Eikös mantrassa anneta pätevät toimintaohjeet: Vajaatuottoiset uudistetaan ensimmäiseksi. Tuossa kuviokoko on todennäköisesti enintään joitain tuhansia neliöitä, joten viereisten kuvioiden käsittely on syytä ottaa huomioon aikataulutuksessa.
Kuva lienee jostain autiotilan takapihalta tai tien reunapuskasta? Ei tuollaista metsää kai oikeasti missään ole.
Ei muuta kuin raivuri käyntiin ja metsä kuntoon..luulisi löytyvän suoriakin puita kasvamaan. poistuma ihan ihana olis kyllä kiva päästä kunnostamaaan tuokin pusikko
Aluetta on useampi hehtaari. Historiaa en tarkemmin tunne. Ilmeisesti kysymyksessä on joutomaa, laidun, tms.
Kuva ei ole läheskään sakeimmasta kohdasta. Alueen läpi ei tahdo päästä kulkemaan. Pitäisi tehdä raivaussahalla tietä edellään. Joitakin eläinten polkuja sentään löytyy.
Kyllä siitä vielä…
Raivurilla huonoimmat pois, kyllä sieltä aina joku koivu, haapa ja leppä löytyy joita voi sitten kasvatella 10-15v ja ottaa energiatilin niistä. Jos oikein hyvä tuuri käy niin sinne alle voisi tulla kuusta? Ei ole mitään järkeä uudistaa, koska kukaan tuskin suostuu ostamaan tai ainakin kuviolle jäisi valtava määrä roskaa.
Komppaan: harventamista ja kuusen odottelua palstalle alikasvokseksi. Energiahakkuukin on hankala toteuttaa tuossa pusikossa; muutama vuosi harvennuksen jälkeen onnistuisi sekin.
Kolmas vaihtoehto on perustaa suojelualue, mutta epäilen ettei ely-keskus voi ottaa noin nuorta metsää. (Harvinaisin luontotyyppi voi todellisuudessa olla lahopuurikas nuori metsä.)
Olisiko tuossa http://www.fixteri.fi/ sopiva kohde? Kävisi hakemassa puut paaleihin ja sen jälkeen perinteinen uudistaminen kuuselle.
Fixteri kannattaa vain jos alueella on toimii yrittäjä ja kohteelta kertyy tarpeeksi tavaraa. Kuvasta on vaikea arvioida kertymää. Jos tavaraa ei tule tarpeeksi niin sitten raivaussahalla reilu harvennus ja energiapuutilin odottelua. Siinä sivussa voi kasvatella kuusia suojuspuiden alla.
Metsänkasvatus on siitä kivaa, että teki niin tai näin – maapohjaa puskee rojua esille vaikka väkisin.
Tuossa ei kannata haaveilla siitä, että puustosta saisi rahaa, kun ei ole kuutioitakaan. Jos ei kovin paljon tarvi maksaa perkuusta, voi olla tyytyväinen. Sitten vaan ihan tavanomainen muokkaus + istutus isoilla kuusen taimilla vähintään 2000 kpl. Vesakon perkaamista riittää, siksi on syytä laittaa reilusti taimia.
Raivurilla en lähtisi tuosta energiapuuta kasvattamaan. Tuollaisen raivaamisessa on kohtuuttoman kova työ, eikä 10 vuoden kuluttua kuitenkaan saa kuin muutaman satasen kantorahat. Kemera tietysti korvaa osittain, mutta auttaa se myös nyt vajaatuottoisen kuvion uudistamisessa.
Laitoin tämän kuvan sen takia, kun olen niin monesti saanut lukea täällä siitä, kuinka metsä uudistuu itsestään ja ilman kustannuksia.
Kuvassa on toisen sukupolven lehtimetsä.
Oikein hyvä kuva havainnollistamaan mitä mitääntekemättömyyden tien päästä löytyy.
Nämä kuvan kaltaiset ryteiköt olivat syynä siihen , että energiahakkuut siirtyivät yrityksemme kohdalla muiden
harmiksi . Raivauksen jälkeen ei ollut mitään poistettavaa ja se raivaus haluttiin välttämättä teettää motolla. Ei kiitos ja raudat sulattoon ! Niin loppui se tarina.
Minulta kyllä löytyy aivan faktaakin luontaisen uudistumisen onnistumisesta. Ei pidä yleistää vaikka kaikkialla ja kaikkiin pohjiin ei sovikkaan. Me emme tuon kuvan perusteella tiedä metsästä vielä mitään. Voi olla hyvinkin mahdis tehdä.
Sinun metsäsi ei ole uudistunut itsestään. Olethan sentään raivannut sitä. Kuvan metsälle tuskin on tehty yhtään mitään.
On täysin väärin ajatella, että luontainen uudistaminen ei vaatisi toimenpiteitä. Se vaatii ja siksi myös lakiin (tai asetukseen) ne on kirjattu. Rehevillä mailla erona keinollisen uudistamiseen on oikeastaan vain se, että istutus jää pois. Tuon 300-700 euron hehtaarikustannuksen vastapainoksi joutuu sietämään enemmän epävarmuutta, hitaampaa taimikon kehitystä ja kasvanutta raivaustarvetta.
Jos tuo kuvaa metsän kokoa laajemminkin olisi varhaisperkaus tosiaan aivan ok. Koen että jos puhutaan luontaisesta uudistuksesta se koskee nimenomaan uudistuksen onnistumista.
Hoito taas on oma juttunsa. Ja sitä hoitoa toki tarvitaan myös luontaiseen. Se miten se tehdään ei aina ole aivan pakko olla mantran mukaista.
Taimikon vakiintuminen on kai raja, johon voidaan uudistamisen toimenpiteet lopettaa ja aloittaa ns. hoitaa metsää.
Mantran mukaan ei ole pakko mennä, mutta toistaiseksi näytöt vaihtoehtoisista keinoista on kovin ohuet. Esimerkiksi sinulla mäntyjen seassa ei ollut merkittävää määrää vesakkoa, joten ihan mantran mukaan siinä mentiin. Koivikossa taas tulos ei ole sellainen, jota kannattaa tavoitella, vaikkei sitä epäonnistuneenakaan voi alhaisten uudistamiskulujen takia pitää.
Männikössä minun ei pahemmin tarvinnut tehdä edes varhaisperkauksella mitään. Kun se vähä mitä sinne oli koivua tullut tarvittiinkin mäntyjen kurissapitoon. Ja nyt vasta ne e-puuhakkuussa poistettiin ja ei vieläkään kaikkia kuten olemme kuvista nähneet. Muokkaamattomuus on myös hyve.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Juu.
Jos tätä on enemmänkin, niin järjestäisin paikallisen marttakerhon kanssa raivausharjoitukset.
Harjoittelumateriaali on sellaista, että vähemmänkin harjoitellut saisi kaikki arvopuut talteen 🙂
Kuvaa sitä metsää äläkä reunapusikoita.
Hellapuuta, mätästys, kuusen viljely.
Kanttuvei hakekasaan ja uudistamisketju alkuun hetimmiten.
Eikös mantrassa anneta pätevät toimintaohjeet: Vajaatuottoiset uudistetaan ensimmäiseksi. Tuossa kuviokoko on todennäköisesti enintään joitain tuhansia neliöitä, joten viereisten kuvioiden käsittely on syytä ottaa huomioon aikataulutuksessa.
Kuva lienee jostain autiotilan takapihalta tai tien reunapuskasta? Ei tuollaista metsää kai oikeasti missään ole.
Ei muuta kuin raivuri käyntiin ja metsä kuntoon..luulisi löytyvän suoriakin puita kasvamaan. poistuma ihan ihana olis kyllä kiva päästä kunnostamaaan tuokin pusikko
Aluetta on useampi hehtaari. Historiaa en tarkemmin tunne. Ilmeisesti kysymyksessä on joutomaa, laidun, tms.
Kuva ei ole läheskään sakeimmasta kohdasta. Alueen läpi ei tahdo päästä kulkemaan. Pitäisi tehdä raivaussahalla tietä edellään. Joitakin eläinten polkuja sentään löytyy.
Harmi jos hämeessä, h-vallassa tuonne rientäis motomies hymy huulillaan 🙂
Tulkaa Harjavaltaan ensin opintomatkalle. Siten puuhiin vaikka konekalustolla.
Kokopuuna kaikki pois. Eihän tuonne voi miestä raivaussahan kanssa lähettää.. Sotkeutuisi välineisiinsä ja turhautuisi jo ekana päivänä.
Tulkaa Harjavaltaan ensin opintomatkalle. Siten puuhiin vaikka konekalustolla.
Lähetetty: 2 h, 29 min sitten Lähettäjä: jees h-valta
#################
ensi vuoden lukijatapaaminen on sitten Harjavallassa?
Kyllä siitä vielä…
Raivurilla huonoimmat pois, kyllä sieltä aina joku koivu, haapa ja leppä löytyy joita voi sitten kasvatella 10-15v ja ottaa energiatilin niistä. Jos oikein hyvä tuuri käy niin sinne alle voisi tulla kuusta? Ei ole mitään järkeä uudistaa, koska kukaan tuskin suostuu ostamaan tai ainakin kuviolle jäisi valtava määrä roskaa.
Myy Jesselle!
Komppaan: harventamista ja kuusen odottelua palstalle alikasvokseksi. Energiahakkuukin on hankala toteuttaa tuossa pusikossa; muutama vuosi harvennuksen jälkeen onnistuisi sekin.
Kolmas vaihtoehto on perustaa suojelualue, mutta epäilen ettei ely-keskus voi ottaa noin nuorta metsää. (Harvinaisin luontotyyppi voi todellisuudessa olla lahopuurikas nuori metsä.)
Kai tuohon jokin tekniikka löytyy, kun Ruotsissakin pajua kasvatetaan energiapuuksi?
Olisiko tuossa http://www.fixteri.fi/ sopiva kohde? Kävisi hakemassa puut paaleihin ja sen jälkeen perinteinen uudistaminen kuuselle.
Fixteri kannattaa vain jos alueella on toimii yrittäjä ja kohteelta kertyy tarpeeksi tavaraa. Kuvasta on vaikea arvioida kertymää. Jos tavaraa ei tule tarpeeksi niin sitten raivaussahalla reilu harvennus ja energiapuutilin odottelua. Siinä sivussa voi kasvatella kuusia suojuspuiden alla.
Metsänkasvatus on siitä kivaa, että teki niin tai näin – maapohjaa puskee rojua esille vaikka väkisin.
Tuossa ei kannata haaveilla siitä, että puustosta saisi rahaa, kun ei ole kuutioitakaan. Jos ei kovin paljon tarvi maksaa perkuusta, voi olla tyytyväinen. Sitten vaan ihan tavanomainen muokkaus + istutus isoilla kuusen taimilla vähintään 2000 kpl. Vesakon perkaamista riittää, siksi on syytä laittaa reilusti taimia.
Raivurilla en lähtisi tuosta energiapuuta kasvattamaan. Tuollaisen raivaamisessa on kohtuuttoman kova työ, eikä 10 vuoden kuluttua kuitenkaan saa kuin muutaman satasen kantorahat. Kemera tietysti korvaa osittain, mutta auttaa se myös nyt vajaatuottoisen kuvion uudistamisessa.
Caballistan ehdotus varmasti järkevä jos sattuu alan toimija lähistöltä löytymään. Kuutioita ne on paalissakin.
Liian pientä ja mutkaista tavaraa energiapuuksi koneella korjattavaksi. Älkää nähkö edes unia Fiksteristä . Kokopuunakin painajaista.
Pusikko on raivattava ensin ja katsottava mitä sieltä sen jälkeen löytyy.
Laitoin tämän kuvan sen takia, kun olen niin monesti saanut lukea täällä siitä, kuinka metsä uudistuu itsestään ja ilman kustannuksia.
Kuvassa on toisen sukupolven lehtimetsä.
Oikein hyvä kuva havainnollistamaan mitä mitääntekemättömyyden tien päästä löytyy.
Nämä kuvan kaltaiset ryteiköt olivat syynä siihen , että energiahakkuut siirtyivät yrityksemme kohdalla muiden
harmiksi . Raivauksen jälkeen ei ollut mitään poistettavaa ja se raivaus haluttiin välttämättä teettää motolla. Ei kiitos ja raudat sulattoon ! Niin loppui se tarina.
Minulta kyllä löytyy aivan faktaakin luontaisen uudistumisen onnistumisesta. Ei pidä yleistää vaikka kaikkialla ja kaikkiin pohjiin ei sovikkaan. Me emme tuon kuvan perusteella tiedä metsästä vielä mitään. Voi olla hyvinkin mahdis tehdä.
Sinun metsäsi ei ole uudistunut itsestään. Olethan sentään raivannut sitä. Kuvan metsälle tuskin on tehty yhtään mitään.
On täysin väärin ajatella, että luontainen uudistaminen ei vaatisi toimenpiteitä. Se vaatii ja siksi myös lakiin (tai asetukseen) ne on kirjattu. Rehevillä mailla erona keinollisen uudistamiseen on oikeastaan vain se, että istutus jää pois. Tuon 300-700 euron hehtaarikustannuksen vastapainoksi joutuu sietämään enemmän epävarmuutta, hitaampaa taimikon kehitystä ja kasvanutta raivaustarvetta.
Jos tuo kuvaa metsän kokoa laajemminkin olisi varhaisperkaus tosiaan aivan ok. Koen että jos puhutaan luontaisesta uudistuksesta se koskee nimenomaan uudistuksen onnistumista.
Hoito taas on oma juttunsa. Ja sitä hoitoa toki tarvitaan myös luontaiseen. Se miten se tehdään ei aina ole aivan pakko olla mantran mukaista.
Taimikon vakiintuminen on kai raja, johon voidaan uudistamisen toimenpiteet lopettaa ja aloittaa ns. hoitaa metsää.
Mantran mukaan ei ole pakko mennä, mutta toistaiseksi näytöt vaihtoehtoisista keinoista on kovin ohuet. Esimerkiksi sinulla mäntyjen seassa ei ollut merkittävää määrää vesakkoa, joten ihan mantran mukaan siinä mentiin. Koivikossa taas tulos ei ole sellainen, jota kannattaa tavoitella, vaikkei sitä epäonnistuneenakaan voi alhaisten uudistamiskulujen takia pitää.
Männikössä minun ei pahemmin tarvinnut tehdä edes varhaisperkauksella mitään. Kun se vähä mitä sinne oli koivua tullut tarvittiinkin mäntyjen kurissapitoon. Ja nyt vasta ne e-puuhakkuussa poistettiin ja ei vieläkään kaikkia kuten olemme kuvista nähneet. Muokkaamattomuus on myös hyve.