Kommentit (25)

  1. Gla

    Monimuotoista ainakin. On lyhyttä ja pitkää puuta. Kokonaisuudesta ei oikein saa selvää, mutta meneehän männyt säästöpuina tuossakin.

  2. suorittava porras

    Tien vasen puoli on uudistettu männylle ja oikea puoli kuuselle. Takana näkyy jättöpuuryhmä , joka näkyy myös ”taimikolla lentävä lähtö”-kuvan horisontissa ja on osa em. kuviota. Metsikkökuvioiden koko tällä tilalla on keskimääräistä huomattavasti suurempi , mikä pitäisi ottaa tavoitteeksi muuallakin. Tulevaisuutta ajatellen kaksi hehtaaria on minimi .

  3. Gla

    Kuviokoon kasvatus on hyvä tavoite, mutta käytännössä aika vaikea toteuttaa. Kun vierekkäin on 02 ja 04 tai T2 ja 03 tai muu vastaava yhdistelmä, ei niitä saa millään järkevällä tavalla yhdistettyä. Kannattavuus on koetuksella 02 ja 03 kuvioissakin.

  4. suorittava porras

    Kuviokokojen kasvattaminen ei tapahdu kädenkäänteessä , mutta toivottavasti tuleva metsälaki antaa mahdollisuuden yhdistellä toimenpiteitä eri kehitysluokkien kuvioilla ja viedä vähin erin kehitystä oikeaan suuntaan. Harvennuksilla tähän on jo mentykin . Entiset ensiharvennukset ja ”väljennykset ” korjataan nykyisin monesti yhtenä kuviona . Työnimikkeenä on muu harvennus ja hakkuu tehdään keskiraskailla työkoneilla. Viivyttämällä jatkossa hiukan kehittyneemmän kuvion hakkuuajankohtaa saadaan nuorempikin lohko mukavasti samaan avohakkuuseen. Tämän tuloksena kuvio onkin jo selvästi isompi.

  5. Gla

    Harvennuksissa ei ongelmaa olekaan, koska mikään muu kuin ymmärtämättömyys ei tähänkään saakka ole estänyt yhdistämästä lähekkäin olevien kuvioiden harvennusta. Päätehakkuu onkin se, missä alkaa pohdinta. Raskiiko juuri parhaaseen 03 vaiheeseen päässeen kuvion kaataa viereisen kuvion päätehakkuun yhteydessä. Itselläni tämä on edessä. Ympäröiviä kuusikoiden kasvatusta ei lahoriskin takia kannata liiaksi venyttää, mutta onhan tässä silti 10-15 vuotta aikaa tilannetta seurata. Mukaan otettava kuvio olisi tällöin n. 50 vuotias.

  6. tamperelainen

    Jättöpuutkin on hyvin tienvarressa.Siitä helppo poimia.Siemenpuina eivät koko alalle toimi.Ehkä näille maille kannatta tehdä uudisalan äestys ja siinä yhteydessä männyn kylvö

  7. Gla

    Mihin jättöpuut poimitaan?

  8. suorittava porras

    Tuskinpa niitä mihinkään poimitaan. Saapahan seuraava sukupolvi ihmetellä komeita puita ihan tieltä käsin. Tässä ei ole otettu riskejä uudistamisessa. Alue on äestetty ja istutettu , kosteimmat paikat mätästetty.

  9. Gla

    Helpompaa tapausta ei enää voi olla.

    Aloittajalle eli kuvan lähettäjälle: Homma on hanskassa!

  10. tamperelainen

    Olisiko leimikon suunnittelijalla ollut kuitenkin mielessä myöhempi puiden poisto?Missä vaiheessa jättöpuut saa poistaa?Kaikkea näkee,mutta mikä on viranomaisen kanta?

  11. Muuttaisin kuvan otsikon näin: Tylsää ja tehotonta metsänkasvatusta.
    Saahan noista joku lapsenlapsi ehkä jo jotain vuonna jokin.
    Tasaisen kelvotonta kasvua molemmin puolin.

  12. suorittava porras

    Vai epäilee jesse , että Finsilva Oyj:n metsänkasvatus on tehotonta???? : )

  13. Sopii toki ison organisaation tavaksi kasvattaa. Jos on tuhansia hehtaareja ei joka palstalla käydä edes joka kymmeneskään vuosi edes katsomassakaan. Mutta mitä tekee yksityinen metsänomistaja muutaman kymmenen tai sadan hehtaarin kanssa tämänasentoisella metsällä?
    Aivan oikein, saa unohtaa kymmeneksi seuraavaksikin vuodeksi jälleen. Minä en ainakaan halua olla niin iso omistaja koskaan etten vuosittain voi funtsailla johonkin palstalle jotain toimea ja toisella jo taas tehdäkkin.
    Kokoajan elävä metsä pitää omistajansa virkkuna. Jos tuonkin esimerkin metsässä olisi kummassa vain kasvatettu lehtipuuta joukossa sinne olisi tuossa iässä asiaa pakostakin. Ja tilinpohjaakin jo tuppaisi.
    Kaikki ei ole vain moton kopista katseltuna samanlaista kuin täältä metsänjuuritasolta.

  14. Gla

    Tamperelainen, viranomaisia ei kiinnosta jättöpuut. Ei niitä poisteta, vaikka mikään ei poistamista estäkään.

  15. Täällä on alle puolen hehtaarin kuviot tullut poistettua kun osuvat avohakkuun viereen ettei kuviot pirstaloituisi liikaa. Toki jos itse meinaa hankintana hakata kaikki puut tulevaisuudessakin niin voihan sitten pitää vaikka joka aarin erilaisena mutta omissa vanhoissa vajaatuottoisissa harsintametsissä on kuviokoko kasvanut tasolle jonne voinee tulevaisuudessakin saada helpommin kauppoja aikaan kun joka aaria ei tarvitse erilailla käsitellä.

  16. Kauppoja saa vaikka 0,3 ha:n alalle jos sen haluaa tehdä ja siinä on myytävää puuta. Tänään hakattiin isoimmalla Ponssella tuonkokoinen ala mökkitonttia ja siitä tuli 54 mottia puuta. Ei kukaan vaikertanut ettei kannata.
    Nuori pätevä motokuski vain päätteli että tämä on aivan sitä samaa työtä kun joka päivä tälläviikolla tuossa naapuripalstallakin mutta erotuksella että nyt on juttukaveri. Isoin mänty mökin räystään vierestä oli melkein parimottinen. Ja tuulikin jo aika reippaasti. Ja homma sujui täsmällisesti ja ilman vahinkoja. Todella miellyttävä ja palvelualtis motonkuljettaja.

  17. tamperelainen

    Hakkuiden ketjuttaminen pienentää konekustannuksia ja ei ainakaan huononna puun hintaa.Pitäis taas palata takavuosikymmeniin,silloin puuta myytiin kyläkunnittain.Nytkin MHY:t pyrkivät hakkaamaan naapureiden metsiä,ottavat aktiivisti yhteyttä.

  18. Tamperelainen oikeassa että ketjutus juuri on se juju ja kaiken a ja o. Mutta ei siihen mhy:tä tarvita vaan firmat osaavat sen kyllä parhaiten omassa lokistiikassaan hoitaa.
    Mitä useampi kokki sen huonompi soppa ja sama pätee metsäalalla. Mitä suorempi kontaktipinta sen sujuvampaa on asioiden järjestely. Minulle esim. tulee ensin ostavalta puhelinsoitto ja myös tekstiviesti että palstallesi tehdään hakkuu seuraavaksi. Sen jälkeen ottaa motokuski vielä henkilökohtaisesti yhteyttä ja sovitaan suoraan pienemmät asiat. Jos ei tuolla huolenpidolla pysy rattailla on asiat jo aika huonolla hapella.

  19. A.Jalkanen

    Pekka K on hyvässä vedossa, täälläkin. Hykerryttävää.

    Mutta asiasta: sertifioinnissa velvoitetaan jättämään säästöpuita. Tarkastaja on kiinnostunut.

  20. On tuossa yksi hyväkin puoli. Kun ei tarvitse palstaa käydä sen paremmin kesällä kuin talvellakaan syynäilemässä säästää aurauskustannuksissa, ainakin tienhoitokunta.
    Ilmeisesti kuitenkin jonkun palstalla tien varressa on metsääkin kun tie auki on.

  21. suorittava porras

    On metsää ja uutta kasvaa kohisten . Lähes parin kuukauden harvennusavotta on huomenna finaalissa tämän tilan osalta. Tänä vuonna talviharvennusta oli tällä lohkolla työohjelmassani vain 25 hehtaria . Kesäkuvioita näytti kuitenkin olevan raivattuna ihan ”mukava määrä”.////…. .ja mitäpä sitä metsässä suotta hyppäämään . Kun taimikot on saatu kuntoon , annetaan metsän kasvaa rauhassa ensiharvennukseen saakka . Mahdollinen ennakkoraivaustarve tarkistetan muutama vuosi ennen hakkuuta ja sahaa soitellaan tarvittaessa viimeistään vuosi ennen harvennusajankohtaa.

  22. 0.3 hehtaarin ja 54 motin kaupoilla sitä varmaan saadaan vielä tuplahintakin verrattuna 3 hehtaarin ja 540 motin kauppoihin tai 30 hehtaarin ja 5400 motin kaupoilla…. On se hienoa että jossain päin on puusta pulaa kun ostajat kilvan soittelevat pikkukuvioidenkin perään. Toisaalla ei saa tarjouksia edes suuremmillekaan.

  23. Kyllä hinta oli asiallinen vaikka niin oli puutavarakin ja juuri sille firmalle oikean sorttista. Kyllä sen kanssa joskus aina isompiakin kauppoja tosin tehdään. Hekin taitavat ymmärtää myös vastavuoroisuuden kaupanteossa. Tämä oli pientä heille mutta minulle helppo tapa siivota umpeen metsittynyt mökin tontti.

  24. Gla

    Toisaalta tuollaisen tien avaaminen tuulenkaadon jälkiltä ei ole kovin työläs homma. Muutama minuutti pitää sahailla ja siinä se. Pikkutarkasta hommasta kiinnostunut hyödyntää tuossa säästöpuuryhmän lähistön kasvutappiot tien osalta eli tässä tapauksessa puolittaa ne.

  25. suorittava porras

    Ei huolta . Kyseessä on vain metsäautotie firman omalla maalla. Lisäksi on olemassa kaksikin kiertotiemahdollisuutta…///Kyläteiden varteen ja sähkölinjojen lähettyville ei jätetä yksittäisiä isoja puita . Tässä tapauksessa on varattu mahdollisuus poistaa järkevästi jättöpuut , jos ajatusilmastoon tulee myöhemmin muutoksia.