Jätettävä mun mielestä lepoon lähivuosiksi…ts harventaminen ei tule laadun takia kyseeseen ja maapohja suo otolliset kasvumahdollisuudet. Elävää latvusta tulee joka vuosi metrin tai yli.
Kehotan tutustuun uudehkoon väitöskirjaan männyn ensiharvennuksista, jossa todettiin ensiharvennuksen lykkäämisellä olevan suosiollista vaikutusta tuottoon ja männikön laatuun….
Ei näytä liian paksuoksaiselta, muttä räkämänniköltä kylläkin eli lenkoutta esiintyy. Löytynee suoriakin runkoja, mutta tällaisia reheviä kasvupaikkoja pitäisi ensimmäisten vuosien aikana seurata tiiviisti eikä jättää oman onnensa nojaan kasvamaan vesakon sisään.
Latvanvaihtoja ei näytä juurikaan olevan, joten suoraa kasvua puut periaatteessa tekevät.
Olisi kannattanut pitää heti alkuajoista puhtaana vesakosta, jotta näkee hyvin taimien suoruuden ja tarkastaa joka kevät taimet suoristamalla lumen painamat.
Näin nyt joka puu olisi mahdollinen tyvitukkipuu.
Tämän kuvion laatu paranee vain järeyttä lisäämällä. Harvennusta ei kannata paljoa lykätä, on parempi huolehtia siitä, että jäävällä puustolla on latvus kunnossa ja järeytyminen pysyy vauhdissa. Oksien karsiutuminen myös nopeutuu harvennuksen jälkeen. Tästä hakataan päätehakkuussa kohtuullinen tukkisato kunhan latvuksilla vain on tilaa. Männikön kasvatus poikkeaa kuusenkasvatuksesta aikalailla paljon!
Itte tein vastaavalle apupolttopuuharvennuksen koivut ja pahimmat turjakkeet ja mutkaset pois . Onpahan sitten siisti metsä ja ajourat valmiina kun alkaa harvennustohinat. Mut se olikin sellasta puuhastelua, en tiiä mitä firma tekis.
Näissä tulee olemaan kasvut hyviä, jos haluaa motteja niin männikön tuotos voittaa kuusen.
Onhan noita rehevän maan männiköitä kasvamassa, motteja tulee ja paljon! 1000 m3 OMT männikkö tuottaa varmasti jos risusavotat ja apuharvennukset tehty.
Olen teettänyt vastaavanlaisiin kohteisiin koneellisen energiapuu-laatuharvennuksen, ja sen jälkeen alueet on vielä pystykarsittu.
Todennäköisesti tästäkin kohteesta löytyisi 350-400 kpl riittävän hyvälaatuisia karsittavia runkoja hehtaarilta.
Nuo koivuräipät pois ja sitten kaiva valiorungot (pystykarsintakelpoiset) esiin. Nille pystykarsinta ja jatkuvaa kasvutilan antamista apuharvennuksilla.
Valiorunkoja varmaan löytyy ja niitä voi lannoittaa NPK-lla, tuhkalla ym.
Pystykarsimaan en tätä ryhtyisi. Se kannattaa vain jo valmiiksi hyvälaatuisilla kuvioilla, jos kannattaa niilläkään…
Lannoituksen aika ei myöskään ole nyt. Poikkeuksena mahdollisesti boori. Jos kuvio muotoutuu ”tukkiasentoon”, niin typpilannoitusta voi harkita 10-20v päästä.
Koivut pois ellei joukossa ole jokunen joilla on potentiaali vaneritukiksi. Jatkuva apuharventelu ei lyö leiville, mänty tarvitsee latvustoon kunnolla tilaa jotta rungot järeytyvät. Apuharventelu tarkoittanee MV:n oppien mukaan ”luonnon leimaamien” poistamista vähän kerrallaan. Männikössä se johtaa erittäin todennäköisesti liian tiukkaan kasvatusasentoon eli tupsulatvaisuuteen.
Nämäkö sitten on niitä jalostuksen ”hedelmiä”??
Sutta ja sekundaa sanon minö mutta olisi saanut metsän kun olisi lehtipuustolla kuritettu ja ojennettu. Aika tyypillinen virheestä- seuraavaan metsä.
Jessellä taitaa olla taas hieman känkkä-päivä.
Sokea Reettakin näkee, ettei tässä ole mistään jalostusmänniköstä kysymys. On vain tavallinen siemenalkuperä hieman rehevällä maapohjalla, ei sen kummempaa.
Ostopalsta kyseessä. Kuuleman mukaan on istutettu. Mutta ehkä liian rehevälle maalle. Loput palstasta onkin kuusta ja koivua (ja haapaa lykkää, vaikka ei tarvittaisi).
Hyviä ehdotuksia on tullut, kiitos niistä.
12-vuotiaaksi mielestäni hyvin kasvanut ja järeytynyt.
Minulla tehtiin +15v:en jo vastaavaan istutukseen koneellinen harvennus e-puutyyppisenä. Mutta siellä olikin joukossa runsaasti koivua. Karsi männyt paljon paremman näköiseen asentoon. Myös lenkot männyt poistettiin.
Jos tuo koko ala on tuollaista niin kuitu ja e-puu metsää siitä taitaa tulla. Tukkiprosentti tulee olemaan tosi alhainen joten siltäosin taitaa tuotto-odotukset olla aika heikot. Nythän siinä on mänty laitettu turhan rehevälle maaperälle. Olen jopa joskus uudistanut vastaavia kuvioita jo tuossa vaiheessa ja laittanut oikean puulajin kohteelle.
Samaa mieltä kuin Tervaroso. Kyllä tuosta vielä kelvollinen tukkimetsä tulee. Tärkeitä on, että oksaväli on riittävän pitkä. Silloin männyistä saadaan sormijatkamalla tarvittaessa aivan oksatontakin tavaraa. Kaikki eivät täällä tunnu sitä uskovan, mutta juuri nopeasti kasvaneella ja tarpeeksi järeällä mäntytukilla on ihan hyvä kysyntä ja hinta.
Kas kun on nuokin jääneet huomaamatta vaikka joka vuosi on kauppoja tullutkin tehtyä. Ja kaikki on korjattu ja hintakin saatu aina mielestäni keskiarvoa parempi. Leimikon kootkin kaikkea 1ha:sta ylöspäin. Joku joskus varmaan allekkin hehtaarin.
Väittäisin että aika paljon enemmän vaikuttaa vakituinen asiakassuhde ja puunmyynnin määrät vuositasolla. Menee kaikki kaupaksi eikä nirsoilla pienistä.
Enpä ole tuotakaan huomannut mutta hyvä kun joku huomaa.
Minulle valtakunnan keskihinnan yläpuolella pyörivä kurssi kaikkine oheisliksoineen on aivan jees-juttu ja se riittää minulle. Kuusikauppaa viimeksi tehdessäni oli tyyppinä kirjanpainajien paskaksi kaluama ja silti hinta oli likempänä kuuttakymppiä.
Korjuu heti lähes ja rahat tilillä alta kuukauden jotta en valita.
Männikön kakkosharvennus vielä odottaa itseään joten hiukan olen eri aaltopituudella noissakin jutuissa.
Varmaan niiträ kelvottomia pystyyn jo kuivuneita oli alle viisi että se siitä kokonaishintaan merkityksestä. Mutta jos olisi joutunut vartoilemaan olisi osuus tietty kasvanut humattavasti. Ala joka tehtiin oli noin hehtaari. Kahden männikön välistä kuusinotkelma.
Joku täällä valitteli koivutukin hintaa, mutta mielestäni se on varsin hyvä. Lyhyempään kiertoaikaan ja helppohoitoisuuteen suhteutettuna ehkä jopa parempi kuin havupuilla tällä hetkellä. Varsinkin jos sattuu laatua löytymään. Ostaisin enemmänkin koivikoita, mutta… eihän niitä ole myynnissä.
Ehtottomasti samaa mieltä Raivurin kaa. Tosin hiukan alueellista vikaa on eli täällä Satakunnassa koivu tukkina ei natsaa oikein ollenkan. Umpin hyvillä ostoalueilla ainakin aivan hyvä laji.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Juu, kuva on otettu ajouralta. Lähimaastosta kerättiin energiapuuta (hankinta) viime talvena, siksi se on väljempää.
Mäntyjen pituus on n.8-10m ja rinnankorkeudelta 8-12cm. Latvukset ovat jo kiinni toisissaan, joten jotain tarvitsis tehdä.
Männyt on aikoinaan istutettu liian rehevälle pohjalle, ovat oksikkaita ja jotkut aika mutkaisia.
Tiheys on ihan suositusten luokkaa, mutta kohta alkaa latvukset supistua, ellei jotain tee…
Jätettävä mun mielestä lepoon lähivuosiksi…ts harventaminen ei tule laadun takia kyseeseen ja maapohja suo otolliset kasvumahdollisuudet. Elävää latvusta tulee joka vuosi metrin tai yli.
Kehotan tutustuun uudehkoon väitöskirjaan männyn ensiharvennuksista, jossa todettiin ensiharvennuksen lykkäämisellä olevan suosiollista vaikutusta tuottoon ja männikön laatuun….
Risusavotta-lannotus-päätehakkuu.
Ei näytä liian paksuoksaiselta, muttä räkämänniköltä kylläkin eli lenkoutta esiintyy. Löytynee suoriakin runkoja, mutta tällaisia reheviä kasvupaikkoja pitäisi ensimmäisten vuosien aikana seurata tiiviisti eikä jättää oman onnensa nojaan kasvamaan vesakon sisään.
Latvanvaihtoja ei näytä juurikaan olevan, joten suoraa kasvua puut periaatteessa tekevät.
Olisi kannattanut pitää heti alkuajoista puhtaana vesakosta, jotta näkee hyvin taimien suoruuden ja tarkastaa joka kevät taimet suoristamalla lumen painamat.
Näin nyt joka puu olisi mahdollinen tyvitukkipuu.
Tämän kuvion laatu paranee vain järeyttä lisäämällä. Harvennusta ei kannata paljoa lykätä, on parempi huolehtia siitä, että jäävällä puustolla on latvus kunnossa ja järeytyminen pysyy vauhdissa. Oksien karsiutuminen myös nopeutuu harvennuksen jälkeen. Tästä hakataan päätehakkuussa kohtuullinen tukkisato kunhan latvuksilla vain on tilaa. Männikön kasvatus poikkeaa kuusenkasvatuksesta aikalailla paljon!
Itte tein vastaavalle apupolttopuuharvennuksen koivut ja pahimmat turjakkeet ja mutkaset pois . Onpahan sitten siisti metsä ja ajourat valmiina kun alkaa harvennustohinat. Mut se olikin sellasta puuhastelua, en tiiä mitä firma tekis.
Ammattiraivaajan kanssa samaa mieltä.
Näissä tulee olemaan kasvut hyviä, jos haluaa motteja niin männikön tuotos voittaa kuusen.
Onhan noita rehevän maan männiköitä kasvamassa, motteja tulee ja paljon! 1000 m3 OMT männikkö tuottaa varmasti jos risusavotat ja apuharvennukset tehty.
Olen teettänyt vastaavanlaisiin kohteisiin koneellisen energiapuu-laatuharvennuksen, ja sen jälkeen alueet on vielä pystykarsittu.
Todennäköisesti tästäkin kohteesta löytyisi 350-400 kpl riittävän hyvälaatuisia karsittavia runkoja hehtaarilta.
Itse myös mietein, että jos hakis kamalimmat polttopuuksi ja jättäisi sitten muutamaksi vuodeksi kasvamaan.
Sitten kutsuisi moton paikalle…jos ensiharvennusmänty vaikka maistuisi jollekkin firmalle. Kuvio nyt kuitenkin on joku 3ha.
Nuo koivuräipät pois ja sitten kaiva valiorungot (pystykarsintakelpoiset) esiin. Nille pystykarsinta ja jatkuvaa kasvutilan antamista apuharvennuksilla.
Valiorunkoja varmaan löytyy ja niitä voi lannoittaa NPK-lla, tuhkalla ym.
Muu aines energiaa/kuitua/huonoa tukkia.
Pystykarsimaan en tätä ryhtyisi. Se kannattaa vain jo valmiiksi hyvälaatuisilla kuvioilla, jos kannattaa niilläkään…
Lannoituksen aika ei myöskään ole nyt. Poikkeuksena mahdollisesti boori. Jos kuvio muotoutuu ”tukkiasentoon”, niin typpilannoitusta voi harkita 10-20v päästä.
Koivut pois ellei joukossa ole jokunen joilla on potentiaali vaneritukiksi. Jatkuva apuharventelu ei lyö leiville, mänty tarvitsee latvustoon kunnolla tilaa jotta rungot järeytyvät. Apuharventelu tarkoittanee MV:n oppien mukaan ”luonnon leimaamien” poistamista vähän kerrallaan. Männikössä se johtaa erittäin todennäköisesti liian tiukkaan kasvatusasentoon eli tupsulatvaisuuteen.
Nämäkö sitten on niitä jalostuksen ”hedelmiä”??
Sutta ja sekundaa sanon minö mutta olisi saanut metsän kun olisi lehtipuustolla kuritettu ja ojennettu. Aika tyypillinen virheestä- seuraavaan metsä.
Jessellä taitaa olla taas hieman känkkä-päivä.
Sokea Reettakin näkee, ettei tässä ole mistään jalostusmänniköstä kysymys. On vain tavallinen siemenalkuperä hieman rehevällä maapohjalla, ei sen kummempaa.
Ostopalsta kyseessä. Kuuleman mukaan on istutettu. Mutta ehkä liian rehevälle maalle. Loput palstasta onkin kuusta ja koivua (ja haapaa lykkää, vaikka ei tarvittaisi).
Hyviä ehdotuksia on tullut, kiitos niistä.
12-vuotiaaksi mielestäni hyvin kasvanut ja järeytynyt.
Minulla tehtiin +15v:en jo vastaavaan istutukseen koneellinen harvennus e-puutyyppisenä. Mutta siellä olikin joukossa runsaasti koivua. Karsi männyt paljon paremman näköiseen asentoon. Myös lenkot männyt poistettiin.
Jos tuo koko ala on tuollaista niin kuitu ja e-puu metsää siitä taitaa tulla. Tukkiprosentti tulee olemaan tosi alhainen joten siltäosin taitaa tuotto-odotukset olla aika heikot. Nythän siinä on mänty laitettu turhan rehevälle maaperälle. Olen jopa joskus uudistanut vastaavia kuvioita jo tuossa vaiheessa ja laittanut oikean puulajin kohteelle.
Samaa mieltä kuin Tervaroso. Kyllä tuosta vielä kelvollinen tukkimetsä tulee. Tärkeitä on, että oksaväli on riittävän pitkä. Silloin männyistä saadaan sormijatkamalla tarvittaessa aivan oksatontakin tavaraa. Kaikki eivät täällä tunnu sitä uskovan, mutta juuri nopeasti kasvaneella ja tarpeeksi järeällä mäntytukilla on ihan hyvä kysyntä ja hinta.
Kas kun on nuokin jääneet huomaamatta vaikka joka vuosi on kauppoja tullutkin tehtyä. Ja kaikki on korjattu ja hintakin saatu aina mielestäni keskiarvoa parempi. Leimikon kootkin kaikkea 1ha:sta ylöspäin. Joku joskus varmaan allekkin hehtaarin.
Väittäisin että aika paljon enemmän vaikuttaa vakituinen asiakassuhde ja puunmyynnin määrät vuositasolla. Menee kaikki kaupaksi eikä nirsoilla pienistä.
Kaikkia voi silti kaupata ja hyvin kelpaa. Eipä ole kauheasti minulle ainakaan kertoilleet arvosteluasteikon tilasta. Ilmeisen fiksua porukkaa.
Enpä ole tuotakaan huomannut mutta hyvä kun joku huomaa.
Minulle valtakunnan keskihinnan yläpuolella pyörivä kurssi kaikkine oheisliksoineen on aivan jees-juttu ja se riittää minulle. Kuusikauppaa viimeksi tehdessäni oli tyyppinä kirjanpainajien paskaksi kaluama ja silti hinta oli likempänä kuuttakymppiä.
Korjuu heti lähes ja rahat tilillä alta kuukauden jotta en valita.
Männikön kakkosharvennus vielä odottaa itseään joten hiukan olen eri aaltopituudella noissakin jutuissa.
Juu, ei sitä nyt ainakaan vielä pidä tasaiseksi laittaa, sen verran hurjasti se vielä kasvaa.
Onhan siellä joukossa muutama valioyksilökin. Täytyy pitää huoli, että niillä riittää tilaa ja mahdollisuuksia A-luokan tukiksi.
Näinpä varmaan menikin.
Niin Jesse…oliko se paskaksi kaluttu kuusitukin hinta nyt kuusikymppiä, vai tervaroson mainitsema parikymppiä energiapuuna?
Ei aina pysy kärryillä…
Varmaan niiträ kelvottomia pystyyn jo kuivuneita oli alle viisi että se siitä kokonaishintaan merkityksestä. Mutta jos olisi joutunut vartoilemaan olisi osuus tietty kasvanut humattavasti. Ala joka tehtiin oli noin hehtaari. Kahden männikön välistä kuusinotkelma.
Joku täällä valitteli koivutukin hintaa, mutta mielestäni se on varsin hyvä. Lyhyempään kiertoaikaan ja helppohoitoisuuteen suhteutettuna ehkä jopa parempi kuin havupuilla tällä hetkellä. Varsinkin jos sattuu laatua löytymään. Ostaisin enemmänkin koivikoita, mutta… eihän niitä ole myynnissä.
Ehtottomasti samaa mieltä Raivurin kaa. Tosin hiukan alueellista vikaa on eli täällä Satakunnassa koivu tukkina ei natsaa oikein ollenkan. Umpin hyvillä ostoalueilla ainakin aivan hyvä laji.