Kuva lienee tutkimusmetsästä, jossa on kokeiltu kuusen kapeaoksaisen erikoismuodon kasvatusta. Tai sitten kyseessä on ihan oma kuusen lajinsa, jota ei Suomessa luonnonvaraisena kasva.
Hienoa, ihan metsässä en minäkään ollut. Nyt kun tuon surukuusen mainitsitte, sehän mielessäni oli, vaikka nimi olikin hukassa. Tosin ainakin Metlalla on kokeilussa toinenkin kapeaoksainen muoto meikäläisestä kuusesta. Se muistuttaa enemmän tavallista kuusta, oksat vain ovat kapeat.
Tosiaan aikas mystisen näköinen metsälö ja nimi on osuva. Sopii varmaan runsaslumisille paikoille. Ei tule tuon metsikön kanssa tykkylumituhoa, tuolla solakalla runkomuodolla….
Tuokin on totta. Lumituhoja ei näissä ole ollut, vaikka istutustiheys oli 3000 kpl / ha ja ensiharvennuksessa runkoluku pudotettiin 1800 kpl /ha.
Istutus syksy 1989 ja ensiharvennus 2006.
Alkuperäinen ajatus oli, että nämä kestäisivät paremmin happosateita, jotka eivät sitten tuhonnetkaan Suomen metsiä.
Runko on näissä ihan tavallista kuusta. Motolla tehdyssä ensiharvennuksessa lähti kuitua ja energiapuuta. Seuraava harvennus on muutaman vuoden sisällä. Silloin tulee jo tukkia aika hyvin.
Edessä vasemmalla näkyy keskikoinen runko.
17 vuoden ikäisenä tehiin ensiharvennus?Taisi olla paremminkin tiheän istutuksen takia tehty taimikonhoito-energiapuuhakkuu?Paljonko mahtoi tulla motteja?.Mielenkiintoinen kasvatuskokeilu,jossa on äly välähtänyt
Poistettiin 1200 runkoa hehtaarilta, niistä tuli 60 mottia.
Kuudestakymmenestä motista 40 mottia oli kuitua ja 20 mottia energiapuuta.
Rungon keskikoko oli siten 50 litraa.
Se mitä olen nähnyt Lopella kloonistukkaista (istutettu metrin päähän toisistaan), niin eivätpä nuo surukuuset ole juuri kuivattaneet alaoksiaan ainakaan 10 ensimmäisen vuoden aikana.
Eikä runkoa pääse näkemään kuin oksia kädellä siirtämällä.
Epäilyttävä puu tuossa vasemmalla, kuivia oksia noinkin ylös ja oksakulmakin lähtee suoraan rungosta poispäin.
Onko tuo surukuusen klooni, jota kannattaisi suosia jalostuksessa?
Muut kuvassa näkyvät kuuset eivät näytä kuivattaneet alaoksiaan.
Eikö oksien pitäisi olla alaspäin, kun roikkuvat runkoa myöten alas?
Täällä Kainuussa surukuuset vaihtaa latvaa tiheään (pääsilmu kuolee) eikä kasvukaan ole tavallisen kuusen luokkaa.
Kurki kiinnitti huomiota aivan aiheelliseen asiaan.
Tuo vasemman reunan kuusi on ns. tavallinen metsäkuusi.
Kyseisellä kohteella on useampia alkuperäruutuja, ja vertailuaineistona on myös tavallisia metsäkuusia. Kuvaa ottaessa törmäsin samaan Kurjen havaisemaan ongelmaan siitä, ettei runko tahdo näkyä oksien alta. Kuvan oikeassa laidassa näkyy riippakuusi.
Runkojen paksuudella ei ole sanottavia eroja.
Tämän n. kahden hehtaarin alueen runkojen keskikoko on 197 litraa.
Tuo, että oksat peittävät puun alas asti on hieman ongelmallinen, sillä rungon suoruutta on hyvin vaikea nähdä hakkuussa verrattuna tavalliseen kuuseen, joka on jo kuivattanut hennot alaoksat useiden metrien matkalla jo ensi harvennuksessa.
Samoin tyvitukin laatu riippakuusessa paksummista ja alaspäin suuntautuneista oksista johtuen lienee huonompi, jos ovat vielä kuivaneita.
Kuusi ehkä saisi karsiutua altaalta paremmin (vähentäisi kasvua) tai sitten pitää oksat alas asti tuoreina (lisäisi kasvua).
Palaan surukuusi asiaan. Mistä noita kuusia voi ostaa omaan metsään istuttamiseksi? Kyselin paikallisesta Taimistosta ja sanoivat että niitä myydään ainoastaan koristepuiksi kolmessa paikassa Suomessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kuva lienee tutkimusmetsästä, jossa on kokeiltu kuusen kapeaoksaisen erikoismuodon kasvatusta. Tai sitten kyseessä on ihan oma kuusen lajinsa, jota ei Suomessa luonnonvaraisena kasva.
Surukuusia.
Oikein meni!
Ovat suru- eli riippakuusia.
Ikä 23 vuotta.
Kerran harvennettu.
Runkoluku 1800 kpl / ha
Kasvattelen muutamaa hehtaaria.
Hienoa, ihan metsässä en minäkään ollut. Nyt kun tuon surukuusen mainitsitte, sehän mielessäni oli, vaikka nimi olikin hukassa. Tosin ainakin Metlalla on kokeilussa toinenkin kapeaoksainen muoto meikäläisestä kuusesta. Se muistuttaa enemmän tavallista kuusta, oksat vain ovat kapeat.
Miltä surukuusi vaikuttaa puuntuotannon kannalta?
Kyllä nämä kuuset tuottavat niin hyvin, ettei Jesse ainakaan sitä usko!
Noitahan voisi muutaman laittaakin maisemapuuksi.
Pitääkö tuo neulasensa ympärivuotisesti?
Kyllä pitää. Se on tavallisen metsäkuusen mutaatio.
Tosiaan aikas mystisen näköinen metsälö ja nimi on osuva. Sopii varmaan runsaslumisille paikoille. Ei tule tuon metsikön kanssa tykkylumituhoa, tuolla solakalla runkomuodolla….
Näitä kehitettiin siksi että hehtaarilla voitaisiin kasvattaa enempi runkoja.
Muistuttaa Lapin kuusia ulkonäöltään.
Tuotos on varmasti hyvä.
Samoin monimuotuoisuutensa ansiosta talvisen hiihtoretken kohde, pieni metsämaja kuusikossa voisi olla kiva idea..
Tuokin on totta. Lumituhoja ei näissä ole ollut, vaikka istutustiheys oli 3000 kpl / ha ja ensiharvennuksessa runkoluku pudotettiin 1800 kpl /ha.
Istutus syksy 1989 ja ensiharvennus 2006.
Alkuperäinen ajatus oli, että nämä kestäisivät paremmin happosateita, jotka eivät sitten tuhonnetkaan Suomen metsiä.
Onko jo tietoa miten kauppatilanteessa käsitellään. Meneekö tavallisen kuusen tapaan vai onko haettava jostain erikoispuumarkkinoilta kauppaa?
Runko on näissä ihan tavallista kuusta. Motolla tehdyssä ensiharvennuksessa lähti kuitua ja energiapuuta. Seuraava harvennus on muutaman vuoden sisällä. Silloin tulee jo tukkia aika hyvin.
Edessä vasemmalla näkyy keskikoinen runko.
17 vuoden ikäisenä tehiin ensiharvennus?Taisi olla paremminkin tiheän istutuksen takia tehty taimikonhoito-energiapuuhakkuu?Paljonko mahtoi tulla motteja?.Mielenkiintoinen kasvatuskokeilu,jossa on äly välähtänyt
Poistettiin 1200 runkoa hehtaarilta, niistä tuli 60 mottia.
Kuudestakymmenestä motista 40 mottia oli kuitua ja 20 mottia energiapuuta.
Rungon keskikoko oli siten 50 litraa.
Tällä hetkellä pystyssä 354 mottia / ha.
Kasvu 37 mottia / ha / v.
Se mitä olen nähnyt Lopella kloonistukkaista (istutettu metrin päähän toisistaan), niin eivätpä nuo surukuuset ole juuri kuivattaneet alaoksiaan ainakaan 10 ensimmäisen vuoden aikana.
Eikä runkoa pääse näkemään kuin oksia kädellä siirtämällä.
Epäilyttävä puu tuossa vasemmalla, kuivia oksia noinkin ylös ja oksakulmakin lähtee suoraan rungosta poispäin.
Onko tuo surukuusen klooni, jota kannattaisi suosia jalostuksessa?
Muut kuvassa näkyvät kuuset eivät näytä kuivattaneet alaoksiaan.
Eikö oksien pitäisi olla alaspäin, kun roikkuvat runkoa myöten alas?
Täällä Kainuussa surukuuset vaihtaa latvaa tiheään (pääsilmu kuolee) eikä kasvukaan ole tavallisen kuusen luokkaa.
Kurki kiinnitti huomiota aivan aiheelliseen asiaan.
Tuo vasemman reunan kuusi on ns. tavallinen metsäkuusi.
Kyseisellä kohteella on useampia alkuperäruutuja, ja vertailuaineistona on myös tavallisia metsäkuusia. Kuvaa ottaessa törmäsin samaan Kurjen havaisemaan ongelmaan siitä, ettei runko tahdo näkyä oksien alta. Kuvan oikeassa laidassa näkyy riippakuusi.
Runkojen paksuudella ei ole sanottavia eroja.
Tämän n. kahden hehtaarin alueen runkojen keskikoko on 197 litraa.
Tuo, että oksat peittävät puun alas asti on hieman ongelmallinen, sillä rungon suoruutta on hyvin vaikea nähdä hakkuussa verrattuna tavalliseen kuuseen, joka on jo kuivattanut hennot alaoksat useiden metrien matkalla jo ensi harvennuksessa.
Samoin tyvitukin laatu riippakuusessa paksummista ja alaspäin suuntautuneista oksista johtuen lienee huonompi, jos ovat vielä kuivaneita.
Kuusi ehkä saisi karsiutua altaalta paremmin (vähentäisi kasvua) tai sitten pitää oksat alas asti tuoreina (lisäisi kasvua).
Palaan surukuusi asiaan. Mistä noita kuusia voi ostaa omaan metsään istuttamiseksi? Kyselin paikallisesta Taimistosta ja sanoivat että niitä myydään ainoastaan koristepuiksi kolmessa paikassa Suomessa.