olen kyllä nähnyt samanlaisia jälkiä kaarnan päällä ilman, ettei tyveä ole kuorittu.
Tietysti ainakin teoriassa kyseessä voi olla ”yhteistyökin”. Esim karhu tai ilves ovat raapineet ensin ja sitten possu on tullut tekemään tihutyönsä. Parkattu on aivan maahan saakka. Eikä siis näy mitään isompaa määrää kaarnaa, joten kyllä tuntuisi, että kyseessä on ollut ateriointi. Kauan siinä on puukasteltu, kun maa on aivan mustalla mullalla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Havaitsin tapahtuman keväällä. Ilmeisestikin pilattu pylväsmänty edellisenä syksynä. Kovasti on työtä tehty, kun maa on mustalla mullalla. Mikä lienee puuhan tarkoitus.
Olettaisin, että kyseessä on uusi männyn vihollinen, karhu. Pitäisikö sallia vapaa metsästys, kuten hirvelle jotkut vaativat?
Ei taida karhu tervettä puuta noin kaluta. Olisiko sittenkin kiimainen hirvisonni elvistellyt?
Tallatun alueen koosta päätellen on kyseessä valtion vapaasti laiduntavan lehmän jälkiä…
Tuntuisi ettei sonni pysty ulottumaan maahan saakka. Turpa tulee vastaan. Kuvasta erottuu ehkä vähän heikosti, että puuta oli raavittu varsinaisen parkkauspaikan yläpuoleltakin. Myös viereisessä pienessä koivussa näyttäisi olevan raapimisjälkiä.
Aika alhaallahan tuo vauriokohta on. Jos kerta puissa näkyy ”raapimajälkiä”, niin eikö syyllistä kannata etsiä kynnellisistä.
Miten on, teroittaako ilves kynsiään samalla tavalla kuin kotikissa? Tuossa saattaisi olla jonkun ison kissan mieleinen raapimapuu. Kotikissat ainakin palaavat toistamiseen tietylle otolliselle raapimiskohteelle.
Ilvesemo opettanut pieniä poikasiaan tavoille..?
Jos se olisi ilves, niin tuskin tuo maa olisi noin laajalta tallattu eikä noin kovasti. Siksi edelleen epäilen kontiota. Eikä 100-vuotiaan männyn tyvikaarnakaan kovin helposti ilveksen kynsilläkään uskoisi irtoavan.
Kauris?
Maa tallattu puun ympäriltä, alueella tannerrettu enemmänkin. Onko polkuverkostoa puun ympärillä?
Hirvi se on.
Koirien ”kusipuu”.
Ei ole kauriita. Eikä niiden polkuja. Raapimajälkiä 2 metriin. Hirvihän hankaa sarviaan paljon korkeammalla ja yleensä pieniin puihin.
Tuli vielä mieleen, että voisiko olla ahma. Tosin sen jälkiä ei ole koskaan havaittu.
Karhua puoltaa sekin, että viime keväänä oli havainto ekokarhusta ja pennusta n. kilometrin päässä.
Älä Timppa hyvä yritä ekokarhusta tehdä syntipukkia. Jospa siellä kummiskin hiiviskelee ahma; sillähän on myös aikamoiset sapelit ne kynnet!
Onko alueella villisikoja. Joskus seuratiin karjua syksyllä oli samantyylisiä lehtipuissa syönnyt ja hangannut itseään koivupuihin.
Kannatan Artoa, jos ei ole hirvi. Korjaan, villisikaa.
Ihmeen hieno luonnon näytös noin tylsässä metsässä. Vai olisko juuri sen vuoksi alkanut puuhastella kun ei mitään muutakaan virikettä elukalle tarjolla.
Villisika tekee kyllä tuon näköistä jälkeä. Puolituttu piti aikoinaan villisikoja ja erehtyi päästämään ne kesäksi kuusikkoon. Syksyllä kuusikko oli sitten hakattava, maapohja oli kuin kynnöspelto ja kuuset tyveltä syötyjä.
Kyllä se on selvästi ollut jatkuvan kasvatuksen harjoittaja, iskenyt jaksollisen metsän kimppuun … ;-)))
Alan kyllä uskoa villisikaan, vaikkei niistä olekaan havaintoja. Paikkahan on Päijänteen itäpuolella, joten joku yksilö Itä-Suomesta saattaisi hyvin harhaantua. Ainakin joskus ammoin Luhangassa taidettiinkin ampua yksi.
Kuten kuvasta näkyy, kasvatetaan laatutyveä. Männikkö on harvennettu runsaat 10 vuotta sitten. Ei ole tullut aluskasvullisuutta liiemmälti.
Siis oikeestikko villisika kaluaa havupuun tyvet tuohon kuntoon?! Mitä herkkua se sieltä etsii, pettuako? Vai onko kyse vain kyhnyttämisestä?
Niissä villisika-aitauksissa, joita olen nähnyt on ollut puut aika kaluttuja.
Kyllähän siinä emakko on porsaineen käynyt kyhnyttämässä. Tuollaista jälkeä saivat aikaan ihan kesysiatkin, joita tässäkin taloudessa vuosikymmeniä sitten kasvatettiin (kasvoivat kyllä ihan itsestään, kunhan muisti antaa evästä riittävästi).
Olisiko tuo koivunräippä saanut karjulle pirut mieleen – ja mahlat irti?
Ruokaa etsinyt villi possu. Maasta etsinyt juuria eikä masu täyttynyt lipsinyt sitten parkki aterian. Luonnossa joskus safka vähissä, jotain pakko saada masuun. Niin se menee.
Aika korkealle puuhun ulottuu tuo paljastuma: hivenen epäilyttää kyhnytyshypoteesi. Ei villisika kuitenkaan kovin kookas ole korkeudessa. Ja paremmin sen varusteet ja tottumukset soveltuvat maan tonkimiseen.
Voisiko selitys löytyä lintumaailmasta? Jospa, niin laatutyvestä kuin onkin kysymys, puussa on ollut jokin vaurio ja siellä kuoren alla hyönteiselämää. Palokärki on mahan kurniessa ryhtynyt työhön ja hurjinut saman tien vähän laajemmin puun tyvellä. Tuolta näyttää tismalleen palokärjen aikaansaannokset (useimmin toki selkeästi lahoissa puissa), kun kuoriaines viskotaan satunnaisesti ympäristöön. Kuvastahan ei oikeastaan erotu, että maata olisi muuten möyritty – vain kuorisilppua on kattava kerros näkyvillä. Timppa tietää tietenkin tarkemmin, mikäli hän itse on ollut paikalla kuvaamassa.
Nuo raapimisjäljet ylhäällä kyllä ihmetyttävät, jos kyseessä on vain villisika. Olen kyllä nähnyt samanlaisia jälkiä kaarnan päällä ilman, ettei tyveä ole kuorittu.
Tietysti ainakin teoriassa kyseessä voi olla ”yhteistyökin”. Esim karhu tai ilves ovat raapineet ensin ja sitten possu on tullut tekemään tihutyönsä. Parkattu on aivan maahan saakka. Eikä siis näy mitään isompaa määrää kaarnaa, joten kyllä tuntuisi, että kyseessä on ollut ateriointi. Kauan siinä on puukasteltu, kun maa on aivan mustalla mullalla.