Eiköhän se ole niin että tukissa ei mutkia sallita. Tuo on mutka eikä mitään lenkoutta. Tyvestä metrin lumppi niin loppu olisi tukkia, nyt tuo on auttamattomasti raakki.
Ei se helppoa ole konemiehillekkään tukin teko. Tuolla tukkikentällä näkyy vähän väliä raakkitukeista ja kunnollisista pölleistä rakenneltu rivi, jossa pidetään sulkeisia huonon laadun tekijöille. Tyven halkeaminen tuntuu olevan se pahin vika, johon tehtaalla on puututtu. Tällaisia venkuloita harvemmin enää kentällä näkee. Onneksi.
se on totta, että tuo on mutka ja tuli vahingossa väärä kuva.Muutamassa tukissa on lenkoutta keskellä, mutta olisin halunnut tietoa, että miten se mitataan?Ostajan ohjeissa on, että tukissa sallitaan lenkoutta 1cm/juoksumetri ja myönnän, että en ihan ymmärrä mitä sillä tarkoitetaan.
Niin se tukin määritelmä on useimmilla niin että tasaista lenkoutta sentti / metri. Eli viiden metrin tukissa saa olla tasaista lenkoutta koko matkalla 5 cm. Kyseisessä tukissa lenkous on vielä s- laatua ja pääosa lenkoudesta on tyvessä. Siis kuitukasaan. Jos tyvestä tekee lyhyen kuidun niin sitten tukki on todennäköinen.
Mitä nyt itse aikoinaan tukkia tein, niin tarkistin lenkouden mittanauhalla. Linkku kiinni silmämääräisesti keskeltä tukin tyveä ja katkaisukohdan paikkeilla vilkaisu näytti oliko tukki lenko. Oman järjen mukaan sentti/juoksumetri tarkoittaa rungon taipumista sentillä metriä kohti. Juoksumetri tarkoittaa metriä. Sorvipöllissä piti taas huomioida modulin pituus, mikä koivulla oli noina aikoina 15 desimetriä eli 150 senttiä. Voi olla sama vieläkin. Pieni mutkakin saattoi tukissa olla, jos se ei mennyt latvalieriön ulkopuolelle.
En näe kuvasta mittanauhan lukemaa kuinka pitkä’ tuo on. Elikkä apteeraamalla tukin kyllä saa kun sahaa tyvilengon pois tukista. Täytyy muistaa että meille tukin tekijöille (joita on yhä harvemmin) on jätetty työvaraa 4m lautaan on jätetty kumpaankin päähän sahausvartaa nöäin ollen voi jättää tyveen sen 1cm / m lenkoutta ja silti saa ihan hyvän tukin apteerattua.
Kun tekee shopparia kannattaa aina kysyä saisiko käyttää tällaisiin tapauksiin apumittoja kuten vanha 3,7m tai 3,3m.
Harmi vaan että kuiduttavan teollisuuden takia halutaan sinne kuitukasaan väkisin ostaa tavaraa.
Niin harva tekee enää mitään hankinta puuta että voisi teollisuus kyllä antaa periksi ja palata hankintahakkaajan apu- mittoihin.
En ole tuota lenkoutta alkanut mitalla tarkistamaan, lengoista lyhyempiä tukkeja ja ihan lengot kuituun. Monivääryys on sellainen, että niitä ei passaa olla ollenkaan, sellaista runkoa apteeratessa lyhyt mitta (31, 34, 37) auttaisi paljon.
Viimeisessä hankintakaupassa sai taas tehdä 37 pölkkyjä, kyllä niitä toistakymmentä pätkää tuli, ei suurta merkitystä, mutta mieli oli hyvä. Lisäksi oli noita tyvimutkia niin että lyhyttä ja paksua lumppia jäi isäpapan mönkijällä kerättäväksi.
Olen karsinut tukki pölkyt ihan pinnanmyötäisesti, eli kun päältä on karsittu, pitää pölkkyä pyöräyttää että saa alaoksatkin tarkoin karsittua. Kunnon karsinnalla kuivaoksainen tukki onkin tuoreoksainen, eli huonolla karsinnalla tulisi periaatteessa raakki pölkky. Hidastaahan se kunnolla karsiminen työn tekemistä hieman, mutta kyllä niihin pölkkyihin ollaan sitten sahan päässä tyytyväisiä.
Niinpä. Tukinhinnan korkeahkolla tasolla pystyttiin pitään kuitu halpana. Jotenkin ollut vinksahtanut kuidun hinta pystyyn hakattaessa pitkään. Tarkoitan että kuidun hinta saatu pidettyä kurissa Venäjän tuonnilla ja ollut ylitarjonta tilanne tavallaan sillä puolella.
Minulla ei ollut hankinta mäntytukkia myydessä mitään ongelmaa. Ne oli 128v mäntytukkia kun parhaat jätin kuivalla mäellä vielä lihomaan.
Kyllä tuossa näyttäisi mutka olevan noin puolentoista metrin kohdalla. Ainakin aikoinaan sallittiin tukkirungon apteerauksen yhteydessä tehtävän kaksimetrinen kuitupölli, mikä mm. hirvituhopuiden kohdalla oli hyvä juttu. Lisäksi rungossa näyttäisi olevan mutkan yläpuolella lenkoutta, mikä on vastakkaissuuntainen mutkaan nähden. Pöllissä voi olla myös monivääryyttä, mikä ei kuvasta ilmene.
Kuvassa näkyvän suoraksi vedetyn mittanauhan perusteella voi miettiä, miten pöllistä saa lautaa ja lankkua, kun se suoriksi kappaleiksi viipaloidaan. Kenttäsirkkelimies tuon voi sahata, mutta tulee vajaasärmää ja -lapetta myös tyveltä. Teollisuussahoilla moiseen puuhasteluun ei ryhdytä, kun suorempaakin tukkia on riittävästi tarjolla.
Mitta- ja laatuvaatimukset on lopulta määritelty osin subjektiivisesti. Toki tietyt reunaehdot on: esim. jotta tukista saadaan kaksi täyssärmää kakkosnelosta sahattua, on sen oltava kuoren alta noin 14 cm paksu. Mutta kun Suomessa on tapana mitata latvaläpimitta kuoren päältä, niin paksukuorisesta tukista saattaa tulla vajaasärmät saheet, kun taas vähän ohuemmasta ja ohutkuorisemmasta tukista täyssärmät tulisi. Paksummilla pölleillä lenkoutta voi olla enemmän: ne sahataan latvaläpimitaltaan pienemmän pöllin asetteella, jolloin tukin kehältä haketetaan enemmän ja lenkous häviää siihen.
Varsinkin vannesahalinjoissahan lenkokin tukki voidaan sahata laudoiksi lenkouden suuntaisesti ja kuivata saheet suoriksi. Tämä ei tietääkseni ole mitenkään tavatonta maailmanlaajuisesti. Suomessa moiseen ei ole ryhdytty, kun suoraakin tukkia piisaa.
Ja apteerauksesta vielä: tasaista lenkoutta sallitaan yleensä se 1 cm / juoksumetri. Eli tasaista kaarevuutta, terävät mutkan on erikseen. Pieni mutka tukkiin voidaan sallia, kunhan se on pöllin tyvellä ja kun rungon laajentuminen tyveä kohti otetaan huomioon, löytyy tukista latvaläpimittaa vastaava täysi lieriö tyveen asti.
Jos haluaa tarkastaa silmää niin siihen on myös toinen malli lenkouden tarkastukseen, se kyllä vaatii vähän enemmän aikaa.
Mitataan tukin latva esim. 19 cm ja viedään sama mitta tyvelle merkataan läpimitta sinne ja vedetään kaksilinjalankaa 19 cm päähän toisistaan, siitä on helppo tehdä johtopäätökset kokotukin matkalta.
Tätä sovellusta olen tavannut yksityisen sahan vartaanotossa, tässä mallissa tyvilaajentuma antaa vielä lemkoutta vähän anteeksi.
Tällä samaisella sahalla oli vielä käytössä hirsitukki, jossa voi olla lieviä mutkiakin, mutta tukin on palattava takaisin samaan linjaan. ( tukinkoko 43 dm / 23 cm alkaen ).
Järeään männikköön hyvä laji, vastaanotto ajoi sen omaksi laadukseen ei jäänyt vaikutusta normaali tukin vastaan otto raporttiin.
Kun tuo mutka on tyvessä on aika teoreettista sanoa vähentääkö se yhtään sahatavaran saantia kun tuo sahataan. Tyvestä menee muutenkin puuta paljon hakkeeksi, jos on tehty pitkä tyvitukki. Eri asia sitten on täyttääkö sahatukin laatuvaatimuksia, kun niitä yhtiöt voivat käyttää mutkaisen puun kuituna, vaatimukset tietenkin laitettaan mahdollisimman tiukoiksi.
Selkeä tyvimutka, joka olisi kannattanut katkaista pois, jos rungon pituus sallii.
Kuvassa mittanauha on asetettu väärin. Sen pitäisi olla tyvessäkin keskellä. Lenkous 1 sentti juoksumetriä kohti mitataan lengon pohjasta mittasaksien kanssa. Ensin pöllin keskikohta ja sitten se, paljonko mittanauha tai naru on sivussa.
Sahalaitoksilla lengot tukit sahataan ydin halki, jolloin laillisesta tukista saadaan täysi sahaustukos.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Tässä se näkyy hyvin miksi hankintatukista ei makseta.
Nyt tarvis aloittelija asiallisia ja selkeitä neuvoja.miten tukin lenkous mitataan? Ohjeet taisi olla 1cm/juoksumetri?
Eiköhän se ole niin että tukissa ei mutkia sallita. Tuo on mutka eikä mitään lenkoutta. Tyvestä metrin lumppi niin loppu olisi tukkia, nyt tuo on auttamattomasti raakki.
Jos tuossa on pituutta 5,2m tai 5,5m niin vielä voi katkaista 0,6 tai jopa 0,9m pois tyvestä ja uusi pituus päähän, kunhan jää vähintään 4,3m
Ei se helppoa ole konemiehillekkään tukin teko. Tuolla tukkikentällä näkyy vähän väliä raakkitukeista ja kunnollisista pölleistä rakenneltu rivi, jossa pidetään sulkeisia huonon laadun tekijöille. Tyven halkeaminen tuntuu olevan se pahin vika, johon tehtaalla on puututtu. Tällaisia venkuloita harvemmin enää kentällä näkee. Onneksi.
se on totta, että tuo on mutka ja tuli vahingossa väärä kuva.Muutamassa tukissa on lenkoutta keskellä, mutta olisin halunnut tietoa, että miten se mitataan?Ostajan ohjeissa on, että tukissa sallitaan lenkoutta 1cm/juoksumetri ja myönnän, että en ihan ymmärrä mitä sillä tarkoitetaan.
Niin se tukin määritelmä on useimmilla niin että tasaista lenkoutta sentti / metri. Eli viiden metrin tukissa saa olla tasaista lenkoutta koko matkalla 5 cm. Kyseisessä tukissa lenkous on vielä s- laatua ja pääosa lenkoudesta on tyvessä. Siis kuitukasaan. Jos tyvestä tekee lyhyen kuidun niin sitten tukki on todennäköinen.
Mitä nyt itse aikoinaan tukkia tein, niin tarkistin lenkouden mittanauhalla. Linkku kiinni silmämääräisesti keskeltä tukin tyveä ja katkaisukohdan paikkeilla vilkaisu näytti oliko tukki lenko. Oman järjen mukaan sentti/juoksumetri tarkoittaa rungon taipumista sentillä metriä kohti. Juoksumetri tarkoittaa metriä. Sorvipöllissä piti taas huomioida modulin pituus, mikä koivulla oli noina aikoina 15 desimetriä eli 150 senttiä. Voi olla sama vieläkin. Pieni mutkakin saattoi tukissa olla, jos se ei mennyt latvalieriön ulkopuolelle.
Kiitos vinkeistä metsuri motokuski ja vänkäri.nyt pääsin jyvälle asiassa.
Juu tuo apteeraminen on taitolaji.
En näe kuvasta mittanauhan lukemaa kuinka pitkä’ tuo on. Elikkä apteeraamalla tukin kyllä saa kun sahaa tyvilengon pois tukista. Täytyy muistaa että meille tukin tekijöille (joita on yhä harvemmin) on jätetty työvaraa 4m lautaan on jätetty kumpaankin päähän sahausvartaa nöäin ollen voi jättää tyveen sen 1cm / m lenkoutta ja silti saa ihan hyvän tukin apteerattua.
Kun tekee shopparia kannattaa aina kysyä saisiko käyttää tällaisiin tapauksiin apumittoja kuten vanha 3,7m tai 3,3m.
Harmi vaan että kuiduttavan teollisuuden takia halutaan sinne kuitukasaan väkisin ostaa tavaraa.
Niin harva tekee enää mitään hankinta puuta että voisi teollisuus kyllä antaa periksi ja palata hankintahakkaajan apu- mittoihin.
En ole tuota lenkoutta alkanut mitalla tarkistamaan, lengoista lyhyempiä tukkeja ja ihan lengot kuituun. Monivääryys on sellainen, että niitä ei passaa olla ollenkaan, sellaista runkoa apteeratessa lyhyt mitta (31, 34, 37) auttaisi paljon.
Viimeisessä hankintakaupassa sai taas tehdä 37 pölkkyjä, kyllä niitä toistakymmentä pätkää tuli, ei suurta merkitystä, mutta mieli oli hyvä. Lisäksi oli noita tyvimutkia niin että lyhyttä ja paksua lumppia jäi isäpapan mönkijällä kerättäväksi.
Olen karsinut tukki pölkyt ihan pinnanmyötäisesti, eli kun päältä on karsittu, pitää pölkkyä pyöräyttää että saa alaoksatkin tarkoin karsittua. Kunnon karsinnalla kuivaoksainen tukki onkin tuoreoksainen, eli huonolla karsinnalla tulisi periaatteessa raakki pölkky. Hidastaahan se kunnolla karsiminen työn tekemistä hieman, mutta kyllä niihin pölkkyihin ollaan sitten sahan päässä tyytyväisiä.
Moni hankintahakkaaja koittaa tollasia tunkee tukkikasaa.Yleensä menee kuiduksi mittauksessa.Eikun vittuilu firmalle aiheettomasti.
Hankintatukki ei oo haluttua sahoille.
Niinpä. Tukinhinnan korkeahkolla tasolla pystyttiin pitään kuitu halpana. Jotenkin ollut vinksahtanut kuidun hinta pystyyn hakattaessa pitkään. Tarkoitan että kuidun hinta saatu pidettyä kurissa Venäjän tuonnilla ja ollut ylitarjonta tilanne tavallaan sillä puolella.
Minulla ei ollut hankinta mäntytukkia myydessä mitään ongelmaa. Ne oli 128v mäntytukkia kun parhaat jätin kuivalla mäellä vielä lihomaan.
Aina pitää hankintatukkikasassa olla kaksihaarainen alkupäässä ; sillä aikaa , kun nappi-ukko nauraa , menee lengot ja pikkumutkaiset täydestä !
Kyllä tuossa näyttäisi mutka olevan noin puolentoista metrin kohdalla. Ainakin aikoinaan sallittiin tukkirungon apteerauksen yhteydessä tehtävän kaksimetrinen kuitupölli, mikä mm. hirvituhopuiden kohdalla oli hyvä juttu. Lisäksi rungossa näyttäisi olevan mutkan yläpuolella lenkoutta, mikä on vastakkaissuuntainen mutkaan nähden. Pöllissä voi olla myös monivääryyttä, mikä ei kuvasta ilmene.
Kuvassa näkyvän suoraksi vedetyn mittanauhan perusteella voi miettiä, miten pöllistä saa lautaa ja lankkua, kun se suoriksi kappaleiksi viipaloidaan. Kenttäsirkkelimies tuon voi sahata, mutta tulee vajaasärmää ja -lapetta myös tyveltä. Teollisuussahoilla moiseen puuhasteluun ei ryhdytä, kun suorempaakin tukkia on riittävästi tarjolla.
Mitta- ja laatuvaatimukset on lopulta määritelty osin subjektiivisesti. Toki tietyt reunaehdot on: esim. jotta tukista saadaan kaksi täyssärmää kakkosnelosta sahattua, on sen oltava kuoren alta noin 14 cm paksu. Mutta kun Suomessa on tapana mitata latvaläpimitta kuoren päältä, niin paksukuorisesta tukista saattaa tulla vajaasärmät saheet, kun taas vähän ohuemmasta ja ohutkuorisemmasta tukista täyssärmät tulisi. Paksummilla pölleillä lenkoutta voi olla enemmän: ne sahataan latvaläpimitaltaan pienemmän pöllin asetteella, jolloin tukin kehältä haketetaan enemmän ja lenkous häviää siihen.
Varsinkin vannesahalinjoissahan lenkokin tukki voidaan sahata laudoiksi lenkouden suuntaisesti ja kuivata saheet suoriksi. Tämä ei tietääkseni ole mitenkään tavatonta maailmanlaajuisesti. Suomessa moiseen ei ole ryhdytty, kun suoraakin tukkia piisaa.
Ja apteerauksesta vielä: tasaista lenkoutta sallitaan yleensä se 1 cm / juoksumetri. Eli tasaista kaarevuutta, terävät mutkan on erikseen. Pieni mutka tukkiin voidaan sallia, kunhan se on pöllin tyvellä ja kun rungon laajentuminen tyveä kohti otetaan huomioon, löytyy tukista latvaläpimittaa vastaava täysi lieriö tyveen asti.
Jos haluaa tarkastaa silmää niin siihen on myös toinen malli lenkouden tarkastukseen, se kyllä vaatii vähän enemmän aikaa.
Mitataan tukin latva esim. 19 cm ja viedään sama mitta tyvelle merkataan läpimitta sinne ja vedetään kaksilinjalankaa 19 cm päähän toisistaan, siitä on helppo tehdä johtopäätökset kokotukin matkalta.
Tätä sovellusta olen tavannut yksityisen sahan vartaanotossa, tässä mallissa tyvilaajentuma antaa vielä lemkoutta vähän anteeksi.
Tällä samaisella sahalla oli vielä käytössä hirsitukki, jossa voi olla lieviä mutkiakin, mutta tukin on palattava takaisin samaan linjaan. ( tukinkoko 43 dm / 23 cm alkaen ).
Järeään männikköön hyvä laji, vastaanotto ajoi sen omaksi laadukseen ei jäänyt vaikutusta normaali tukin vastaan otto raporttiin.
Kun tuo mutka on tyvessä on aika teoreettista sanoa vähentääkö se yhtään sahatavaran saantia kun tuo sahataan. Tyvestä menee muutenkin puuta paljon hakkeeksi, jos on tehty pitkä tyvitukki. Eri asia sitten on täyttääkö sahatukin laatuvaatimuksia, kun niitä yhtiöt voivat käyttää mutkaisen puun kuituna, vaatimukset tietenkin laitettaan mahdollisimman tiukoiksi.
Selkeä tyvimutka, joka olisi kannattanut katkaista pois, jos rungon pituus sallii.
Kuvassa mittanauha on asetettu väärin. Sen pitäisi olla tyvessäkin keskellä. Lenkous 1 sentti juoksumetriä kohti mitataan lengon pohjasta mittasaksien kanssa. Ensin pöllin keskikohta ja sitten se, paljonko mittanauha tai naru on sivussa.
Sahalaitoksilla lengot tukit sahataan ydin halki, jolloin laillisesta tukista saadaan täysi sahaustukos.