Jotenkin tuota solaa ajoittain kuvaan.Sitä jatkuu ja jatkuu.Kuivimmilla keleillä haketetaan ja taas uutta putkeen.
Antaa lämpöä,että työtä.Bioenergiaa.Sekä lisäpotkua jo parhaiten tulosta tehneelle metsäfirmalle.
Tässä vanhojenmetsien ja kirjanpainajien tuhopuita.Jututin juuri paikalle tuonutta kaveria niin uskoo kirjanpainaja puiden vähentyneen.
Kerron,että seuraavat ovat uusi lehtipuuntuhooja jäärä.
Oisko seuraava lehtipuita?
Noista saisi vähällä vaivalla rakoliiterin, kuori on jo pois, ei muuta kuin pienet kolot nurkkien kohdalle.
Harva lattia ja katto päälle niin ”Se on siinä”, kunhan muistaa ovenreijän tehdä.
Puutavaralajista en tiedä, mutta kuva on otettu yhdestä Mäntsälässä sijaitsevista useista energiapuuvarastoista. Lähempänä Helsinkiä taitaa olla haketuksessa syntyvän melun takia vaikea löytää sopivaa varasto / haketuspaikkaa.
Hyviä lato/liiterinseinähirsiä. Olin vähän toisella kymmenellä kun isäni kanssa siirrettiin ja korjattiin vaarin haapahirsistä tehtyä latoa. Silloin jouduin ensi kerran veistämään nurkkiin ”koirankaulalle” uusittavia hirsiä, isäni ollessa veistämässä hirren toisessa päässä.
Ko. koirankaulaksi nimetty salvoksen veisto tehtiin aina ylempään hirteen. Silloin mahdollisesti valuva vesi vuoti pyöreää alemman hirren pintaa pitkin pois, eikä imetynyt puuhun kuten venäläisessä veistomallissa, jossa veistettiin koirankaula alempaan hirteen.
Näiden suurempien terminaalien paikka olisi jossain muualla kuin metsien siimeksessä…ihan vaan havaittua kuinka lähimänniköt kärsivät tuholaisten hyökkäyksistä. Itsellä 90-luvulla metsäyhtiön luvatta palstani reunaan tuoma pienehkö siirtopino mäntykuitua teki temput ensiharvennukselleni, parin vuoden kasvutappiot tuloksena.
Parhaat paikat olisivat joissakin rautatieyhteyksellisissä paikoissa, joista jatkokuljetus voisi tapahtua kiskoja pitkin kaikilla keleillä. Esimerkiksi Riihimäen aseman lähellä on hyvä esimerkki tälläisestä ratkaisusta. VR kyllä on rakentamassa terminaaleja (esim. Äänekosken vuoksi), mutta enemmänkin tarvittaisiin. Mutta, VR on tällä hetkellä vähentämässä näitä lastauspaikkoja ja tunnetusti osaa hinnotella homman siten, ettei pienemmillä tekijöillä ole mitään mahdollisuuksia hyödyntää niitä. Lisäksi RHK (ratahallintokeskus) on laittanut kiskoja käyttämättöminä rullalle monilta paikoilta, joita olisi voinut hyödyntää voimalaitoskuljetuksiin. Nythän laitettiin kymmenillä miljoonilla korjattu Huutokosken ratakin sulkuun, koska sitä ei osata hyödyntää.
Juuri tuota olen kaivanut aikaisemmissa kuvissa esiin.Leviäisikö metsien keskellä lähimetsiin näistä jotain.
Tässä taustalla puufirman metsää ja yksityinen alkaa tuolta kohta kun pino-sola loppuu.
Mitenkä kauaksi tuosta voisi elikot levitä?Eikä muutkaan yksityiset metsät ole kuin kivenheiton päässä.
Tuota olen hämmästellyt,että yksityisen on huolehdittava leviämispelosta jokaisesta kalikasta.Miten tässä toimii tuo?
Koska tuonne näytetään tuovan jo muualla kuivatettua energiapuuta, onkos niille kevyemmät vaatimukset varastoinnista metsien lähellä? Tuoreella puullahan ainakin männyn kohdalla on ongelmaa, kuinkas kirjanpainaja säilyy runkopuussa, voiko paeta vielä vuoden kuivuneesta puutavarasta lähimetsiin?
Puuta tuodaan laajalta alueelta.Ei lähi alueilla tai vierellä olevasta firman metsästä näitä tietysti riitä.
Tien hoitokuntakaan ei näytä juuri laskuja lähettelevän.Kuten
nähdään ei pieni metsäyhtön metsän osakkuus riitä millään kattamaan tuollaista eribisnes käyttöä.
Kuviin ei ehkä saisi pitkiä tekstejä jakaa mutta yksi kuva kertoo paremmin kuinb sata sanaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Keloja???
Jotenkin tuota solaa ajoittain kuvaan.Sitä jatkuu ja jatkuu.Kuivimmilla keleillä haketetaan ja taas uutta putkeen.
Antaa lämpöä,että työtä.Bioenergiaa.Sekä lisäpotkua jo parhaiten tulosta tehneelle metsäfirmalle.
Tässä vanhojenmetsien ja kirjanpainajien tuhopuita.Jututin juuri paikalle tuonutta kaveria niin uskoo kirjanpainaja puiden vähentyneen.
Kerron,että seuraavat ovat uusi lehtipuuntuhooja jäärä.
Oisko seuraava lehtipuita?
Noista saisi vähällä vaivalla rakoliiterin, kuori on jo pois, ei muuta kuin pienet kolot nurkkien kohdalle.
Harva lattia ja katto päälle niin ”Se on siinä”, kunhan muistaa ovenreijän tehdä.
Puutavaralajista en tiedä, mutta kuva on otettu yhdestä Mäntsälässä sijaitsevista useista energiapuuvarastoista. Lähempänä Helsinkiä taitaa olla haketuksessa syntyvän melun takia vaikea löytää sopivaa varasto / haketuspaikkaa.
Hyviä lato/liiterinseinähirsiä. Olin vähän toisella kymmenellä kun isäni kanssa siirrettiin ja korjattiin vaarin haapahirsistä tehtyä latoa. Silloin jouduin ensi kerran veistämään nurkkiin ”koirankaulalle” uusittavia hirsiä, isäni ollessa veistämässä hirren toisessa päässä.
Ko. koirankaulaksi nimetty salvoksen veisto tehtiin aina ylempään hirteen. Silloin mahdollisesti valuva vesi vuoti pyöreää alemman hirren pintaa pitkin pois, eikä imetynyt puuhun kuten venäläisessä veistomallissa, jossa veistettiin koirankaula alempaan hirteen.
Näiden suurempien terminaalien paikka olisi jossain muualla kuin metsien siimeksessä…ihan vaan havaittua kuinka lähimänniköt kärsivät tuholaisten hyökkäyksistä. Itsellä 90-luvulla metsäyhtiön luvatta palstani reunaan tuoma pienehkö siirtopino mäntykuitua teki temput ensiharvennukselleni, parin vuoden kasvutappiot tuloksena.
Parhaat paikat olisivat joissakin rautatieyhteyksellisissä paikoissa, joista jatkokuljetus voisi tapahtua kiskoja pitkin kaikilla keleillä. Esimerkiksi Riihimäen aseman lähellä on hyvä esimerkki tälläisestä ratkaisusta. VR kyllä on rakentamassa terminaaleja (esim. Äänekosken vuoksi), mutta enemmänkin tarvittaisiin. Mutta, VR on tällä hetkellä vähentämässä näitä lastauspaikkoja ja tunnetusti osaa hinnotella homman siten, ettei pienemmillä tekijöillä ole mitään mahdollisuuksia hyödyntää niitä. Lisäksi RHK (ratahallintokeskus) on laittanut kiskoja käyttämättöminä rullalle monilta paikoilta, joita olisi voinut hyödyntää voimalaitoskuljetuksiin. Nythän laitettiin kymmenillä miljoonilla korjattu Huutokosken ratakin sulkuun, koska sitä ei osata hyödyntää.
Juuri tuota olen kaivanut aikaisemmissa kuvissa esiin.Leviäisikö metsien keskellä lähimetsiin näistä jotain.
Tässä taustalla puufirman metsää ja yksityinen alkaa tuolta kohta kun pino-sola loppuu.
Mitenkä kauaksi tuosta voisi elikot levitä?Eikä muutkaan yksityiset metsät ole kuin kivenheiton päässä.
Tuota olen hämmästellyt,että yksityisen on huolehdittava leviämispelosta jokaisesta kalikasta.Miten tässä toimii tuo?
Koska tuonne näytetään tuovan jo muualla kuivatettua energiapuuta, onkos niille kevyemmät vaatimukset varastoinnista metsien lähellä? Tuoreella puullahan ainakin männyn kohdalla on ongelmaa, kuinkas kirjanpainaja säilyy runkopuussa, voiko paeta vielä vuoden kuivuneesta puutavarasta lähimetsiin?
Puuta tuodaan laajalta alueelta.Ei lähi alueilla tai vierellä olevasta firman metsästä näitä tietysti riitä.
Tien hoitokuntakaan ei näytä juuri laskuja lähettelevän.Kuten
nähdään ei pieni metsäyhtön metsän osakkuus riitä millään kattamaan tuollaista eribisnes käyttöä.
Kuviin ei ehkä saisi pitkiä tekstejä jakaa mutta yksi kuva kertoo paremmin kuinb sata sanaa.